Ihastun vain vanhempiin miehiin - onko minussa jotain vialla?

Olet ihan normaali, sulla on tämmöinen mieltymys ja se on täysin ok. Jos ihastut vanhempiin miehiin, deittaile vanhempia miehiä :)

Ja ennen kuin joku ehtii kommentoida jotain typerää, niin ei, raha ei ole se mikä minua kiinnostaa vanhemmissa miehissä. Haluan olla itsenäinen niin taloudellisesti kuin muutenkin. 

- AP 

Tunnistan itseni melkein täysi tuosta tekstistä, mutta seurustelen itseäni vain pari vuotta vanhemman kanssa. 

Olet fiksu ja terve.

t. Vanhempi mies.

Olen itse 20v nainen ja jo teinistä asti tykästynyt vanhempiin miehiin. Mitään parisuhde- tai seksijuttuja en kylläkään harrastanut alaikäisenä yhtään kenenkään kanssa, mutta oman ikäiset ja jopa muutaman vuoden vanhemmatkin pojat ja miehet ovat tuntuneet liian nuorilta. 19 vuotiaana mulla oli muutaman kuukauden mittainen tapailusuhde 38 vuotiaan miehen kanssa, joka ei välimatkan takia edennyt. Sitä ennen ja sen jälkeen on ollut nuorempia, aina kuitenkin itseäni vanhempia. Edelleenkään ei sytytä omanikäiset miehet, näen itseni ennemmin kolmekymppisen kuin kaksikymppisen miehen kanssa. En ole ihan varma miksi, ehkä se iän tuoma maalaisjärki, rauhallisuus ja tietty turvantunne kiehtoo. Tottakai näitä löytyy myös nuoremmistakin miehistä, omalle kohdalle vaan ei ole heitä sattunut :D

Kaverit ja vanhemmat tietää, että tykkään vanhemmista miehistä ja joskus vitsaillaankin mun "setämiehistä". Kaikki ollaan kuitenkin aikuisia ja osataan tehdä omat päätökset. En näe mitään syytä hävetä tai peitellä asiaa. Jotkut tykkää blondeista, minä tykkään vanhemmista miehistä. :)

Vierailija kirjoitti:

En ole ihan varma miksi, ehkä se iän tuoma maalaisjärki, rauhallisuus ja tietty turvantunne kiehtoo. Tottakai näitä löytyy myös nuoremmistakin miehistä, omalle kohdalle vaan ei ole heitä sattunut :D

Samaistun tähän! Juuri sellainen rauhallisuus ja turvantunne minuunkin vetoaa, ja se että alkaa olla jo vähän järkeä ja kokemusta päässä. 

- AP

Itse olen 26 ja aivan ihastunut 46-vuotiaaseen mieheen. Tunne on molemminpuolinen. Epäröin ikäeroa, koska itse haluan muutaman vuoden sisään perustaa perheen ja kuinka ikäero tulee näkymään vuosien saatossa. Antaisin mitä vain että vuosia olisi edes hieman vähemmän välissä.

Voi kunpa olisin itsekin älynnyt nuorena katsella "hieman" vanhempaa.... Miehellä iskenyt joku perkeleen 30-kympin kriisi.... Pleikkari ja kalja kiinnostaa nykyisin enemmän kuin perhe.

Vierailija kirjoitti:

Olen nyt 26-vuotias enkä yleensä tunne mitään vetoa omia ikätovereita kohtaan. Oman ikäiseni miehet tuntuvat jotenkin pikkupoikamaisilta koheltajilta, joista suurin osa tuntuu olevan aika lailla tuuliajolla. Vaikka opiskelisivatkin ja/tai käyvät töissä, niin silti eniten tuntuu kiinnostavan kaljan juonti kavereiden kanssa ja tietokoneella pelaaminen. Elämänkokemusta näillä "miehillä" ei usein ole nimeksikään, itse taas olen joutunut käymään elämässä läpi jo monta suurta vastoinkäymistä. Itsekin olen usein epävarma monista asioista, mutta olen silti aika kunnianhimoinen ja minulla on paljon suunnitelmia ja unelmia elämän suhteen, ja teen määrätietoisesti töitä niiden eteen.

En pidä oman ikäisiäni edes fyysisesti viehättävinä. En oikeastaan tunne seksuaalista vetoa muihin kuin noin 40-50-vuotiaisiin. Nytkin olen ihastunut erääseen 40-vuotiaaseen tuttuun mieheen, vaikka ympärillä olisi vaikka kuinka paljon oman ikäisiäni miehiä. Olen kuitenkin aika ujo enkä uskalla tehdä aloitteita, ja varsinkin vanhempien miesten kohdalla (jos edes ovat sinkkuja) se tuntuu vaikealta ikäeron takia, koska ajattelen ettei heitä kiinnosta paljon nuoremmat naiset. Myyttihän on se, että miehiä kiinnostaa paljon nuoremmatkin naiset, mutta en tiedä pitääkö se oikeasti paikkansa... Ja vaikka miestä kiinnostaisi, niin ehkä vanhemmat miehet eivät edes halua tehdä aloitetta, koska eivät halua nuoren naisen pitävän heitä jonain vanhana pervona.

Olen seurustellut kaksi kertaa, molemmilla kerroilla oman ikäiseni miehen kanssa. En kuitenkaan ole kummallakaan kerralla kokenut mitään erityisen syvällistä yhteyttä niin henkisellä kuin fyysiselläkään tasolla. Tämä "daddy issues" alkaa jo häiritä, koska en tiedä mitä pitäisi tehdä. En ole kehdannut puhua siitä mitään kavereille, koska aina jos tulee puheeksi vaikka joku julkkisten suhde, jossa on 15+ vuoden ikäero, niin sitä kauhistelun määrää... En halua lapsia, joten ikäerolla ei siinä mielessä ole väliä. Enkä välttämättä mitään loppuelämän suhdetta hae tällä hetkellä muutenkaan, kun elämässäni on vielä niin paljon muuttuvia tekijöitä, joten en edes ajattele ihmissuhteita niin että mikä tilanne olisi joskus 20 vuoden kuluttua. Eihän siitä kenellekään ole mitään haittaa jos itse haluan olla suhteessa vanhemman miehen kanssa, mutta jotenkin tuo ulkopuolisten kauhistelu silti ahdistaa. Itseäni jo ahdistaa, että mikä minussa on vialla, kun nuo opiskelijabileissä pyörivät miehet, tai pikemminkin pojat, eivät kiinnosta ollenkaan. Olen joskus yrittänyt suorastaan pakottaa itseäni katselemaan oman ikäisiäni sillä silmällä, mutta en vain syty.

Heh heh, taidat olla mies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole ihan varma miksi, ehkä se iän tuoma maalaisjärki, rauhallisuus ja tietty turvantunne kiehtoo. Tottakai näitä löytyy myös nuoremmistakin miehistä, omalle kohdalle vaan ei ole heitä sattunut :D

Samaistun tähän! Juuri sellainen rauhallisuus ja turvantunne minuunkin vetoaa, ja se että alkaa olla jo vähän järkeä ja kokemusta päässä. 

- AP

Ei kaikki muistisairaat vanhukset ole rauhallisia. Niitä on kuule tosi äkäisiäkin papparaisia.

Kiinnostaisiko ap:ta tällainen isänmaallisia arvoja kunnioittava espoolainen persumies?

M45

Vierailija kirjoitti:

Itse olen 26 ja aivan ihastunut 46-vuotiaaseen mieheen. Tunne on molemminpuolinen. Epäröin ikäeroa, koska itse haluan muutaman vuoden sisään perustaa perheen ja kuinka ikäero tulee näkymään vuosien saatossa. Antaisin mitä vain että vuosia olisi edes hieman vähemmän välissä.

Mun hyvä ystävä on 31v ja naimisissa 50v miehen kanssa, heillä on yksi alakouluikäinen lapsi. Mies ei halua tehdä mitään, ei vaimon eikä lapsen kanssa. Jos ei ollut töissä, istui kotona ja dokasi, kunnes sai aivoinfarktin ja nyt makaa kotona tiuskimassa perheelleen, turhautunut ja kipeä kun on. Vaimolle puhjennut lievä masennus ja on ihan loppu henkisesti. En tiedä kuinka paljon heidän ongelmistaan (etenkin ennen sairastumista) johtui ikäerosta, mutta ei mennyt ihan putkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nyt 26-vuotias enkä yleensä tunne mitään vetoa omia ikätovereita kohtaan. Oman ikäiseni miehet tuntuvat jotenkin pikkupoikamaisilta koheltajilta, joista suurin osa tuntuu olevan aika lailla tuuliajolla. Vaikka opiskelisivatkin ja/tai käyvät töissä, niin silti eniten tuntuu kiinnostavan kaljan juonti kavereiden kanssa ja tietokoneella pelaaminen. Elämänkokemusta näillä "miehillä" ei usein ole nimeksikään, itse taas olen joutunut käymään elämässä läpi jo monta suurta vastoinkäymistä. Itsekin olen usein epävarma monista asioista, mutta olen silti aika kunnianhimoinen ja minulla on paljon suunnitelmia ja unelmia elämän suhteen, ja teen määrätietoisesti töitä niiden eteen.

En pidä oman ikäisiäni edes fyysisesti viehättävinä. En oikeastaan tunne seksuaalista vetoa muihin kuin noin 40-50-vuotiaisiin. Nytkin olen ihastunut erääseen 40-vuotiaaseen tuttuun mieheen, vaikka ympärillä olisi vaikka kuinka paljon oman ikäisiäni miehiä. Olen kuitenkin aika ujo enkä uskalla tehdä aloitteita, ja varsinkin vanhempien miesten kohdalla (jos edes ovat sinkkuja) se tuntuu vaikealta ikäeron takia, koska ajattelen ettei heitä kiinnosta paljon nuoremmat naiset. Myyttihän on se, että miehiä kiinnostaa paljon nuoremmatkin naiset, mutta en tiedä pitääkö se oikeasti paikkansa... Ja vaikka miestä kiinnostaisi, niin ehkä vanhemmat miehet eivät edes halua tehdä aloitetta, koska eivät halua nuoren naisen pitävän heitä jonain vanhana pervona.

Olen seurustellut kaksi kertaa, molemmilla kerroilla oman ikäiseni miehen kanssa. En kuitenkaan ole kummallakaan kerralla kokenut mitään erityisen syvällistä yhteyttä niin henkisellä kuin fyysiselläkään tasolla. Tämä "daddy issues" alkaa jo häiritä, koska en tiedä mitä pitäisi tehdä. En ole kehdannut puhua siitä mitään kavereille, koska aina jos tulee puheeksi vaikka joku julkkisten suhde, jossa on 15+ vuoden ikäero, niin sitä kauhistelun määrää... En halua lapsia, joten ikäerolla ei siinä mielessä ole väliä. Enkä välttämättä mitään loppuelämän suhdetta hae tällä hetkellä muutenkaan, kun elämässäni on vielä niin paljon muuttuvia tekijöitä, joten en edes ajattele ihmissuhteita niin että mikä tilanne olisi joskus 20 vuoden kuluttua. Eihän siitä kenellekään ole mitään haittaa jos itse haluan olla suhteessa vanhemman miehen kanssa, mutta jotenkin tuo ulkopuolisten kauhistelu silti ahdistaa. Itseäni jo ahdistaa, että mikä minussa on vialla, kun nuo opiskelijabileissä pyörivät miehet, tai pikemminkin pojat, eivät kiinnosta ollenkaan. Olen joskus yrittänyt suorastaan pakottaa itseäni katselemaan oman ikäisiäni sillä silmällä, mutta en vain syty.

Heh heh, taidat olla mies.

Heh heh, koska nainenko ei voi haluta itseään vanhempaa miestä?

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaisiko ap:ta tällainen isänmaallisia arvoja kunnioittava espoolainen persumies?

M45

Sori, olen punavihreässä kuplassa asuva, kaikenlaista lipunliehutusta inhoava feministisuvakki.

- AP 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen 26 ja aivan ihastunut 46-vuotiaaseen mieheen. Tunne on molemminpuolinen. Epäröin ikäeroa, koska itse haluan muutaman vuoden sisään perustaa perheen ja kuinka ikäero tulee näkymään vuosien saatossa. Antaisin mitä vain että vuosia olisi edes hieman vähemmän välissä.

Mun hyvä ystävä on 31v ja naimisissa 50v miehen kanssa, heillä on yksi alakouluikäinen lapsi. Mies ei halua tehdä mitään, ei vaimon eikä lapsen kanssa. Jos ei ollut töissä, istui kotona ja dokasi, kunnes sai aivoinfarktin ja nyt makaa kotona tiuskimassa perheelleen, turhautunut ja kipeä kun on. Vaimolle puhjennut lievä masennus ja on ihan loppu henkisesti. En tiedä kuinka paljon heidän ongelmistaan (etenkin ennen sairastumista) johtui ikäerosta, mutta ei mennyt ihan putkeen.

Tuskin tuosta avioliitosta olisi auvoa tullut, vaikka mies olisi samanikäinen kuin vaimo. Kuulostaa luuserilta.

Kuules ap, kyllä niitä kypsiä miehiä löytyy myös oman ikäisistäsi ja keskenkasvuisia yhtä lailla vanhemmista ukoista. Ei asiat ole niin mustavalkoisia kuin luulet. Vaikka provohan tämä vaan on.

Vierailija kirjoitti:

Kuules ap, kyllä niitä kypsiä miehiä löytyy myös oman ikäisistäsi ja keskenkasvuisia yhtä lailla vanhemmista ukoista. Ei asiat ole niin mustavalkoisia kuin luulet. Vaikka provohan tämä vaan on.

Kukaanhan ei ole muuta väittänytkään? Minkä takia on ok haluta laiha nainen tai tumma mies, mutta auta armias, jos nainen haluaa vanhemman miehen niin ei käy, kyllä täytyy olla samanikäinen.

Olen 30v ja mieheni minua 14 vuotta vanhempi. Kyllä sen vain tiesi kun oikea osui kohdalle. Ikäeroa ei tule edes mietittyä, vain silloin jos joku siitä kysyy. Onnellisuus on tärkeintä.

Vierailija kirjoitti:

Kuules ap, kyllä niitä kypsiä miehiä löytyy myös oman ikäisistäsi ja keskenkasvuisia yhtä lailla vanhemmista ukoista. Ei asiat ole niin mustavalkoisia kuin luulet. Vaikka provohan tämä vaan on.

Huoh, ei ole provo... Ja pointtihan nimenomaan on se, että mielelläni seurustelisin oman ikäiseni kypsän miehen kanssa, mutta kun tunnen vetoa vain vanhempiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuules ap, kyllä niitä kypsiä miehiä löytyy myös oman ikäisistäsi ja keskenkasvuisia yhtä lailla vanhemmista ukoista. Ei asiat ole niin mustavalkoisia kuin luulet. Vaikka provohan tämä vaan on.

Huoh, ei ole provo... Ja pointtihan nimenomaan on se, että mielelläni seurustelisin oman ikäiseni kypsän miehen kanssa, mutta kun tunnen vetoa vain vanhempiin. 

Sulla on vaan ennakkoluuloja nuorempia kohtaan.