Lue keskustelun säännöt.
Lasten pakkositominen rattaisiin voi traumatisoida
12.02.2016 |
Aina välillä näkee lapsia, jotka on pakkosidottu kiinni rattaisiin. Huutavat, itkevät ja potkivat hädissään, mutta äiti ei auta. Laissa on tiukat kriteerit pakkositomiselle, mutta nämä oikeudet vanhempi on ottanut pois lapseltaan. Miksette anna lasten kävellä ja liikkua? Toki sitten pitää vahtia, mutta eikö se juuri olekin vanhemman velvollisuus? Luonnostaan liikunnalliset pikkulapset sidotaan rattaisiin kiljuvaksi paketiksi, muutama vuosi myöhemmin ihmetellään kun lapsi on ylipainoinen sohvaperuna, joka ei liiku pois tv:n edestä. Lisäksi pakkositominen varhaislapsuudessa voi aiheuttaa lapselle traumoja; eihän hän ymmärrä, mitä pahaa hän on tehnyt kun noin kohdellaan.
Kommentit (155)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi oli pienenä valjaissa
- rattaissa/vaunuissa
- pulkassa
- vilkkalla paikalla kävellessä
- syöttötuolissa
- kaupan kärryissä
- pyörän lastenistuimessa
- auton turvaistuimessa
eikä kyllä vaikuta kärsineen siitä mitenkään sen enempää silloin kuin jälkikäteenkään. Vaikka voi
tietysti olla, että 18 ikävuoden jälkeen
iskee joku yllättävä posttraumaattinen
reaktio. ;)Kai nyt ymmärsit, että keskustellaan PAKKOsitomisesta, jolloin lapsii siis itkee/huutaa/panikoi/ahdistuu ;)
No ei se aina mitenkään tyytyväinen ollut vapauden menetykseensä... ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi oli pienenä valjaissa
- rattaissa/vaunuissa
- pulkassa
- vilkkalla paikalla kävellessä
- syöttötuolissa
- kaupan kärryissä
- pyörän lastenistuimessa
- auton turvaistuimessa
eikä kyllä vaikuta kärsineen siitä mitenkään sen enempää silloin kuin jälkikäteenkään. Vaikka voi tietysti olla, että 18 ikävuoden jälkeen iskee joku yllättävä posttraumaattinen reaktio. ;)
Et ymmärrä. Eihän lapsi silloin kärsi jos se on ihan tavallisesti eikä huuda tai panikoi sinun väkivalloin kiristäessä valjaita.
Kyse oli väkivallasta jossa lapsi KÄRSII ja ilmaisee myös sen.
Ei voi kyllä oikein muuta todeta kuin että alkuperäisellä ei ole kyllä ihan kaikki palikat paikoillaan!!!
Terveisin perhepäivähoitaja, joka käyttää syöttötuolissa valjaita siltä varalta, että lapsi sattuisi nousemaan ylös syöttötuolista aikuisen hakiessa lisää maitoa jääkaapista..
Niin että älä sinä alkuperäinen vain tuo lastasi hoitoon minunlaisille hoitajille, ties mitä traumoja tulisi.. itse kullekin..
Pakkositomiseen pitäisi oikeasti puuttua :( Sen pitäisi olla viimeinen äärikeino muiden keinojen ollessa riittämättömiä eikä todellakaan näin pitäisi olla usein! Kyllähän lapsi kärsii, jos se huutaa hysteerisenä ja panikoi. Se on lapselle taatusti psyykettä kuormittava tilanne.
Ja niinhän ennen annettiin selkäsaunaa ja luunappeja, piiskaa, remmiä ja tukistuksia - sen aikaiset vanhemmat suhtautuivat lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan ylimalkaisesti. "Ei se rikki mene". Pakkositomiseen suhtaudutaan samoin nyt, mutta mikään ei poista sitä tosiasiaa että se on lapseen kohdistuvaa väkivaltaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei voi kyllä oikein muuta todeta kuin että alkuperäisellä ei ole kyllä ihan kaikki palikat paikoillaan!!!
Terveisin perhepäivähoitaja, joka käyttää syöttötuolissa valjaita siltä varalta, että lapsi sattuisi nousemaan ylös syöttötuolista aikuisen hakiessa lisää maitoa jääkaapista..
Niin että älä sinä alkuperäinen vain tuo lastasi hoitoon minunlaisille hoitajille, ties mitä traumoja tulisi.. itse kullekin..
Sinun palikkasi "paikoillaan" eivät nyt ymmärrä, mitä on pakkositominen. Vai onko lapsilla tapana itkeä, huutaa, ahdistua, panikoida, olla hysteerisiä? Niin. Ei pakkositomisesta ole kyse, jos lapsi on rauhallinen. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei voi kyllä oikein muuta todeta kuin että alkuperäisellä ei ole kyllä ihan kaikki palikat paikoillaan!!!
Terveisin perhepäivähoitaja, joka käyttää syöttötuolissa valjaita siltä varalta, että lapsi sattuisi nousemaan ylös syöttötuolista aikuisen hakiessa lisää maitoa jääkaapista..
Niin että älä sinä alkuperäinen vain tuo lastasi hoitoon minunlaisille hoitajille, ties mitä traumoja tulisi.. itse kullekin..
Asiallinen ja ystävällinen perhepäivähoitaja bongattu :)
Vierailija kirjoitti:
Kommenttina niille, joiden mielestä lapsi ei voi turvallisesti elää ilman sitomista: meillä ei kumpaakaan lasta sidottu kertaakaan rattaisiin, vaan saivat istua kun halusivat ja kävellä kun eivät halunneet istua.
...ja jos jokuu sitoo lapsen hetken kiinni jottei kävisi pahasti niin se on ihan yhtä hyvä ratkaisu kuin tuo sinunkin ratkaisusi. Eikä lapsi oletusarvoisesti kummassakaan traumatisoidu mihinkään suuntaan ratkaisevasti, jos traumatisoituu niin sitten jostain ihan muusta syystä. Jokainen tässä tapauksessa omalla tyylillään.
Vai pakkosidotaanko nyt se lapsi ja jätetään ulos pimeään yön yli? Silloin tuskin se pakkositominen on se varsinainen ongelmakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi kyllä oikein muuta todeta kuin että alkuperäisellä ei ole kyllä ihan kaikki palikat paikoillaan!!!
Terveisin perhepäivähoitaja, joka käyttää syöttötuolissa valjaita siltä varalta, että lapsi sattuisi nousemaan ylös syöttötuolista aikuisen hakiessa lisää maitoa jääkaapista..
Niin että älä sinä alkuperäinen vain tuo lastasi hoitoon minunlaisille hoitajille, ties mitä traumoja tulisi.. itse kullekin..Sinun palikkasi "paikoillaan" eivät nyt ymmärrä, mitä on pakkositominen. Vai onko lapsilla tapana itkeä, huutaa, ahdistua, panikoida, olla hysteerisiä? Niin. Ei pakkositomisesta ole kyse, jos lapsi on rauhallinen. Ap
Nyt on niin, että minun palikat huolehtivat ennen kaikkea hoitolasteni hengestä ja terveydestä!!!
Asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen!!!!!
Itse en kuljeta hoitolapsiani omalla autolla. Mutta sanoohan sen jo terve järkikin, että lapsi voi joskus olla aivan rättipoikkiväsynyt ja kiukuta ihan pelkkää väsymystään tai muuten kurjaa oloaan autossakin istuessa. Lapsi voi itkeä, huutaa, potkia, karjua ja ties mitä; kyllä hänen on vaan silti istuttava omalla paikallaan.
Ja mitä rattaissa istumiseen tulee, ei aina ole muuta vaihtoehtoa lapsen turvallisuuden, ajan rajallisuuden tms. takia. Toki näin perhepäivähoidossa on suhteellisen väljä aikataulu eikä elämä ole minuuteista kiinni, mutta entäpä kun joku vanhempi on viemässä lastaan rattaissa esim. lääkäriin ja lapsi päättääkin haluta kesken matkan pysähtyä katselemaan ja tutkimaan yhtä sun toista?
Jos lapsi traumatisoituisi noin vähästä, mitä annat ymmärtää, niin silloin on jotain todella viallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten itse huolehdit lapsen turvallisuudesta, kun kävelette sellaisen tien laitaa, jossa on 80km/h nopeusrajoitus ja siinä kaikki rekkoja myöten ajaa ylinopeutta? Piennar on kapea, joten vaunujen kanssa on mentävä puoliksi ajokaistan puolella. Mieluummin lapsi valjaissa rattaissa, kuin kuolleena auton alla.
En veisi tuonne lasta ylipäätään. Mikset kulje bussilla tai autolla jos ympäristö on noin onneton lapsen kanssa ulkoiluun? Voisit ajaa lähimpään puistoon leikkimään lapsen kanssa. Ap
Koska se on ainoa reitti pois kotipihasta. Bussilla? AAHHHAAHHHAHHHAHHAAAA!!! hyvä vitsi, semmosta ei täällä olla nähty sitten 70-luvun, sitä paitsi sitä bussia pitäisi joka tapauksessa odottaa siellä vaarallisen tien laidassa lapsi rattaisiin köytettynä. Autolla en lähde, koska ideahan on mennä kävelylle. Kävellään tuota tienlaitaa jokusen kilometriä ja sitten käännytään pelto-/metsätielle. Sinne ei saa autoa vietyä, voi jäädä kiinni ja olla tientukkeena traktoriliikenteelle. Siellä peltotiellä lapsi pääsee valjaistaan irti, mutta sinne asti pysyy taatusti köytettynä rattaissa.
Vähän ohiksena mietin, että miten näin huitsin korvessa kasvavat lapset pystyvät käymään koulua siten aikanaan? Jos ei bussi ole kulkenut lähimaillakaan sitten 70-luvun?
Onko äiti/isä sidottu kotiin kuljettamaan kouluun ja takaisin?
Tiedän, ei liity valjaskeskusteluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten itse huolehdit lapsen turvallisuudesta, kun kävelette sellaisen tien laitaa, jossa on 80km/h nopeusrajoitus ja siinä kaikki rekkoja myöten ajaa ylinopeutta? Piennar on kapea, joten vaunujen kanssa on mentävä puoliksi ajokaistan puolella. Mieluummin lapsi valjaissa rattaissa, kuin kuolleena auton alla.
En veisi tuonne lasta ylipäätään. Mikset kulje bussilla tai autolla jos ympäristö on noin onneton lapsen kanssa ulkoiluun? Voisit ajaa lähimpään puistoon leikkimään lapsen kanssa. Ap
Koska se on ainoa reitti pois kotipihasta. Bussilla? AAHHHAAHHHAHHHAHHAAAA!!! hyvä vitsi, semmosta ei täällä olla nähty sitten 70-luvun, sitä paitsi sitä bussia pitäisi joka tapauksessa odottaa siellä vaarallisen tien laidassa lapsi rattaisiin köytettynä. Autolla en lähde, koska ideahan on mennä kävelylle. Kävellään tuota tienlaitaa jokusen kilometriä ja sitten käännytään pelto-/metsätielle. Sinne ei saa autoa vietyä, voi jäädä kiinni ja olla tientukkeena traktoriliikenteelle. Siellä peltotiellä lapsi pääsee valjaistaan irti, mutta sinne asti pysyy taatusti köytettynä rattaissa.
Vähän ohiksena mietin, että miten näin huitsin korvessa kasvavat lapset pystyvät käymään koulua siten aikanaan? Jos ei bussi ole kulkenut lähimaillakaan sitten 70-luvun?
Onko äiti/isä sidottu kotiin kuljettamaan kouluun ja takaisin?
Tiedän, ei liity valjaskeskusteluun.
Koulukuljetukset pyörii haja-asutusalueilla joko taksilla tai koulubussilla joka on vähän eri asia kuin säännöllinen bussiliikenne. Esimerkiksi meidän mökkipaikkakunnalle ei mene bussia, paitsi se koulubussi kouluaikaan kerran poispäin ja kerran takaisin, joten ei sitä voi varsinaisesti julkisena liikenteenä pitää.
Ne koululaiset sidotaan kottikärryihin joilla äippä työntää ne kouluun. Takaisin päin päästään talvella hevosreellä penkkeihin sidottuna ja kesällä mitään koulua nyt ei käydäkään. Silloin lapset voi sitoa kiinni ihan mihin huvittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja minä, perhepäivähoitaja, jatkan vielä:
Entäpä sellainen yksinhuoltaja, jolla ei ole minkäänlaista turvaverkkoa ympärillään ja jonka 2-3v. lapsi on ylivilkas eli saa tulevaisuudessa kenties adhd- tms. diagnoosin? Tiedätkö, miten impulsiivinen adhd-lapsi voi olla, kun hän näkee jotain mielenkiintoista? Ja hänhän näkee, paljon. Todella paljon. Hän on monesti menossa suuna ja päänä paikasta toiseen, jos se on vain mahdollista.
Luuletko, että tällaisen lapsen äiti nauttii todella käydä esim. kaupassa, kun hän on jo valmiiksi väsynyt, lapsi huutaa rattaissa ja ihmiset saattavat katsoa vähän pitkään sitä menoa..? Vai olisiko sitten parempi päästää lapsi juoksemaan vapaana paikasta toiseen ja aiheuttamaan taloudellista vahinkoa kauppiaalle hajottamalla ja rikkomalla paikat, myynnissä olevat tavarat jne. ja satuttamaan vielä niin itsensä kuin ulkopuolisiakin?
Tämä kuulostaa ihan siltä, että ap on lapsuudessaan ollut liian harvoin sidottuna ja niinpä hänelle on tullut asiasta trauma. Mutta ei hätää! Pyydä miestä hakemaan kaupasta jeesusteippiä ja pyykkinarua ja ottakaa sitomisvaje takaisin korkojen kanssa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua kyllä oikeasti huolestuttaa, saavatko nämät pakkosidotut taaperot ja pikkulapset riittävästi ulkoilua ja liikuntaa. Lapsi on luotu liikkumaan. Jos se ulkoilu on noin haastavaa niin ulkoillaanko oikeasti päivittäin lapsen kanssa? Ehkä tässä sitomisessa on oikeasti osasyy lasten paino-ongelmiin ja laiskuuteen "en mä jaksa kävellä" kun ei ole koskaan tottunut niinkin normaaliin asiaan kuin käveleminen. Ehkä meidän perhe sitten liikkuu keskivertoa enemmän, en tiedä, mutta meille on tärkeää että lapset kävelevät ja ovat siihen tottuneet pienestä pitäen. Niin ikään meille on tärkeää myös, että lasten liikuntasuositus 2h/pvä täyttyy joka päivä. Toisaalta, ehkä me akateemiset välitetään enemmän tällaisista asioista.
Vierailija kirjoitti:
Mua kyllä oikeasti huolestuttaa, saavatko nämät pakkosidotut taaperot ja pikkulapset riittävästi ulkoilua ja liikuntaa. Lapsi on luotu liikkumaan. Jos se ulkoilu on noin haastavaa niin ulkoillaanko oikeasti päivittäin lapsen kanssa? Ehkä tässä sitomisessa on oikeasti osasyy lasten paino-ongelmiin ja laiskuuteen "en mä jaksa kävellä" kun ei ole koskaan tottunut niinkin normaaliin asiaan kuin käveleminen. Ehkä meidän perhe sitten liikkuu keskivertoa enemmän, en tiedä, mutta meille on tärkeää että lapset kävelevät ja ovat siihen tottuneet pienestä pitäen. Niin ikään meille on tärkeää myös, että lasten liikuntasuositus 2h/pvä täyttyy joka päivä. Toisaalta, ehkä me akateemiset välitetään enemmän tällaisista asioista.
Sä ihan oikeesti kuvittelet että nuo lapset on AINA JA JATKUVASTI sidottuina rattaisiin???
Millä ihmeen aivoilla olet jonkun akateemisen pilipali tutkinnon saanut? Muropaketistako?
Vierailija kirjoitti:
No joo, ehkä nyt hieman ap liiotteli mutta onhan noi "kiinnipitolapset" hieman outoja. Kun jopa 3-vuotiaasta sanotaan ettei se jaksa kävellä parkkipaikalta kauppaan, niin hieman herää huoli että miksei? Lapsi on kuitenkin luonnostaan liikunnallinen elukka, niin miksi sitä pitää rajoittaa niin paljon. Aina joko sylissä tai rattaissa, ettei nyt vaan sattuis mitään. Toki pitkillä matkoilla tai isoissa kauppakeskuksissa rattaat on ihan kätevät, mutta kyllä sen lapsen pitää silti antaa välillä jaloitella.
Tuo on muuten ihan totta, hyvä kun jaksetaan kävellä parkkipaikalta autosta kaupan ostoskärryyn :/ Ilmiö huonokuntoisista lapsista muuten näkyy kyllä tarhassa. T. Lastenhoitaja pk:ssa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua kyllä oikeasti huolestuttaa, saavatko nämät pakkosidotut taaperot ja pikkulapset riittävästi ulkoilua ja liikuntaa. Lapsi on luotu liikkumaan. Jos se ulkoilu on noin haastavaa niin ulkoillaanko oikeasti päivittäin lapsen kanssa? Ehkä tässä sitomisessa on oikeasti osasyy lasten paino-ongelmiin ja laiskuuteen "en mä jaksa kävellä" kun ei ole koskaan tottunut niinkin normaaliin asiaan kuin käveleminen. Ehkä meidän perhe sitten liikkuu keskivertoa enemmän, en tiedä, mutta meille on tärkeää että lapset kävelevät ja ovat siihen tottuneet pienestä pitäen. Niin
ikään meille on tärkeää myös, että lasten
liikuntasuositus 2h/pvä täyttyy joka
päivä. Toisaalta, ehkä me akateemiset
välitetään enemmän tällaisista asioista.[/
quote]Sä ihan oikeesti kuvittelet että nuo lapset on AINA JA JATKUVASTI sidottuina
rattaisiin???Millä ihmeen aivoilla olet jonkun akateemisen pilipali tutkinnon saanut?
Muropaketistako?Elämäm_koulu haiskahtaa nyt kommentistasi vahvasti, mutta kun kysyit niin ihan Turun yliopistosta. VTM olen, pääsykoekirjana silloin aikanaan oli Matkalla nykyaikaan, mikä saattaa kertoa jollekin täällä jotain opinnoistani. Kommenttini muuten oli täysin asiallinen, joten reaktiosi on aika "jännä". Ps. Terkut Kompleksiin :)
Ai miten niin "te akateemiset" välittäisitte enemmän ulkoilusuosituksista??? Itse väittäisin melkeinpä päinvastoin, että ei-akateemisilla on luontevampi suhtautuminen lasten kanssa touhuamisiin. Että jos aletaan yleistämään, mikä itsestäni tuntuu kyllä ihan typerältä.
Akateemiselle kysymys: päätteletkö jonkun ammatista, mitä kouluja joku on käynyt? Jos niin teet, niin pahoitteluni, taisit erehtyä ainakin minun suhteen:):):). Terv. pph
öhh.. et ole sitten uhmaiästä kuullut ? :O minulla on 3 lasta ja muistan tuon vaiheen jokaisen kohdalta!
Öhh.. Myös minulla on kolme lasta, olivat reippaita kävelijöitä jokainen eikä tuota tehnyt kertaakaan yksikään! Kummasti meidän lapsilla ei ollut moista "vaihetta". Uhmaikä toki oli, kyllä ne silti kävelivät.