Miksi et auta?
Eli eilen mulla oli tilanne/ sairaskohtaus ja pyysin itku kurkussa yhdeltä ohikulkijalta apua. Hymyili vaan ja käveli ohi.
Kysymys kuuluu: miten voit kävellä vaan ohi, kun näät että toisella on hätä ja pieni lapsikin viellä paniikissa?
Kommentit (70)
Tämä on kyllä yksi huonoimmista trolleilta vähään aikaan.
Mitään ei suostuta kertomaan tilanteesta tai mitä on tehty ja sanottu.
Turhaan iniset AP kun itse et voi edes olennaisia asioita kertoa.
Ei kukaan voi vastata sinulle noiden kertomiesi asioiden perusteella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli eilen mulla oli tilanne/ sairaskohtaus ja pyysin itku kurkussa yhdeltä ohikulkijalta apua. Hymyili vaan ja käveli ohi.
Kysymys kuuluu: miten voit kävellä vaan ohi, kun näät että toisella on hätä ja pieni lapsikin viellä paniikissa?En olisi kävellyt ohi, mutta joillakin on omassa elämässään asioita pahasti pielessä, ei pidä tuomita niitä, jotka eivät käyttäydy normaalisti. Koskaan ei voi tietää mitä siellä hymyn takana on.
Aivan. Syy voi olla niinkin yksinkertainen, että ko henkilö ei ymmärrä suomea eikä sen vuoksi ymmärtänyt, mitä aloittaja hänelle sanoi. Hymyili kuitenkin, jotta ei vaikuttaisi epäkohteliaalta.
Itsellä on tapana sekavia narkkeja jotka örveltää vähän tuupata ja rullata lapsen rattailla päälle.
Jaa-a yleisesti ottaen. Miten voin auttaa esim. tuota pyörällä kaatunutta, jos olen kävelyllä ilman kännykkää ja paperia? Miten voin auttaa ap.tä metsässä, jos olen kävelyllä ilman kännykkää? Jos ihminen liikkuu ja puhuu, niin mitä se apu on mitä voin antaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sairaanhoitaja ja jo ammattini puolesta minulla on hyvin matala kynnys mennä auttamaan ihmisiä.
Olen itsekin monesti ihmetellyt, että miksi ihmiset eivät auta. Tai sitten ei jäädään vaan tuijottamaan, kun joku toinen rientää auttamaan.
Sitäkään en ymmärrä, että paikalle jäädään seisoskelemaan, vaikka siitä ei ole mitään hyötyä.Kerran teinityttönä satuin täpötäyteen ostoskeskukseen ja huomasin seisoskelevan ihmismassan. Kuljin heidän ohi, ja näin jonkin matkan päässä ison porukan kaupan myyjiä elvyttämässä jotain ihmistä. Ja ensihoitajatkaan juoksivat paikalle. Siinä se ihmismassa vain seisoi ja ihmetteli suut auki, ihan kuin jokin esitys olisi ollut menossa.
Olen tullut siihen tulokseen, että ihmiset pelkäävät auttaa. Pelätään ettei osata tai pelätään että joutuu tekemään jotain se epämiellyttävää. Harvalla maallikolla on riittävät elvytystaidot esimerkiksi.
Juuri näin. Pelätään, ettei osata tai vielä pahempaa: tehdään jotain väärin ja sairauskohtauksen saaneen tila pahenee entisestään. Lisäksi ihmiset pelkäävät, että tuntematon voi käydä päälle. Ja minusta nämä netissä kiertävät feikatut videoklipit aiheuttavat "Pekka ja susi" -ilmiön eli ihmiset eivät välttämättä enää usko, että kyseessä olisi todellinen sairaskohtaus.
- toinen sairaanhoitaja -
Joillakuilla on ihan omakohtaista kokemusta siitä miten siinä auttamisessa voi käydä. Itse teininä menin kerran puistossa katsomaan maassa maannutta miestä jos hänellä oli joku ongelma, ja kun kumarruin viereen ja kysyin onko kaikki ok niin sehän ponkaisi päälle ja nappasi hihasta kiinni. Sain revittyä itseni irti ja juoksin sydän kurkussa karkuun, ja sen jälkeen en ole uskaltanut ketään tuollaista lähestyä. Poliisille olen pari kertaa soittanut.
Tästä samasta teemasta on nyt ollut SPR:än mainoksia metriksillä. Miksi ihmiset eivät auta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sairaanhoitaja ja jo ammattini puolesta minulla on hyvin matala kynnys mennä auttamaan ihmisiä.
Olen itsekin monesti ihmetellyt, että miksi ihmiset eivät auta. Tai sitten ei jäädään vaan tuijottamaan, kun joku toinen rientää auttamaan.
Sitäkään en ymmärrä, että paikalle jäädään seisoskelemaan, vaikka siitä ei ole mitään hyötyä.Kerran teinityttönä satuin täpötäyteen ostoskeskukseen ja huomasin seisoskelevan ihmismassan. Kuljin heidän ohi, ja näin jonkin matkan päässä ison porukan kaupan myyjiä elvyttämässä jotain ihmistä. Ja ensihoitajatkaan juoksivat paikalle. Siinä se ihmismassa vain seisoi ja ihmetteli suut auki, ihan kuin jokin esitys olisi ollut menossa.
Olen tullut siihen tulokseen, että ihmiset pelkäävät auttaa. Pelätään ettei osata tai pelätään että joutuu tekemään jotain se epämiellyttävää. Harvalla maallikolla on riittävät elvytystaidot esimerkiksi.
Jos yksi jo elvytti, ei toinen voi siihen sekaantua. Ihmiset on uteliaita, ei siinä ole mitään pahaa. Tuossa tilanteessa ei olisi siis voinut tehdä mitään.
Itse autan, mutta jos kyseessä on agressiivinen tai humalainen/narkkari, en sekaannu. Menepä kuule väliin johonkin pahoinpitelyyn niin sulla on itselläsi syyte niskassa.
Alkkiksia en periaatteessa auta.
No uteliaisuus ei ole rikos, mutta aivan helvetin epäkunnioittavaa. Olisiko kiva jos itse makaisit henki pois jossain ostarilla ja ihmiset tuijottaisivat?
Ja muutenkin, yksin ei kukaan pysty elvyttämään. Se on fakta. Paineluelvytys on oikein suoritettuna niin rankkaa puuhaa, että jo parin minuutin painelun jälkeen alkaa teho kärsiä.
Jos näet että joku elvyttää yksin, niin totta munassa pitää mennä auttamaan.
Ja kännissä/huumepäissään tajuttomaksi mennyttä ei aina tunnista sairauskohtauksesta. En haluaisi kenenkään kuolemaa omalle tunnolleni.
Ihmiset ovat niin kovin tunteettomia.
T. Sairaanhoitaja
Mä vähän luulen, että jos paikalle jo osunut osaa toimia asianmukaisesti, niin apua on helpompi saada. Olen muutaman kerran osunut paikalle, kun tuntematon henkilö on saanut sairaskohtauksen/sattunut tapaturma. Kun olen tarkistanut tilanteen ja todennut, että nyt tarvitaan lisää apua, olen sanonut kuuluvalla äänellä ohikulkeville ihmisille "Hei, olen sairaanhoitaja XX, tarvitsisin NYT vähän apua, voisitko sinä auttaa? Kerron kyllä, mitä sinun pitää tehdä". Aina olen apua saanut. Ihmiset auttavat helpommin, jos paikalla on jo joku, joka ottaa ohjat käsiinsä ja joka tietää, mitä on tehtävä. Enkä yhtään ihmettele tätä, koska jos ohikulkijalla ei ole hajuakaan, mitä on tapahtunut, mitä pitäisi tehdä ja että pahimmassa tapauksessa vastuu koko ensiavusta kaatuu hänen niskaansa, ei uskalleta jäädä auttamaan.
- toinen sairaanhoitaja -
Ymmärrän muuten, jos ihmiset eivät aina auta, mutta sitä en, jos lasta tai selvästi hukassa olevaa vanhusta ei auteta :(
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a yleisesti ottaen. Miten voin auttaa esim. tuota pyörällä kaatunutta, jos olen kävelyllä ilman kännykkää ja paperia? Miten voin auttaa ap.tä metsässä, jos olen kävelyllä ilman kännykkää? Jos ihminen liikkuu ja puhuu, niin mitä se apu on mitä voin antaa?
Pyörällä kaatunutta eli minua olisi voinut auttaa kävelemällä kaatumispaikasta n. 300-400 m päässä olevan pienen tehtaan portille, painamalla ovipuhelimen summeria ja kertomalla minun äidilleni tai hänen työkavereilleen, että minä olen loukannut itseäni läheisellä pyörätiellä. Se oli tuskallinen matka minulle, kun polvessa oli nivelsiteet poikki. Metsässä olleelta olisi myös voinut kysyä, mitä apua tarvitsevat. Aina voi toki soittaa hätäkeskukseen.
Yhden kerran YRITIN auttaa kännistä vanhaa rouvaa, joka kaatui minun edessäni suoraan naamalleen. En ollut kiinnittänyt tuohon naiseen sitä ennen huomiota, enkä tajunnut, että hän oli ilmeisesti tulossa läheisestä pubista ja oli siksi huonossa kuosissa. Menin auttamaan häntä ylös ja kysyin tarvitseeko hän ambulanssia. Hän huitaisi kädellään ilmaa, että ei tässä mitään ja alkoi kömpimään ylös. Minä ehdotin, että tilaisin hänelle taksin, mutta hän sanoi asuvansa ihan lähellä. Niinpä hän sitten lähti kompastelemaan kotiinsa ulkomaalaistaustaisten nuorten miesten saattelemana, jotka olivat minun lisäkseni ainoita, jotka olivat pysähtyneet rouvan kohdalla. Minulla ei ollut aikaa eikä haluja lähteä saattelemaan sitä juoppoa, mutta jäi kyllä mietityttämään, että tuokin oli vähän riskialtis yhdistelmä, kun sinne rouvan asunnolle suunnistivat... Olen kyllä sitä mieltä, että ihmiset ovat kuitenkin jollain lailla vastuussa itsestään, vaikka kaikkia pitäisi maailmanparantajien mukaan paapoa ja pitää pumpulissa.
Siihen on erilaisia syitä, miksi ihmiset eivät auta. Yksi pelkää/joutuu paniikkiin, toinen ei näe sitä että on todellinen hätä kyseessä tms. Tuota en kyllä ymmärrä alkuunkaan, miten joku hymyilisi, kun joku pyytää apua. Ainoa mitä tulee mieleen, on se, että ei tajunnut tilanteen vakavuutta ja piti teitä uusavuttomina, kun teitä ilmeisestikin oli kuitenkin ainakin kaksi ihmistä siinä ja todennäköisesti molemmilla tai ainakin toisella oli puhelin mukana.
Minä kieltäydyin kerran sellaisesta avunpyynnöstä, jossa ei minusta tarvittu apua ollenkaan. Minulla oli kiire eteenpäin ja yksi nuori nainen pysäytti minut ja pyysi saada lainata kännykkääni, että voisi soittaa sairaalaan, jossa hänen ystävänsä oli vakavasti loukkaantuneena jouduttuaan kolariin. Ystävä oli kuulemma juuri leikattu ja olisi luultavasti teho-osastolla. No varmaan oli hätä, jos oli juuri saanut joltakin kuulla tilanteesta, mutta miksi ei ollut lainannut kännykkää samalta ihmiseltä jolta tiedon sai? Jos oli saanut tuon soittamisidean vasta myöhemmin, niin eikö se soittaminen voinut odottaa puolta tuntia tai tuntia, että ehtisi kotiinsa lataamaan kännykkänsä? Tuhoon tuomittu idea tuo joka tapauksessa oli, kun eivät yhdistä sairaalassa ystävien puheluita teholle, mutta tästä saisi taas semmoisen "miten kovasydämisiä ihmiset voivatkaan olla"-jutun. Itse tarina luultavasti piti paikkaansa, kun lehdessä oli seuraavana päivänä juttu nuorten humalassa ajamasta kolarista.
Lapsilta ja vanhuksilta kysyn herkästi onko jokin hätänä. Humalaisia en jaksa huostata, kun se tila on ihan itse aiheutettu (en itse käytä ollenkaan alkoholia). Muutaman kerran olen soittanut hätäkeskukseen kun joku spurgu on maannut maassa talvipakkasilla ja saanut hyvin ikäviä kommentteja heiltä, kun en ole suostunut mennä itse herättelemään alkkiksia, joten aika iso kynnys on soitella noista.
Minä kaaduin kerran pyörän kanssa pahasti (naama veressä ja polvi hajalla) ja huusin ja huidoin kauempana kävelleelle miehelle, mutta hän vain vilkaisi ja käveli pois. Se tuntui pahalta, mutta en vedä tuosta yksittäistapauksesta mitään johtopäätöksiä. Sen jälkeen minulta on tultu vähän turhankin nopeasti kysymään tarvitsenko apua, kun olen vetänyt lipat jäisellä tiellä, eikä mitään pahempaa ole sattunut.