Lasten pakkositominen rattaisiin voi traumatisoida
Aina välillä näkee lapsia, jotka on pakkosidottu kiinni rattaisiin. Huutavat, itkevät ja potkivat hädissään, mutta äiti ei auta. Laissa on tiukat kriteerit pakkositomiselle, mutta nämä oikeudet vanhempi on ottanut pois lapseltaan. Miksette anna lasten kävellä ja liikkua? Toki sitten pitää vahtia, mutta eikö se juuri olekin vanhemman velvollisuus? Luonnostaan liikunnalliset pikkulapset sidotaan rattaisiin kiljuvaksi paketiksi, muutama vuosi myöhemmin ihmetellään kun lapsi on ylipainoinen sohvaperuna, joka ei liiku pois tv:n edestä. Lisäksi pakkositominen varhaislapsuudessa voi aiheuttaa lapselle traumoja; eihän hän ymmärrä, mitä pahaa hän on tehnyt kun noin kohdellaan.
Kommentit (155)
Miten itse huolehdit lapsen turvallisuudesta, kun kävelette sellaisen tien laitaa, jossa on 80km/h nopeusrajoitus ja siinä kaikki rekkoja myöten ajaa ylinopeutta? Piennar on kapea, joten vaunujen kanssa on mentävä puoliksi ajokaistan puolella. Mieluummin lapsi valjaissa rattaissa, kuin kuolleena auton alla.
Vierailija kirjoitti:
Inkkareilla oli lapset parivuotiaaksi asti sidottuina lankkuun kiinni ja se sitten nostettiin tiipiin seinälle tai hevosen selkään. Hyvin pärjäsivät ja aikuisena jaksoivat juoksennella puhveleiden perässä.
Joten tuolla perusteella toivot saman toimintamallin Suomeen ja olet valmis sitomaan lapsesi lankkuun pariksi vuodeksi? Aiotko myös ostaa tiipiin ja muuttaa sinne? Ap
No joo, ehkä nyt hieman ap liiotteli mutta onhan noi "kiinnipitolapset" hieman outoja. Kun jopa 3-vuotiaasta sanotaan ettei se jaksa kävellä parkkipaikalta kauppaan, niin hieman herää huoli että miksei? Lapsi on kuitenkin luonnostaan liikunnallinen elukka, niin miksi sitä pitää rajoittaa niin paljon. Aina joko sylissä tai rattaissa, ettei nyt vaan sattuis mitään. Toki pitkillä matkoilla tai isoissa kauppakeskuksissa rattaat on ihan kätevät, mutta kyllä sen lapsen pitää silti antaa välillä jaloitella.
Kun lapsi haluaa vain juosta ojaan eikä yhtään ymmärrä kun kiellän ja toistuvasti ohjaan pois niin nostan huutavan ja potkivan lapsen rattaisiin.
Samoin jos kielloista jne huolimatta niukkii kaikki tupakantumpit ja karkkikääreet ja koirankakat sun muut kiinnostavat esineet eikä usko että niihin ei kosketa.
Lapsi myös huutaa ja potkii kun tietää että nukahtaa ihan kohta jos joutuu olemaan paikoillaan.
Olen paska mutsi mutta ei tulisi mieleen toimia vain lapsen haluamalla tavalla jotta välttyisi huudolta.
Vierailija kirjoitti:
Miten itse huolehdit lapsen turvallisuudesta, kun kävelette sellaisen tien laitaa, jossa on 80km/h nopeusrajoitus ja siinä kaikki rekkoja myöten ajaa ylinopeutta? Piennar on kapea, joten vaunujen kanssa on mentävä puoliksi ajokaistan puolella. Mieluummin lapsi valjaissa rattaissa, kuin kuolleena auton alla.
En veisi tuonne lasta ylipäätään. Mikset kulje bussilla tai autolla jos ympäristö on noin onneton lapsen kanssa ulkoiluun? Voisit ajaa lähimpään puistoon leikkimään lapsen kanssa. Ap
Tulehan ap sieltä landelta tänne Helsingin keskustaan ja katsotaan sitten uudestaan, mitä ajattelet tuosta vapaana juoksemisesta.
Entäs turvaistuimet? Ihan samalla tavalla kai siinäkin sidotaan. Ymmärtääkö se lapsi, että hei, nythän mennäänkin autolla, joten tässä ei ole mitään traumaattista.
Suosittelen turvattomille kulkureiteille käytettäväksi turvareppua. Lapsi saa kävellä itse, mutta saa nykäistyä pois jos vaaratilanne uhkaa.
Ja ennenkuin joku alkaa nillittää siitä miten halventavaa lapselle on kun kohdellaan kuin koiraa: ei lapsi sitä niin ajattele. Meillä molemmat on tykänneet turvarepuistaan jotka saivat itse valita (pehmoisia eläinhahmoja) ja tahtoivat aina ulos lähtiessä ottaa tiikerin tai apinan mukaan ulkoilutettavaksi.
Ja meillä meni myös tuo väsymystilanne noin. JOs ois oltu kotona, oisin ottanut syliin kun väsyraivo iskee, mutta bussissa tai keskellä liikennettä se ei onnistu ja rattaiden turvavaljaat oli must ettei heittäytynyt kaarella auton alle.
Ootteko muuten lukenut rattaiden turvaohjeita? Niissä käsketään laittaa ne turvavyöt.
Vierailija kirjoitti:
Tulehan ap sieltä landelta tänne Helsingin keskustaan ja katsotaan sitten uudestaan, mitä ajattelet tuosta vapaana juoksemisesta.
Ihan kaupungissa asun, joskaan en ydinkeskustassa. Mun lapsista jokainen on saanut kävellä siitä lähtien kun oppi kävelemään. Kävelee lähimpään puistoon, lähikauppaan, keskimmäisen kerhoon mennessä ja esikoista eskariin vieressä. Nätisti kulkee kaupassa pikkukärryn kanssa ja leikitään ostosten lomassa esim. "Etsitäänpä missä on omenoita" ja "lasketaanpa omenat". Ei ole vaikeaa, mutta viitsiä pitää enemmän. Pidemmillä matkoilla pääsee rattaisiin, kun itse niihin pyytää ja on valmis menemään kyytiin eikä mitään vöitä silloin tarvita. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inkkareilla oli lapset parivuotiaaksi asti sidottuina lankkuun kiinni ja se sitten nostettiin tiipiin seinälle tai hevosen selkään. Hyvin pärjäsivät ja aikuisena jaksoivat juoksennella puhveleiden perässä.
Joten tuolla perusteella toivot saman toimintamallin Suomeen ja olet valmis sitomaan lapsesi lankkuun pariksi vuodeksi? Aiotko myös ostaa tiipiin ja muuttaa sinne? Ap
Aivotoimintasi kaipaa kehittämistä. Voisit aloittaa sen vaikka pohtimalla miten paljon lapsi oikeasti traumatisoituu ollessaan hetken kiinnitettynä lastenvaunuihin oman turvallisuutensa vuoksi...
PS
Traumatisoiko auton turvaistuin? Olisiko parempi, että lapsi olisi autossa vapaana vaikka jalkatilassa..?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten itse huolehdit lapsen turvallisuudesta, kun kävelette sellaisen tien laitaa, jossa on 80km/h nopeusrajoitus ja siinä kaikki rekkoja myöten ajaa ylinopeutta? Piennar on kapea, joten vaunujen kanssa on mentävä puoliksi ajokaistan puolella. Mieluummin lapsi valjaissa rattaissa, kuin kuolleena auton alla.
En veisi tuonne lasta ylipäätään. Mikset kulje bussilla tai autolla jos ympäristö on noin onneton lapsen kanssa ulkoiluun? Voisit ajaa lähimpään puistoon leikkimään lapsen kanssa. Ap
Koska se on ainoa reitti pois kotipihasta. Bussilla? AAHHHAAHHHAHHHAHHAAAA!!! hyvä vitsi, semmosta ei täällä olla nähty sitten 70-luvun, sitä paitsi sitä bussia pitäisi joka tapauksessa odottaa siellä vaarallisen tien laidassa lapsi rattaisiin köytettynä. Autolla en lähde, koska ideahan on mennä kävelylle. Kävellään tuota tienlaitaa jokusen kilometriä ja sitten käännytään pelto-/metsätielle. Sinne ei saa autoa vietyä, voi jäädä kiinni ja olla tientukkeena traktoriliikenteelle. Siellä peltotiellä lapsi pääsee valjaistaan irti, mutta sinne asti pysyy taatusti köytettynä rattaissa.
tämän on PAKKO olla perjantain ensimmäinen provo..
lapsi, sanotaan 1v6kk tai 2 v pyrkii rattaista jatkuvasti pois, mutta ei suostu kävelemäänkään. nostat rattaisiin ja parin sekunnin päästä on plutkahtanut pois kuin ankerias . istuu tai makaa maassa, jos suostuu kävelemään karkaa tulosuuntaan !
rattaiden alakorissa lämpenevät maidot ja kalasuikaleet, olet väsynyt ja niin varmaan lapsikin.. mitä tehdä?
vaihtoehtoja on 2, vetää lasta kädestä koko matka tai istuttaa rattaisiin ja sitoa vyö !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten itse huolehdit lapsen turvallisuudesta, kun kävelette sellaisen tien laitaa, jossa on 80km/h nopeusrajoitus ja siinä kaikki rekkoja myöten ajaa ylinopeutta? Piennar on kapea, joten vaunujen kanssa on mentävä puoliksi ajokaistan puolella. Mieluummin lapsi valjaissa rattaissa, kuin kuolleena auton alla.
En veisi tuonne lasta ylipäätään. Mikset kulje bussilla tai autolla jos ympäristö on noin onneton lapsen kanssa ulkoiluun? Voisit ajaa lähimpään puistoon leikkimään lapsen kanssa. Ap
Et ole tosissasi. :O Mieluummin autolla kuin rattailla, koska rattaisiin sitominen traumatisoi? Sinä et ilmeisesti turvaistuimiakaan käytä?
Aloittajalla ei ole lapsia, joten hänen ihmettelynsä voi jättää sen vuoksi huomiotta. Oppii kantapään kautta, kun tulevaisuudessa mukulansa kopsahtaa rattaista kadulle.
onneksi olkoon ap. et ikinä ole ilmeisesti kokenut, miten mukavaa on kun kaksivuotias jässikkä on päättänyt että hän ei halua istua rattaissa, mutta hän ei myöskään halua kävellä kauniisti vaan syö tupakantumppeja sekä purkanjämiä ja ryntäilee ajotielle.
kyllä siinä kuule ennemmin sitoo sen lemmenhedelmänsä kiljumaan rattaisiin, kuin seisoo itkemässä arkulla!
Vierailija kirjoitti:
Aloittajalla ei ole lapsia, joten hänen ihmettelynsä voi jättää sen vuoksi huomiotta. Oppii kantapään kautta, kun tulevaisuudessa mukulansa kopsahtaa rattaista kadulle.
jep, pää edeltä
En veisi tuonne lasta ylipäätään. Mikset kulje bussilla tai autolla jos ympäristö on noin onneton lapsen kanssa ulkoiluun? Voisit ajaa lähimpään puistoon leikkimään lapsen kanssa. Ap[/quote]
Koska se on ainoa reitti pois kotipihasta. Bussilla? AAHHHAAHHHAHHHAHHAAAA!!! hyvä vitsi, semmosta ei täällä olla nähty sitten 70-luvun, sitä paitsi sitä bussia pitäisi joka tapauksessa odottaa siellä vaarallisen tien laidassa lapsi rattaisiin köytettynä. Autolla en lähde, koska ideahan on mennä kävelylle. Kävellään
tuota tienlaitaa jokusen kilometriä ja
sitten käännytään pelto-/metsätielle.
Sinne ei saa autoa vietyä, voi jäädä kiinni
ja olla tientukkeena traktoriliikenteelle.
Siellä peltotiellä lapsi pääsee valjaistaan
irti, mutta sinne asti pysyy taatusti
köytettynä rattaissa.[/quote]
Se landelainem löytyikin täältä. Ja pakkosidotaan ne lapset landellakin, ei vain kaupungissa kuten tässä ketjun alkupäässä joku välkky heitti.
Vierailija kirjoitti:
Kun lapsi haluaa vain juosta ojaan eikä yhtään ymmärrä kun kiellän ja toistuvasti ohjaan pois niin nostan huutavan ja potkivan lapsen rattaisiin.
Samoin jos kielloista jne huolimatta niukkii kaikki tupakantumpit ja karkkikääreet ja koirankakat sun muut kiinnostavat esineet eikä usko että niihin ei kosketa.
Lapsi myös huutaa ja potkii kun tietää että nukahtaa ihan kohta jos joutuu olemaan paikoillaan.
Olen paska mutsi mutta ei tulisi mieleen toimia vain lapsen haluamalla tavalla jotta välttyisi huudolta.
No varmaan itsekin ymmärrät käytöksesi johtuvan laiskuudesta kun et viitsi mennä lapsen perässä. Ja kyllä lapsi ne kiellot oppii kun jaksat opettaa! Rattaissa ei opi, joten eipä ihme. Lapsi ihastelee innoissaan kaikkea sen harvan kerran kun pääsee itse kävelemään :(
Kyse on pakkositomisesta eli jos väkisin pidetään rattaissa sitomalla.
On eri asia jos lapsi istuu rattaissa rauhallisena eikä ole pakkositominen kyseessä.
Inkkareilla oli lapset parivuotiaaksi asti sidottuina lankkuun kiinni ja se sitten nostettiin tiipiin seinälle tai hevosen selkään. Hyvin pärjäsivät ja aikuisena jaksoivat juoksennella puhveleiden perässä.