Lue keskustelun säännöt.
Anoppi-purkaus!!!
12.02.2016 |
Olenko minä ihan kontrollifriikki vai tunteeko joku muukin samoin? Anoppi, eli 3-kuisen vauvamme mummo ärsyttää niin vietävästi.
Kun vauva on päiväunilla ja isovanhemmat ovat tulleet kylään, vauvan herätessä anoppi RYNTÄÄ nostamaan vauvan sängystä/vaunuista, vaikka minä tai lapsen isä haluaisimme "olla vauvaa vastassa" unilta herätessään, jottei hän säikähdä suotta. Pari kertaa olemme anopin kanssa juosseet kilpaa vauvan luo, ja arvatenkin anoppi voittaa aina... Ristiäisten etiketti meni kesken juhlien täysin uusiksi anopin toimesta, kaikista hankinnoista pitää kommentoida, että eikö nyt kirpputorilta olisi löytynyt, ja että eihän tuo ja tuo tavara ole edes anopin mielestä nätti... siis voi elämä. Miten opin sietämään tuota ihmistä?
Kommentit (213)
Alkoi naurattaa toi mielikuva kilpajuoksusta vauvan herätessä. AP vielä aina jää kakkoseksi. DAMN! Pitäiskö treenata nyt, anoppi on sentään paljon vanhempi ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä se vauva on hyvä totuttaa vieraisiin ihmisiin, tuskin se anoppi sitä on kuitenkaan kovin usein sieltä hakemassa. Alkaahan se nyt vierastaa, kun vaistoaa äidistään, että nyt on jotakin pielessä.
Sulla taitaa olla vähän vielä hormonit kierossa... mikä on siis ihan ymmärrettävää, kun on pieni vauva. Kyllä sun pitää rohkaistua vaan keskusteleen anopin kanssa, hän tuskin on tahallaan veemäinen ämmä vaan pelkästään innoissaan rakkaasta lapsenlapsestaan. Älä mene tuhoamaan sitä intoa kiukuttelemalla jostain typerästä asiasta mikä nyt tuntuu maailman suurimmalta, mutta unohtuu muutamassa kuukaudessa. Keskustele ystävällisesti, kerro miltä susta tuntuu. Muista että anoppi on äiti itsekin. Ja ajattele myös lapsen parasta: mitä enemmän pienen ihmisen elämässä on turvallisia aikuisia, sen onnellisempi lapsi on. Älä murskaa sitä omalla mustasukkaisuudellasi/leijonaemovaistoillasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se vauva säikähtäisi? 3 kk ikäinen ei tunnista sitä, onko nostaja mörkö vai anoppi vai isä, vasta ääni ja tuoksu kertovat vauvalle varmasti, kuka siinä on.
Kannattaa jatkaa tavallasi ja ilmoittaa anopille ajoissa, että tämä on vauvan elämässä liikaa. Toivota tervetulleeksi 18 vuoden kuluttua uudestaan.
Niin meinaatko, että jos anoppi nostaa vauvan syliin niin anopin luontaishaju (joka siis kaikilla ihmisillä on) jotenkin mystisesti katoaa jonnekin? Uskoisin anopin myös lepertelevän vauvalle jotain. Että on sillä kyllä väliä että onko siinä mörkö, anoppi vai isä. Vauva tunnistaa kyllä.
Ap vastaa:
Itseasiassa anoppi ei edes hirveästi lepertele vauvalle, vaan enemmänkin puhetyyli on sellainen "no eipäs nyt kiukutella" - mikä arvatenkin myös ärsyttää.
Ok, no sitten olet kyllä ehkä vähän liian herkkä. Ei se vauva ymmärrä että mitä sille puhutaan.
Vauva ei ymmärrä sanoja, mutta äänensävyn kyllä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Siis sä tosissasi meinaat, että vauva ei kehtaa näyttää tunteitaan? =D Vauva vain rullaa huulen, mutta ei ala huutamaan ettei anoppi pahoita mieltään. 😂
3 kk eikä kehtaa näyttää tunteitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se vauva on hyvä totuttaa vieraisiin ihmisiin, tuskin se anoppi sitä on kuitenkaan kovin usein sieltä hakemassa. Alkaahan se nyt vierastaa, kun vaistoaa äidistään, että nyt on jotakin pielessä.
No etpä taida hirveästi tietää, mistä vierastamisessa on kyse.
Ap
Nää on kyllä koomisia. Ap elää siellä vauvapumpulissa, ettei tajua miten naurettavilta nämä "ongelmat" kuulostaa ulkopuolisen korvissa.
Anoppi siirrelly vähän kahvikuppeja ja pitää lapsenlastaan sylissä niin onhan se toki epistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletpa takakireä nyt äidin alku.
Hormoonit hyrrää tai olet uupunut synnytyksestä. Anna itsellesi anteeksi tämä tilanne ja rentoudu kun anoppi on teillä. Lapsen kehitykselle on tärkeää, että on läheisiä riittävästi.
Älä työnnä luotasi anoppia, joskus on tilanne, että rukoilet, että joku olisi tunninkin luonasi, että saisit nukkua päivällä, kun lapsi on valvottanut viikkotolkulla. Monella yksinhuoltajalla ei ole ketään tukena.
Parempi on nätisti kertoa anopille, mikä on teidän tapa toimia. Käy kaaliin vähitellen, kumpikin hyödytti siitä. Mies myös. Ajattele myönteisesti, asiat rullaavat paremmin ajan kanssa.
Sinä opit sietämään tuota aikuistumalla ja itsenäistymällä: Se merkitsee oman tilan ottamista.
Tarkoittaa sitä, että sinä et elä omassa kodissasi anopin ehdoilla, etkä anna anopille valtaa oman perheesi asioissa.
Aikuistuminen tarkoittaa sitä, että aivan asiallisesti ja riitelemättä sinä käytät valtaasi omassa kodissasi, oman lapsesi kanssa. Nyt on oikein hyvä aika opetella sitä anoppisi kanssa, kun sinä tulet tarvitsemaan sitä taitoa sitten, kun vauvasi on murrosiässä.
Ei äidiksi tulleen enää sovi antaa muiden määräillä kaikesta, ja ristiäiset ovat oikein hyvä tilaisuus osoittaa anopille ja muille ulkopuolisille paikkansa. Kerro nyt vielä, että anoppi päätti vauvan nimenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap vastaa:
Vauva on alkanut jo osoittaa merkkejä vierastamisesta: anopin ottaessa hänet nopeasti syliin, on huuli mennyt rullalle, aivan kuin ei kuitenkaan uskaltaisi kunnolla näyttää, ettei nyt ole hyvä, kun ei kuitenkaan huutamaan ala :(
Saatan olla vähän ylisuojelevainen, onhan lapsi saanut alkunsa hedelmöityshoidoilla. Anopin tulisi kuitenkin mielestäni sitäkin kunnioittaa, kun tietää asiasta.
Ristiäisten etiketti meni uusiksi siinä mielessä, että anoppi päätti muuttaa koko tarjoiluasetelman jo vieraiden saavuttua (seisovasta pöydästä tarjoiltavat pöytään, jolloin kaikki ei edes mahtunut pöytään). Emme viitsineet järjestää mitään kohtausta kesken juhlien, joten nieleskelimme vaan kummatkin mieheni kanssa. Juhlien jälkeen lähetin anopille viestin, johon hän ei koskaan reagoinut mitenkään.
Anoppi on taatusti huomannut, että minä tai mieheni olemme jo olleet menossa hakemaan vauvaa sängystä/vaunuista, miksi ei voi odottaa rauhassa, eikä höntyillä itse sinne nopeammin? Voisinhan sanoa tämän kaiken anopille, ja toivottavasti saankin rohkeutta ja neuvoja, miten, mutta kuten otsikko kertoo, tämä nyt on tällainen tunteenpurkaus.
Normaalisti alkunsa saaneiden lasten vanhemmat eivät siis ole suojelevaisia, mutta te olette ylisuojelevaisia ja suorastaan kummallisia mielestäni. Lapsiko on niin kuin suojeltavampi, kun on saanut alkunsa hedelmöityshoidoilla ? Anoppiasi käy sääliksi :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se vauva säikähtäisi? 3 kk ikäinen ei tunnista sitä, onko nostaja mörkö vai anoppi vai isä, vasta ääni ja tuoksu kertovat vauvalle varmasti, kuka siinä on.
Kannattaa jatkaa tavallasi ja ilmoittaa anopille ajoissa, että tämä on vauvan elämässä liikaa. Toivota tervetulleeksi 18 vuoden kuluttua uudestaan.
Niin meinaatko, että jos anoppi nostaa vauvan syliin niin anopin luontaishaju (joka siis kaikilla ihmisillä on) jotenkin mystisesti katoaa jonnekin? Uskoisin anopin myös lepertelevän vauvalle jotain. Että on sillä kyllä väliä että onko siinä mörkö, anoppi vai isä. Vauva tunnistaa kyllä.
Ap vastaa:
Itseasiassa anoppi ei edes hirveästi lepertele vauvalle, vaan enemmänkin puhetyyli on sellainen "no eipäs nyt kiukutella" - mikä arvatenkin myös ärsyttää.
Ok, no sitten olet kyllä ehkä vähän liian herkkä. Ei se vauva ymmärrä että mitä sille puhutaan.
Vauva ei ymmärrä sanoja, mutta äänensävyn kyllä.
Ap
No määritä toki äänensävylle ja -tasolle ohjeelliset rajat, joilla vauvalle saa puhua. Ensi kerralla kun näet anoppia, niin annan manuaali, jossa lueteltu kaikki tällaiset ohjeelliset arvot. Kuinka monta tarjoiluastiaa saa kerrallaan olla ruokapyödässä jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jopas nyt vastauksia! Ymmärrän kyllä aloittajan ärsytystä. Jotkut ihmiset saattaa olla aika päällekäyviä, eikä heille kehtaa sanoa takaisin. Ei aikuista anoppia ole helppo ruveta ojentamaan, kyllä siitä saattaisi anoppikin ottaa nokkiinsa (vaikka kuinka ystävällisesti ja napakasti sanoisi). Pura vaan mieltäsi, ap! Tuollainen saattaa olla hyvin ärsyttävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se vauva on hyvä totuttaa vieraisiin ihmisiin, tuskin se anoppi sitä on kuitenkaan kovin usein sieltä hakemassa. Alkaahan se nyt vierastaa, kun vaistoaa äidistään, että nyt on jotakin pielessä.
No etpä taida hirveästi tietää, mistä vierastamisessa on kyse.
Ap , se olet sinä, joka tässä ei ymmärrä. Olet naurettava. Lapsi rullaa huulen,mutta ei kehtaa vierastaa. D Anna mun kaikki kestää :D
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saanko kysyä, montako ANOPPIA täällä on vastaamassa? :,D
Kiitos ymmärryksestä 33. Nimenomaan sen ymmärryksestä, että tämä nyt oli tällainen tunteenpurkaus, etkä hyökännyt heti kimppuuni. Asialliset neuvot ovat toki tervetulleita. Tiedän, että paras tapa olisi avata suunsa suoraan anopille. Voi kun olisi taikasauva, jolla taikia sitä rohkeutta itselleen. Hiljaa hyvä tulee! Ettekö te muut ole koskaan olleet epävarmoja?
Ap
Hahhah, miten tuleekaan mieleen oma ensimmäinen vuosi esikoiseni äitinä! Mä olin kuin pyörremyrskyn ja leijonan geneettisesti epäonnistunut jälkeläinen, koko ajan ärisemässä ja suojelin lastani sellaisilta vaaroilta mitä ei ollut edes olemassa. Anoppi hengittikin väärin, oma äitini kehtasi aivastaa vauvan nukkuessa ja miehelläkin oli taatusti sata vierasta naista komerossa. Mä en voi kuin kiittää lähipiiriä siitä, että ne ymmärsi että hormonit ja unettomuus oli ottanut musta vallan ja kesti mua sen vuoden. (vaikka mä luulin että mun pitää kestää niitä muita, varsinkin sitä kamalaa anoppia) Näin jälkikäteen ajateltuna kukaan muu ei ollut asiaton kuin minä itse. Nyt lapsi on viisi ja molemmat mummut on lapselle rakkaita ja voin aina luottaa heihin. Jos mun anoppi ei olisi ollut niin viisas, olisi meidän välit (ja lapsen ja hänen välit) pilattu sen vuoden aikana lopullisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se vauva on hyvä totuttaa vieraisiin ihmisiin, tuskin se anoppi sitä on kuitenkaan kovin usein sieltä hakemassa. Alkaahan se nyt vierastaa, kun vaistoaa äidistään, että nyt on jotakin pielessä.
No etpä taida hirveästi tietää, mistä vierastamisessa on kyse.
Ap
No itseasiassa en. Mulla 4 lasta eikä kukaan ole mitenkään erikoisesti vierastanut.
Vierailija kirjoitti:
Jopas nyt vastauksia! Ymmärrän kyllä aloittajan ärsytystä. Jotkut ihmiset saattaa olla aika päällekäyviä, eikä heille kehtaa sanoa takaisin. Ei aikuista anoppia ole helppo ruveta ojentamaan, kyllä siitä saattaisi anoppikin ottaa nokkiinsa (vaikka kuinka ystävällisesti ja napakasti sanoisi). Pura vaan mieltäsi, ap! Tuollainen saattaa olla hyvin ärsyttävää.
No tässäkin ap voi päättää, että haluaako tehdä elämästään vaikeaa vai helppoa. Että jos ap nyt van purkaa oloaan täällä, niin hän sa tehdä sitä seuraavat 30 vuotta. Jos heti alussa tekisi anopille selväksi että miten heidän kanssaan toimitaan, niin jatko voisi olla paljon helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se vauva on hyvä totuttaa vieraisiin ihmisiin, tuskin se anoppi sitä on kuitenkaan kovin usein sieltä hakemassa. Alkaahan se nyt vierastaa, kun vaistoaa äidistään, että nyt on jotakin pielessä.
No etpä taida hirveästi tietää, mistä vierastamisessa on kyse.
Ap
No itseasiassa en. Mulla 4 lasta eikä kukaan ole mitenkään erikoisesti vierastanut.
3 kk:n ikäinen vauva ei edes yleensä osaa vielä vierastaa, vaan se tulee myöhemmin. (lisäys).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se vauva on hyvä totuttaa vieraisiin ihmisiin, tuskin se anoppi sitä on kuitenkaan kovin usein sieltä hakemassa. Alkaahan se nyt vierastaa, kun vaistoaa äidistään, että nyt on jotakin pielessä.
No etpä taida hirveästi tietää, mistä vierastamisessa on kyse.
Ap
No itseasiassa en. Mulla 4 lasta eikä kukaan ole mitenkään erikoisesti vierastanut.
Ajatella, että lapset on erilaisia. Mullakin on neljä lasta, ja kaksi on vierastanut kovastikin.
Pitää oppia avaamaan suunsa. Anoppi ajatteli että seisovan pöydän sijaan on kivempi kun tarjoiltavat olisi pöydässä ja kuvitteli teidän ajattelevan aivan samoin koska ette sanoneet mitään.
Ja jos tosiaan haluat alkaa nillittämään tuollaisesta että "vauvalle leperrellään herätessä eikä käsketä olla kiukuttelematta" niin siitä vaan mutta älä sitten ihmettele jos anoppi ei jaksa enää jatkossa välitä olla tekemisissä tai tarjoa esim. hoitoapua.