Lue keskustelun säännöt.
Lasten pakkositominen rattaisiin voi traumatisoida
12.02.2016 |
Aina välillä näkee lapsia, jotka on pakkosidottu kiinni rattaisiin. Huutavat, itkevät ja potkivat hädissään, mutta äiti ei auta. Laissa on tiukat kriteerit pakkositomiselle, mutta nämä oikeudet vanhempi on ottanut pois lapseltaan. Miksette anna lasten kävellä ja liikkua? Toki sitten pitää vahtia, mutta eikö se juuri olekin vanhemman velvollisuus? Luonnostaan liikunnalliset pikkulapset sidotaan rattaisiin kiljuvaksi paketiksi, muutama vuosi myöhemmin ihmetellään kun lapsi on ylipainoinen sohvaperuna, joka ei liiku pois tv:n edestä. Lisäksi pakkositominen varhaislapsuudessa voi aiheuttaa lapselle traumoja; eihän hän ymmärrä, mitä pahaa hän on tehnyt kun noin kohdellaan.
Kommentit (155)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakaan lapsi ei huuda paniikissa auton turvavöissä. Kyllä se tajuaa, ettei autosta voi päästä pois eikä ole vaihtoehtoja eli eihän kyseessä ole pakkositominen joka voisi traumatisoida. Sen sijaan rattaista tietää, että on vaihtoehto; kävely. Ja jos pitää väkisin sitoa jotta istuu vaikka lapsi sitä vastustaa, on kyseessä pakkositominen. Ei meillä lasta sidota väkisin syöttötuoliinkaan. Miksi jaksatte jankata turvaistuimesta kun se on täysin eri asia? Vai huutavatko teidän lapsenne joka automatkalla ja siksi tuota jaksatte vääntää? Jos traumatisoi, niin älkää nyt ainakaan lisää traumatisoiko pakkositomisella rattaisiin, siinä kun yleensä usein on vaihtoehto tehdä
toisin...Jaa, mä tiedän paljonkin tapauksia kun mukula kiljuu ja riuhtoo kun ei halua turvaistuimeen. Siihen se vaan on silti sidottava. Ja samaten ne joskus saa raivarin jos jostain syystä on mentävä rattaisiin istumaan, sidottava on jos
meinaa ettei se angstaa itteänsä päällensä katuun.Ihan turha väittää että että lapsi osaa päätellä että " nyt mun täytyy
oman turvallisuuteni takia tyytyä autonistuimeen köytettäväksi, mutta rattaisiin ei koska mä voin kävellä". Olen kyllä utelias tietämään monellako äiteeihmisellä ei koskaan ole kiire
minnekään, vaan se muksu saa kävellä vaikka puolipäivää jotain reittiä? Ihan sentakia kun se haluaa, ei mitään väliä vaikka myöhästyisi jostain tai vaikkamuut sisarukset kiljuis nälkäänsä, väsymystänsä tai muuta.
Nämä traumahäiriöt menee nykypäivänä aivan hulluksi jo.
Eihän se lapsi tietenkään tajua, että on turvallisuutensa takia turvaistuimessa, ei nyt hupsutella. Mutta on ehdollistunut siihen ettei ole vaihtoehtoja :) Ehdollistuminen on oppimisen alin muoto, toimii koirilla ja eläimillä, myös lapsilla. Autoilu on loogista sikäli lapsen kannalta. Mutta rattailla kulkeminen ei olekaan yhtä yksinkertaista tai johdonmukaista. Kokeile antaa lapsen kävellä joka kerta sama pätkä tietystä, usein kuljetusta reitistä - yllättävän nopeasti oppii, että ok tässä pääsee pois rattaista. Laita rattaisiin samassa kohdassa tuota reittiä; oppii että ahaa, nyt mennään kyytiin. Johdonmukaisuus auttaa pitkälle lasten kanssa - joka asiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö lapsesi sitten istu rattaissa nätisti ilman valjaita juuri bussissa? Entä sylissä katsellen yhdessä mitä ikkunasta näkyy? Tai vaikka näytä lastenjuttuja youtubesta matkan aikana. Ei niissä valjaissakaan vikaa ole, ellei lapsi ilmaise niistä kärsivänsä esim. huudolla ja itkulla. Ainahan voi miettiä positiivisesti keinoja jotta lapsi viihtyy, kirja ja leluja hoitolaukussa autta monessa tilanteessa. Keksi käteen toimii myös yllättävän hyvin, tai mutustelee maissinaksuja. Pillimehukin voi viihdyttää. No näitä meillä on käytetty
siis, ei mitään ihmeellistä mutta on muillekin bussissa mukavampaa matkantekoa kuin itkevä lapsi.Siis lahjotaan lapsi ruoalla, aina kun se yrittelee huutoa tai itkua? Tosi toimiva strategia pidemmän päälle, eikä varmasti opeta lasta esim. manipuloimaan vanhempaa huudon tai
itkun avulla...Ei lapsi ihan oikeasti rikki mene, vaikka joutuisikin välillä oman tahtonsa
vastaiseen tilanteeseen kuten vaikka niihin valjaisiin.
Aina? Käsitit tahallasi väärin ja halusit takertua "ruualla lahjomiseen" vaikka tarjosin tuossa usean ihan tavallisen vaihtoehdon, joita äidit käyttävät. Toimii se kirjan lukeminenkin, mutta vanhemman pitää nähdä se viihdyttämisen vaiva :) Huudattaminen on tietenkin helpompaa asenteella ei se rikki mene, mutta kumpihan on lapsiystävällisempää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakaan lapsi ei huuda paniikissa auton turvavöissä. Kyllä se tajuaa, ettei autosta voi päästä pois eikä ole vaihtoehtoja eli eihän kyseessä ole pakkositominen joka voisi traumatisoida. Sen sijaan rattaista tietää, että on vaihtoehto; kävely. Ja jos pitää väkisin sitoa jotta istuu vaikka lapsi sitä vastustaa, on kyseessä pakkositominen. Ei meillä lasta sidota väkisin syöttötuoliinkaan. Miksi jaksatte jankata turvaistuimesta kun se on täysin eri asia? Vai huutavatko teidän lapsenne joka automatkalla ja siksi tuota jaksatte vääntää? Jos traumatisoi, niin älkää nyt ainakaan lisää traumatisoiko pakkositomisella rattaisiin, siinä kun yleensä usein on vaihtoehto tehdä
toisin...Jaa, mä tiedän paljonkin tapauksia kun mukula kiljuu ja riuhtoo kun ei halua turvaistuimeen. Siihen se vaan on silti sidottava. Ja samaten ne joskus saa raivarin jos jostain syystä on mentävä rattaisiin istumaan, sidottava on jos
meinaa ettei se angstaa itteänsä päällensä katuun.Ihan turha väittää että että lapsi osaa päätellä että " nyt mun täytyy
oman turvallisuuteni takia tyytyä autonistuimeen köytettäväksi, mutta rattaisiin ei koska mä voin kävellä". Olen kyllä utelias tietämään monellako äiteeihmisellä ei koskaan ole kiire
minnekään, vaan se muksu saa kävellä vaikka puolipäivää jotain reittiä? Ihan sentakia kun se haluaa, ei mitään väliä vaikka myöhästyisi jostain tai vaikkamuut sisarukset kiljuis nälkäänsä, väsymystänsä tai muuta.
Nämä traumahäiriöt menee nykypäivänä aivan hulluksi jo.
Eihän se lapsi tietenkään tajua, että on turvallisuutensa takia turvaistuimessa, ei nyt hupsutella. Mutta on ehdollistunut siihen ettei ole vaihtoehtoja :) Ehdollistuminen on oppimisen alin muoto, toimii koirilla ja eläimillä, myös lapsilla. Autoilu on loogista sikäli lapsen kannalta. Mutta rattailla kulkeminen ei olekaan yhtä yksinkertaista tai johdonmukaista. Kokeile antaa lapsen kävellä joka kerta sama pätkä tietystä, usein kuljetusta reitistä - yllättävän nopeasti oppii, että ok tässä pääsee pois rattaista. Laita rattaisiin samassa kohdassa tuota reittiä; oppii että ahaa, nyt mennään kyytiin. Johdonmukaisuus auttaa pitkälle lasten kanssa - joka asiassa.
No, nuo opit on vähän myöhäistä mun kohdalla, molemmat mukulat asuu ja liikkuu ihan ittekseen jo :)
Eikä tuo ehdollistaminen aina toimi, johan olisi helppoa. Lapsillakin on OMA TAHTO. Jos ne päättää jotta mua ei nyt huvita istua rattaissa vaan mä tykkään kontata ojanpohjaa kiviä keräten, niin ei ne tietyssä kohtaa niihin rattaisiin suosiolla mene! Ja koska ne ei saa omaa tahtoaan läpi, alkaa raivonta. Jos vaihtoehtona on antaa muksulle periksi ja madella se puoli päivää muista asioista piittaamatta, tai sitoa se rattaisiin oman turvallisuutensa takia niin varmaan sitoisin tänäkin päivänä vielä.
Kyllä se lapsi ehdollistuu tuohonkin hommaan. Että jos ei rattaissa istu kunnolla niin sitte kiinni.
Joo, ja kun täällä aina kerrotaan että "ei meidän lapsi" tai kyllä meidän lapsi", niin mäkin ilmoitan ettei meidän lapset oo yhtään traumaattisia lapsuusrattailujen jäljiltä. Tai voin mä vielä kysyä ja varmistaa.
Vierailija kirjoitti:
Huudattaminen on tietenkin helpompaa asenteella ei se rikki mene, mutta kumpihan on lapsiystävällisempää?
Lapsiystävällisin ei erittäin usein ole sama asia kuin se, mikä lapselle juuri sillä hetkellä on mieluisinta. Jos tarjoaa julkisella paikalla kiukuttelusta pillimehua sen sijaan, että vaikka laittaisi valjaisiin huudosta huolimatta, niin ei se ole järin lapsiyställistä edes hiukankaan pidemmällä tähtäimellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hehe, täähän on hauska. Mun 2-vuotias aika usein huutaa ja raivoaa rattaissa, syynä on yleensä joku "en saanut hypätä jokeen sorsien luo"-tyylinen juttu, ei ne rattaiden valjaat.
Vanhempien tehtävä on myös suojella lapsiaan. Ihan turvallisuussyistä ne valjaat on kiinni esim bussissa ja kaupungilla. Ei lapset voi tällaisia asioita päättää.
Ja mun alle 2v istuu rattaissa kauniisti
vain ja ainoastaan ilman valjaita, ne
selvästi ahdistaa. Pitääkö tuota nyt alkaa
huudattamaan kun lapset eivät voi
päättää tällaisia asioita... Eipä ole
tarvittu valjaita ikinä. Turussa asutaan eli
ei ihan maalla kuitenkaan.Niin no, ymmärrät varmaan tahallaan väärin? Mun lapsi ei aina istu nätisti paikallaan. Bussissa on pakko laittaa ne
valjaat kiinni, koska olisi todella
vaarallista, jos se 2v juoksentelisi
ympäriinsä tai sattuisi kolari. Vaikka se
lapsi toki mieluummin tekisi jotain
muuta kuin istuisi valjaissa.Eikö lapsesi sitten istu rattaissa nätisti ilman valjaita juuri bussissa? Entä sylissä katsellen yhdessä mitä ikkunasta näkyy? Tai vaikka näytä lastenjuttuja youtubesta matkan aikana. Ei niissä valjaissakaan vikaa ole, ellei lapsi ilmaise niistä kärsivänsä esim. huudolla ja itkulla. Ainahan voi miettiä positiivisesti keinoja jotta lapsi viihtyy, kirja ja leluja hoitolaukussa autta monessa tilanteessa. Keksi käteen toimii myös yllättävän hyvin, tai mutustelee maissinaksuja. Pillimehukin voi viihdyttää. No näitä meillä on käytetty siis, ei mitään ihmeellistä mutta on muillekin bussissa mukavampaa matkantekoa kuin itkevä lapsi.
En ole tuo, joka äsken tähän vastasi. Ne valjaat pitää olla, ettei lapseni lennä holtittomasti mahdollisen kolarin sattuessa. En tosiaan voi ottaa syliin, Helsingissä, matkat kestää 5-20 min. Youtube ei kuulu bussimatkoihin, tai muihinkaan arkipäivän tylsiin tilanteisiin. Osaan kyllä viihdyttää lastani, yleensä hän "käyttäytyy hyvin", mutta silti hän on 2-vuotias uhmaikäinen, joka toisinaan protestoi protestoimisen vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli ne kännykkää bussissa räpläävät mammat joiden pentu huutaa bussissa suoraa kurkkua ovat juuri näitä tota mieltä ettei se pentu rikki mene. Ok. No muiden korvat voi mennä. Huudattakaa ne muualla kuin bussissa, kiitos!
Kommenttina niille, joiden mielestä lapsi ei voi turvallisesti elää ilman sitomista: meillä ei kumpaakaan lasta sidottu kertaakaan rattaisiin, vaan saivat istua kun halusivat ja kävellä kun eivät halunneet istua. Vaaratilanteita ei ollut, eikä kannata tulla sanomaan myöskään mitään suurkaupunkielämän turvattomuudesta: voitte sieltä pikku-Helsingistä tulla tänne Berliiniin katselemaan menoa.
Eli ap, et ole yksin, vaikka tämän keskustelun puolesta voi siltä vaikuttaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole tuo, joka äsken tähän vastasi. Ne valjaat pitää olla, ettei lapseni lennä holtittomasti mahdollisen kolarin sattuessa. En tosiaan voi ottaa syliin,
Helsingissä, matkat kestää 5-20 min.
Youtube ei kuulu bussimatkoihin, tai
muihinkaan arkipäivän tylsiin tilanteisiin.
Osaan kyllä viihdyttää lastani, yleensä
hän "käyttäytyy hyvin", mutta silti hän on
2-vuotias uhmaikäinen, joka toisinaan
protestoi protestoimisen vuoksi.[/quote]
Osta auto, elämä helpottuu! 😁
Vierailija kirjoitti:
Kommenttina niille, joiden mielestä lapsi ei voi turvallisesti elää ilman sitomista: meillä ei kumpaakaan lasta sidottu kertaakaan rattaisiin, vaan saivat istua kun halusivat ja kävellä kun eivät halunneet istua. Vaaratilanteita ei ollut, eikä kannata tulla sanomaan myöskään mitään suurkaupunkielämän turvattomuudesta: voitte sieltä pikku-Helsingistä tulla tänne Berliiniin katselemaan menoa.
Eli ap, et ole yksin, vaikka tämän keskustelun puolesta voi siltä vaikuttaakin.
no kerroppa, mitä tehdä jos lapsi EI TAHDO istua EIKÄ TAHDO kävellä? rattaissa nousee seisomaan ja yrittää kiivetä pois, maahan laskiessa heittäytyy mahalleen.
seisot kärsivällisesti katsomassa, kun kullannuppusi makaa turvallaan keskellä kävelytietä vai?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kommenttina niille, joiden mielestä lapsi ei voi turvallisesti elää ilman sitomista: meillä ei kumpaakaan lasta sidottu kertaakaan rattaisiin, vaan saivat istua kun halusivat ja kävellä kun eivät halunneet istua. Vaaratilanteita ei ollut, eikä kannata tulla sanomaan myöskään mitään suurkaupunkielämän turvattomuudesta: voitte sieltä pikku-Helsingistä tulla tänne Berliiniin katselemaan menoa.
Eli ap, et ole yksin, vaikka tämän keskustelun puolesta voi siltä vaikuttaakin.
Kiitos! Ap
Vierailija kirjoitti:
Tulehan ap sieltä landelta tänne Helsingin keskustaan ja katsotaan sitten uudestaan, mitä ajattelet tuosta vapaana juoksemisesta.
Ohis, mutta miksi ihmeessä täytyy aina vetää esiin tuo maalaiset vs kaupunkilaiset/helsinkiläiset? Joka keskustelusta saa lukea tuota "tule tänne kaupunkiin katsomaan" tai "älä sinä kaupunkilainen huutele". Antakaa nyt jo olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No joo, ehkä nyt hieman ap liiotteli mutta onhan noi "kiinnipitolapset" hieman outoja. Kun jopa 3-vuotiaasta sanotaan ettei se jaksa kävellä parkkipaikalta kauppaan, niin hieman herää huoli että miksei? Lapsi on kuitenkin luonnostaan liikunnallinen elukka, niin miksi sitä pitää rajoittaa niin paljon. Aina joko sylissä tai rattaissa, ettei nyt vaan sattuis mitään. Toki pitkillä matkoilla tai isoissa kauppakeskuksissa rattaat on ihan kätevät, mutta kyllä sen lapsen pitää silti antaa välillä jaloitella.
Näitä vapaita herranterttuja juoksentelee parkkihalleissa ja -paikoilla ihan miten sattuu niin, että on maailman 8. ihme, ettei onnettomuuksia tapahdu useammin. Liukuportaisiin niitä jääkin sitten harva se päivä kun annetaan juoksennella miten sattuu. Itsehillinnän opettamisen voi aloittaa jo pienestä, vai oletko niitä ääliöitä jonka mielestä koululuokassakin pitää saada vaellella sinne tänne?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No joo, ehkä nyt hieman ap liiotteli mutta onhan noi "kiinnipitolapset" hieman outoja. Kun jopa 3-vuotiaasta sanotaan ettei se jaksa kävellä parkkipaikalta kauppaan, niin hieman herää huoli että miksei? Lapsi on kuitenkin luonnostaan liikunnallinen elukka, niin miksi sitä pitää rajoittaa niin paljon. Aina joko sylissä tai rattaissa, ettei nyt vaan sattuis mitään. Toki pitkillä matkoilla tai isoissa kauppakeskuksissa rattaat on ihan kätevät, mutta kyllä sen lapsen pitää silti antaa välillä jaloitella.
Näitä vapaita herranterttuja juoksentelee parkkihalleissa ja -paikoilla ihan miten sattuu niin, että on maailman 8. ihme, ettei onnettomuuksia tapahdu useammin. Liukuportaisiin niitä jääkin sitten harva se päivä kun annetaan juoksennella miten sattuu. Itsehillinnän opettamisen voi aloittaa jo pienestä, vai oletko niitä ääliöitä jonka mielestä koululuokassakin pitää saada vaellella
sinne tänne?
Ja piti sitten ottaa aivan se toinen ääripää :D Asia kuin asia, ne tolkulliset löytyy sieltä kiinni sitojien ja ilman valvontaa juoksentelevien välistä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mä olen joutunut jokusen kerran pakkositomaan lapsen rattaisiin tai kaupan autokärryyn. Lapsi sen verran vilkas että ihan mahdotonta kävellä niin että lapsi pitää kiltisti minua kädestä ja kävelee nätisti vierellä.
Enkä ala kaupan eteisessä neuvottelemaan 2,5-vuotiaan kanssa siitä että haluaako lapsi nyt mennä kärryyn vai ei.
Paska äitihän mä tietysti olen mutta en oikeasti usko että lapselle jää traumat siitä että se on vaan pakko joskus istuttaa rattaisiin ja vyö kiinni. Lapsen joutuu joskus väkisin pukemaankin. Tai minä ainakin joudun.
no kerroppa, mitä tehdä jos lapsi EI TAHDO istua EIKÄ TAHDO kävellä? rattaissa nousee seisomaan ja yrittää kiivetä pois, maahan laskiessa heittäytyy mahalleen.
seisot kärsivällisesti katsomassa, kun kullannuppusi makaa turvallaan keskellä kävelytietä vai?[/quote]
Hanki apua sille lapselle. Ei tuo nyt ole normaalia, jos on jatkuvaa. Mitä neuvolassa on ohjeistettu, kai otit tuon ongelman esille?
Chincilla kirjoitti:
no kerroppa, mitä tehdä jos lapsi EI TAHDO istua EIKÄ TAHDO kävellä? rattaissa nousee seisomaan ja yrittää kiivetä pois, maahan laskiessa heittäytyy mahalleen.
seisot kärsivällisesti katsomassa, kun kullannuppusi makaa turvallaan keskellä kävelytietä vai?
Hanki apua sille lapselle. Ei tuo nyt ole normaalia, jos on jatkuvaa. Mitä neuvolassa on ohjeistettu, kai otit tuon ongelman esille?
öhh.. et ole sitten uhmaiästä kuullut ? :O minulla on 3 lasta ja muistan tuon vaiheen jokaisen kohdalta!
Jos lasten "ihmisoikeuksia" korostetaan liikaa, niin lopulta ollaan siinä tilanteessa, missä yksinkertaisimpaankin kiukkukohtaukseen tarvitaan ammattiapua, koska vanhempi itsessään on ihan aseeton lapsensa edessä.
Meillä lapsi oli pienenä valjaissa
- rattaissa/vaunuissa
- pulkassa
- vilkkalla paikalla kävellessä
- syöttötuolissa
- kaupan kärryissä
- pyörän lastenistuimessa
- auton turvaistuimessa
eikä kyllä vaikuta kärsineen siitä mitenkään sen enempää silloin kuin jälkikäteenkään. Vaikka voi tietysti olla, että 18 ikävuoden jälkeen iskee joku yllättävä posttraumaattinen reaktio. ;)
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi oli pienenä valjaissa
- rattaissa/vaunuissa
- pulkassa
- vilkkalla paikalla kävellessä
- syöttötuolissa
- kaupan kärryissä
- pyörän lastenistuimessa
- auton turvaistuimessa
eikä kyllä vaikuta kärsineen siitä mitenkään sen enempää silloin kuin jälkikäteenkään. Vaikka voi
tietysti olla, että 18 ikävuoden jälkeen
iskee joku yllättävä posttraumaattinen
reaktio. ;)
Kai nyt ymmärsit, että keskustellaan PAKKOsitomisesta, jolloin lapsii siis itkee/huutaa/panikoi/ahdistuu ;)
Siis lahjotaan lapsi ruoalla, aina kun se yrittelee huutoa tai itkua? Tosi toimiva strategia pidemmän päälle, eikä varmasti opeta lasta esim. manipuloimaan vanhempaa huudon tai itkun avulla...
Ei lapsi ihan oikeasti rikki mene, vaikka joutuisikin välillä oman tahtonsa vastaiseen tilanteeseen kuten vaikka niihin valjaisiin.