Tehkää testamentti!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis miten niin hankkia edunvalvoja? Lapsen huoltajat ovat ihan automaattisesti edunvalvojia.

Minulle riittää tieto siitä, että lapsi pystyy omista varoistaan maksamaan perintöverot. Yksi syy tehdä testamentti olisi toki se, että sillä voisi sulkea tulevan puolison avio-oikeuden pois ja varmistaa omaisuuden säilyminen lapsenlapsille.

jos alaikäinen perii enemmän kuin muutaman kolikon, niin hän saa edunvalvojan valvomaan omaisuuttaan. Huoltaja toki on lapsen edunvalvoja, mutta maistraatti toimii alaikäisen perimän omaisuuden edunvalvojana.

Juuri näin. Maistraatille pitää tehdä vuosittain tarkka raportti. Lapsen omaisuutta ei saa käyttää esimerkiksi lapsen elättämiseen. On tosi hankalia tilanteita, kun vanhemmat esimerkiksi omistavat vain velkaisen talon ja toisen kuollessa ilman testamenttia, lapset perivät puolet veloista ja omaisuudesta. Lasten saamalla pienellä eläkkeellä ei pysty maksamaan kuolleen kuukausittaista velkaosuutta korkoineen.

Isäni kuoli ilman perintöä ja hänellä oli pankkilaina. Ei me lapset jouduttu mitään maksamaan.

Perunkirjoituksessa isäsi todettiin varattomaksi.

Niin miten on? Maksaako alaikäinen lapsi edunvalvonnan itse? Dementikkojen tileiltä ainakin menee

Vierailija kirjoitti:

Eikö edunvalvoojalle mene 500 per kk

Ei todellakaan mene. Palkkio riippuu päämiehen (se, jonka etua edunvalvoja valvoo) tuloista ja omaisuudesta. Jos päämiehellä ei ole vuoden aikana lainkaan tuloja, ei edunvalvoja voi periä palkkiota. Muutenkin palkkio on yleensä korkeintaan muutaman satasen vuodessa, jos kysymys ei ole jättiomaisuudesta. Jos edunvalvojana on joku lähipiiriin kuuluva (esim. kummivanhempi tai sukulainen), ei hän useinkaan peri palkkiota. Alaikäisen vanhempi ei voi ottaa palkkiota edunvalvonnasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en tee testamenttia, koska jos sattuisin kuolemaan, niin haluan että omaisuuteni perii lapseni, ei mieheni. 

Et ole ymmärtänyt pointtia. Testamentti kannattaa tehdä esim. niin, että puolison kuollessa, on eloon jäävällä oikeus esim. taloon, huoneistoon yms. elämänsä loppuun saakka, jolloinka lakiosavaatimuksilla ei ole mitään väliä.

Pahimmassa tapauksessa voi olla riitaa lapsien kanssa, tai lapsen puolisona joku rahanahne luuseri, joka pystyy manipuloimaan omaa lastasi ja he voivat vaatia lakiosuuttaan maksettavaksi eloon jääneeltä puolisolta. Tässä tapauksessa menee talo/huoneisto myyntiin ja rahat jakoon.

Tältä suojautumisen ei tarvita testamenttia. Riittää mennä naimisiin, sillä avioleskellä on oikeus jäädä asumaan parin yhteiseen asuntoon, ellei leski omista itse jotain toista sopivaa asuntoa. Asuntoa ei siis tarvitse myydä, vaikka joku lapsista vaatisi lakiosaansa. Hän kyllä voi saada lakiosansa esim. siten, että hän omistaa neljäsosan asunnosta, mutta leskellä on siitä huolimatta oikeus asua siinä ja hallintaoikeus koko asuntoon.

Ja muuten ihan tasan tarkkaan tarvitaan. Testamentissa pitää nimenomaan olla tuo klausuuli, että leskellä on koko talon hallintaoikeus jne. Jos puolet omistaa lapsi, hän voi vaikka myydä vieraalle oman osansa, ja se on fakta.

Mutta ei se myynti muuta muuksi sitä, että leskellä on elinikäinen oikeus asua sitä asuntoa, vaikka siitä omistaisi puolet joku muu kuin lapsi. Aika hankala keksiä ketään, joka tieten tahtoen ostaa talon, jossa on asukas vaikka seuraavat 30 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Niin miten on? Maksaako alaikäinen lapsi edunvalvonnan itse? Dementikkojen tileiltä ainakin menee

Jos lapsella on tuloja (esim. korko- tai osinkotuloja) ja edunvalvoja haluaa palkkion, menee se näistä tuloista. Jos lapsella ei ole tuloja, ei edunvalvoja voi ottaa palkkiota. Edunvalvojan palkkio vuodessa ei voi koskaan ylittää 18 % päämiehen vuosituloista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö edunvalvoojalle mene 500 per kk

Ei todellakaan mene. Palkkio riippuu päämiehen (se, jonka etua edunvalvoja valvoo) tuloista ja omaisuudesta. Jos päämiehellä ei ole vuoden aikana lainkaan tuloja, ei edunvalvoja voi periä palkkiota. Muutenkin palkkio on yleensä korkeintaan muutaman satasen vuodessa, jos kysymys ei ole jättiomaisuudesta. Jos edunvalvojana on joku lähipiiriin kuuluva (esim. kummivanhempi tai sukulainen), ei hän useinkaan peri palkkiota. Alaikäisen vanhempi ei voi ottaa palkkiota edunvalvonnasta.[/quote

aika jännä. Sedälle oli viranomaiset hankkineet edunvalvoojaa kun sille iski dementia. 500 /kk se veloitti siitä. Eikä sillä mitään muuta ollu kun torppa ja pieni eläke (800 kk)

Toisaalta oletko miettinyt niin päin, että teet tuon keskinäisen testamentin ja vieläpä omistusoikeustestamentin sillä lausekkeella, että toivot, että lapset eivät vaadi lakiosaansa, niin lapset eivät välttämättä koskaan saa mitään perintöä. Leski kun voi sen jälkeen toimia täsmälleen niin kuin tahtoo, perustaa uusperheen ja jättää kaiken uudelle vaimolle ja tämän lapsille. Omat lapsesi joutuvat heti 18v täytettyään muuttamaan pois (lapsuuden)kodistaan, koska halusit siitä miehellesi ja tämän uudelle naiselle kodin (tai yleensä pesämunan uuteen kotiin, eihän kukaan haluan exän valitsemia keittiökaappeja).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakiosaston kuuluu aina lapsille

Lakiosaa on vaadittava. Itse en vaatinut, koska vanhempien testamentissa oli toivomus, etteivät lapset vaatisi lakiosaansa.

KUKA TOIVOO TUOLLAISTA TESTAMENTISSA? WHHAAAAAT?

Ei tuollaista toivomusta tarvitse noudattaa. Lakiosa on lakiosa eikä sille voi kukaan mitään.

Minä olen käsittänyt, että se tehdään yleisesti keskinäiseen testamenttiin. Mieheni vanhemmillakin se oli. Heidän yhteinen omaisuus oli kaksio ja 20.000 euroa rahaa. Ei mieheni halunut vanhempiensa pahan päivän varalle säästettyä pariakymmentätuhatta, koska silloinhan hänen vanha äitinsä olisi jäänyt tyhjän päälle. Kuka muuten edes ilkeäsi viedä vanhempiensa rahoja, jos he ovat testamentissa toivoneet, että lapset saavat heidän yhteisen omaisuutensa vasta molempien kuoleman jälkeen.

Miten ap:n mallissa ajattelit lasten maksavan perintöveron, jos he eivät kuitenkaan saa mitään periä? Verottajalla kun on se olettama, että verot maksetaan. Käykö niin, että leski saa omaisuuden hallintaoikeuksineen ja lapset joutuvat maksamaan verot?

Täh? Itse ainakin haluan! että lapseni nimenomaan minut perii. Emme ole mieheni kanssa naimisissa ja hän pärjää kyllä. Sen sijaan lapselle antaisin mielelläni elämään helpotusta, ettei hänen aikoinaan tarvitse lainoja ottaa.

Tässä nyt sekoitetaan kahta asiaa. Rakkaiden vanhempien testamentti ja se oma testamentti joka koskettais omia rakkaita perillisiä. Ekassa tapauksessa vanhemmat on pyhiä ja jälkimmäisessä itse olet se pyhä jonka testamentti on se viimeinen ääni ja tahto.

No huh huh. Oletko siis sitä mieltä, että lapsen perintöä pitäisi saada käyttää perheen jäsenten elatukseen? Jopa puolisisarusten?  Vastenmielistä ahneutta. =(

Vierailija kirjoitti:

aika jännä. Sedälle oli viranomaiset hankkineet edunvalvoojaa kun sille iski dementia. 500 /kk se veloitti siitä. Eikä sillä mitään muuta ollu kun torppa ja pieni eläke (800 kk)

Tuo ei voi pitää paikkaansa. Todennäköisesti kysymys on väärinkäsityksestä: edunvalvoja on käyttänyt 500 eur kuukaudessa sedän omien laskujen maksamiseen ja jättänyt sedälle vapaaseen käyttöön 300 eur / kk.

Olen itse edunvalvoja ja minulla on edessäni paperi, jossa kerrotaan, miten palkkio lasketaan. Enimmilläänkin setäsi edunvalvojan palkkio voi olla muutaman satasen vuodessa. Todennäköisesti se on selvästi pienempi, jos tuo torppa ei ole kovin arvokas. Jos setäsi asuu tuossa torpassa, niin sitä ei lasketa lainkaan setäsi omaisuuteen palkkiota määrättäessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en tee testamenttia, koska jos sattuisin kuolemaan, niin haluan että omaisuuteni perii lapseni, ei mieheni. 

Et ole ymmärtänyt pointtia. Testamentti kannattaa tehdä esim. niin, että puolison kuollessa, on eloon jäävällä oikeus esim. taloon, huoneistoon yms. elämänsä loppuun saakka, jolloinka lakiosavaatimuksilla ei ole mitään väliä.

Pahimmassa tapauksessa voi olla riitaa lapsien kanssa, tai lapsen puolisona joku rahanahne luuseri, joka pystyy manipuloimaan omaa lastasi ja he voivat vaatia lakiosuuttaan maksettavaksi eloon jääneeltä puolisolta. Tässä tapauksessa menee talo/huoneisto myyntiin ja rahat jakoon.

Tältä suojautumisen ei tarvita testamenttia. Riittää mennä naimisiin, sillä avioleskellä on oikeus jäädä asumaan parin yhteiseen asuntoon, ellei leski omista itse jotain toista sopivaa asuntoa. Asuntoa ei siis tarvitse myydä, vaikka joku lapsista vaatisi lakiosaansa. Hän kyllä voi saada lakiosansa esim. siten, että hän omistaa neljäsosan asunnosta, mutta leskellä on siitä huolimatta oikeus asua siinä ja hallintaoikeus koko asuntoon.

Ja muuten ihan tasan tarkkaan tarvitaan. Testamentissa pitää nimenomaan olla tuo klausuuli, että leskellä on koko talon hallintaoikeus jne. Jos puolet omistaa lapsi, hän voi vaikka myydä vieraalle oman osansa, ja se on fakta.

Voi toki myydä. Fakta myös on se, että voi olla vaikeaa löytää ostajaa asunnon puolikkaalle, jota rasittaa kesken elinikäinen asumisoikeus. Ts. Ostaja ei voi muuttaa asuntoon niin kauan kuin leski siellä asuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakiosaston kuuluu aina lapsille

Lakiosaa on vaadittava. Itse en vaatinut, koska vanhempien testamentissa oli toivomus, etteivät lapset vaatisi lakiosaansa.

KUKA TOIVOO TUOLLAISTA TESTAMENTISSA? WHHAAAAAT?

Ei tuollaista toivomusta tarvitse noudattaa. Lakiosa on lakiosa eikä sille voi kukaan mitään.

Minä olen käsittänyt, että se tehdään yleisesti keskinäiseen testamenttiin. Mieheni vanhemmillakin se oli. Heidän yhteinen omaisuus oli kaksio ja 20.000 euroa rahaa. Ei mieheni halunut vanhempiensa pahan päivän varalle säästettyä pariakymmentätuhatta, koska silloinhan hänen vanha äitinsä olisi jäänyt tyhjän päälle. Kuka muuten edes ilkeäsi viedä vanhempiensa rahoja, jos he ovat testamentissa toivoneet, että lapset saavat heidän yhteisen omaisuutensa vasta molempien kuoleman jälkeen.

Kyllä on sellaisia lapsia, jotka haluavat viedä vanhempiensa omaisuuden jo näiden elinaikana. Sitä paitsi eihän lapsilla ole ollut mitään tekemistä vanhempiensa omaisuuden karttumisessa.

Kuiltuani kaikki omaisuus menee lapselleni, myös ison henkivakuutuksen ainoana edunsaajana saa vielä sievoiset rahat. Onko isänsä edunvalvojana , kunnes lapsi on 18 v ja pääseekö käsiksi mutenkään kautta rahoihin? Onks tietoo?

53 lisää vielä: jos setäsi tulot olivat alle 14000 euroa vuodessa ja hänellä oli omassa käytössään olevan asunnon lisäksi omaisuutta korkeintaan 17000 euroa, niin edunvalvojan palkkio oli vuonna 2014 korkeintaan 280 euroa vuodessa. Sen lisäksi sai periä edunvalvonnan aloittamisesta kertakorvauksena 200 euroa ja lisäksi joistakin erityistoimenpiteistä (esim. perinnönjaosta tai kiinteän omaisuuden myynnistä) sai lisäpalkkioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edunvalvojia ovat lähtökohtaisesti lapsen huoltajat ja vain siinä tapauksessa, että huoltajat ovat käsittämättömiä törttöilijöitä, määrätään joku ulkopuolinen. 

Tässä kohdassa olet väärässä. On hyvin yleistä, että erityisesti toisen vanhemman kuollessa lapselle määrätään ulkopuolinen edunvalvoja, vaikka jäljelle jäänyt vanhempi on täysin järkevä ja kykenevä hoitamaan raha-asioita. Ulkopuolinen edunvalvoja yksinkertaistaa monien asioiden hoitoa, kun ei tarvitse miettiä, menevätkö lapsen ja vanhemman edut ristiin.

Juuri näin. Kun ystäväperheen äiti kuoli, leski pyysi mieheni lasten edunvalvojaksi. Ei hänen ole vuosien mittaan käytännössä tarvinnut mitään tehdä, koska omaisuuksia ei ole millään lailla käsitelty. Maistraatille tehdään vuosittain ilmoitus lasten raha-asioista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en tee testamenttia, koska jos sattuisin kuolemaan, niin haluan että omaisuuteni perii lapseni, ei mieheni. 

Et ole ymmärtänyt pointtia. Testamentti kannattaa tehdä esim. niin, että puolison kuollessa, on eloon jäävällä oikeus esim. taloon, huoneistoon yms. elämänsä loppuun saakka, jolloinka lakiosavaatimuksilla ei ole mitään väliä.

Pahimmassa tapauksessa voi olla riitaa lapsien kanssa, tai lapsen puolisona joku rahanahne luuseri, joka pystyy manipuloimaan omaa lastasi ja he voivat vaatia lakiosuuttaan maksettavaksi eloon jääneeltä puolisolta. Tässä tapauksessa menee talo/huoneisto myyntiin ja rahat jakoon.

Tältä suojautumisen ei tarvita testamenttia. Riittää mennä naimisiin, sillä avioleskellä on oikeus jäädä asumaan parin yhteiseen asuntoon, ellei leski omista itse jotain toista sopivaa asuntoa. Asuntoa ei siis tarvitse myydä, vaikka joku lapsista vaatisi lakiosaansa. Hän kyllä voi saada lakiosansa esim. siten, että hän omistaa neljäsosan asunnosta, mutta leskellä on siitä huolimatta oikeus asua siinä ja hallintaoikeus koko asuntoon.

Ja muuten ihan tasan tarkkaan tarvitaan. Testamentissa pitää nimenomaan olla tuo klausuuli, että leskellä on koko talon hallintaoikeus jne. Jos puolet omistaa lapsi, hän voi vaikka myydä vieraalle oman osansa, ja se on fakta.

Voi toki myydä. Fakta myös on se, että voi olla vaikeaa löytää ostajaa asunnon puolikkaalle, jota rasittaa kesken elinikäinen asumisoikeus. Ts. Ostaja ei voi muuttaa asuntoon niin kauan kuin leski siellä asuu.

En usko, että testamentissa tarvitsee olla maininta lesken koko talon hallintaoikeudesta. Leskihän voi omalla ilmoituksellaan pitää hallinnassa pariskunnan yhteisen asunnon irtaimistoineen. Sitä varten on perunkirjoituspapereissa pari ruutua rasteja varten. Hallintaoikeustestamentti on eri juttu, ja omistusoikeuden siirtävä testamentti toinen juttu. 

Vierailija kirjoitti:

Kuiltuani kaikki omaisuus menee lapselleni, myös ison henkivakuutuksen ainoana edunsaajana saa vielä sievoiset rahat. Onko isänsä edunvalvojana , kunnes lapsi on 18 v ja pääseekö käsiksi mutenkään kautta rahoihin? Onks tietoo?

Sinun kannattaa testamentissasi pyytää, että lapsesi edunvalvojaksi määrätään joku toinen (kannattaa miettiä sopiva henkilö ja tälle varahenkilö ja kirjata nämä testamenttiin. Jos lapsen isä on edunvalvoja, niin hän pääsee käsiksi lapsen rahoihin. Maistraatti kyllä valvoo sitä, mutta vain kerran vuodessa. Jos edunvalvoja ehtii hävittää kaiken omaisuuden vuoden aikana, hän on kyllä korvausvelvollinen lapselle, mutta jos edunvalvoja on työtön ja hänellä ei ole omaisuutta, ei rahoja saada välttämättä koskaan perittyä häneltä takaisin.