Kyllä koen sen nöyryyttävänä, kun mies töistä tullessaan

Miehesi on narsisti? Googlaapa termiä, löytyykö muitakin yhteneväisyyksiä? Mitätöikö mies sinua? Alistaako? Kiroileeko, muuttuuko käytös hyväksi jos muita on läsnä?

Joo mullakin olisi muutama vaihtoehto mitä tekisin sille rätille. Joko alkaisin pitää sitä jossain astiassa/tiskialtaassa koko ajan märkänä, tai laittaisin sen ennen miehen tuloa vessanpönttöön. Yksi vaihtoehto on se etten siivoaisi viikkoon mitään, en yhtään mitään, mutta kastelisin rätin aina ennen miehen kotiutumista. Luultavasti joku kerta kastelisin rätin litimäräksi ja kun mies tulee kotiin heittäisin rätin heti miestä kohti hänen astuessa sisään.

Todellisuudessa en katselisi tuollaista tyyppiä ollenkaan vaan käskisin tunkea sen rätin perseeseensä ja suksia vittuun.

Tai kasaisin miehen tavarat eteiseen/ulos ja laittelisin märkiä tiskirättejä tavaroiden sekaan.

Toivon että tämä aloitus on provo, mutta pelkään pahoin ettei se ole.

Ajatelkaa, että jollain on oikeasti tuollaista kotona. Ja vielä menevät lisääntymään sellaisten ihmisten kanssa, jotka vaan tulevat tuhoamaan niiden lastenkin elämän.

Joskus ihan tosissaan miettii, minkälaisissa liitoissa ihmiset elää, ettei tarttis yksin olla.

Vierailija kirjoitti:

Sairas mies, menit sitten lisääntymään sen kanssa .

 Tätä minä jaksan aina ihmetellä, että miksi ne jotkut naiset lisääntyvät tuollaisten miesten kanssa? Täytyyhän niiden tietää, että minkälainen se mies on. Koska eihän kukaan nyt tuntemattoman kanssa ala lisääntymään, eihän?

Ei tämä kyllä ole provo vaan minun mieheni. En viitsi sanoa missä ammatissa toimii, mutta akateemisesti koulutettu ja johtoasemassa, alaisia on kymmeniä.  Hän on kyllä aika tarkka ja kontrolloiva se on totta.  Ja aika perinteiset arvot, jotka nyt korostuu voimakkaasti, kun minä olen kotona ja hän töissä johtamassa.

En tämmöistä osaisi provoksi edes keksiä. t. Ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mieheni on myös erittäin kontrolloiva. Tai siis asiat kertakaikkiaan pitää tehdä niinkuin hän haluaa. Tai ei hän oikeastaan HALUA mitään, vaan asiat vaan on niin ja ne pitää tehdä niin jos ylipäätään haluaa että mitään tehdään. Asiat pitää olla oikein. Ja kaikki pitää tietysti tehdä niin hyvin kuin pystyy. Tämä on siis se lähtökohta.

Siivous ja puhtaus ja järjestys pitää olla. Mutta ei mitenkään kliinisesti, vaan hänen tavallaan. Jos yritän hieman vastustaa tai sanoa etten nyt jaksanut järjestää miljoonannen kerran samana päivänä kenkiä eteisessä, niin hän vaan ihmettelee että eihän siihen VOI mennä niin montaa minuuttia ettetkö sitä voisi tehdä?? Mitä muuta ehdit sinä aikana tekemään, sehän kestää vain korkeintaan minuutin, eihän sulla voi olla mitään niin tärkeää minuuttia ettetkö tuota viitisi/ehtisi tekemään. Asiat siis pilkotaan minuutilleen , ja jos väitän vieläkin vastaan , niin aletaan pilkkomaan sekunnilleen. No eihän kukaan tavan ihminen pysty omaa päiväänsä sekunnilleen järjestämään, joten häviän tämän pilkunviilauksen aina.

Vähän väsyttää joskus, mutta sluibailen salaa omalla tavallani, saan siitä jollakin tavalla hiljaista tyydytystä. Mies käy työmatkoilla ja silloin nautin omasta rauhastani. Perherauha säilyy, kun järjestelen kotona sennäköisesti kuin miehen mielestä pitääkin olla. Ajatukseni ja tekemiseni silloin kun hän ei ole paikalla, ovat omiani ja niitä ei voi määrätä.

Miksi tälläisten miesten kanssa pitää olla parisuhteessa? Kuin myöskään samanlaisten naistenkaan. Sairaalloinen kontrollointihalu ei parane, mitä muuta puoliso tuo parisuhteeseesi kuin ahdistusta?

 Menin järkytyksestä hämmennyksiin kun luin tuon selostuksen. Minkä helvetin takia jotkut naiset lisääntyvät ja ovat parisuhteessa tuollaisten miesten kanssa? En voi ymmärtää tuollaista touhua, joku sairaus täytynee olla kyseessä, sillä minä itselleni selitän tuota kun en saata uskoa että joku elää vapaaehtoisesti noin. M34

Vierailija kirjoitti:

Ei tämä kyllä ole provo vaan minun mieheni. En viitsi sanoa missä ammatissa toimii, mutta akateemisesti koulutettu ja johtoasemassa, alaisia on kymmeniä.  Hän on kyllä aika tarkka ja kontrolloiva se on totta.  Ja aika perinteiset arvot, jotka nyt korostuu voimakkaasti, kun minä olen kotona ja hän töissä johtamassa.

En tämmöistä osaisi provoksi edes keksiä. t. Ap.

Jos ihminen on johtavassa asemassa, niin kontrollointi jossain määrin kuuluu asiaan, mutta että se kohdistuisi niinkin epäolennaiseen juttuun kuin tiskirättiin? Ei.

Vierailija kirjoitti:

Minun mieheni on myös erittäin kontrolloiva. Tai siis asiat kertakaikkiaan pitää tehdä niinkuin hän haluaa. Tai ei hän oikeastaan HALUA mitään, vaan asiat vaan on niin ja ne pitää tehdä niin jos ylipäätään haluaa että mitään tehdään. Asiat pitää olla oikein. Ja kaikki pitää tietysti tehdä niin hyvin kuin pystyy. Tämä on siis se lähtökohta.

Siivous ja puhtaus ja järjestys pitää olla. Mutta ei mitenkään kliinisesti, vaan hänen tavallaan. Jos yritän hieman vastustaa tai sanoa etten nyt jaksanut järjestää miljoonannen kerran samana päivänä kenkiä eteisessä, niin hän vaan ihmettelee että eihän siihen VOI mennä niin montaa minuuttia ettetkö sitä voisi tehdä?? Mitä muuta ehdit sinä aikana tekemään, sehän kestää vain korkeintaan minuutin, eihän sulla voi olla mitään niin tärkeää minuuttia ettetkö tuota viitisi/ehtisi tekemään. Asiat siis pilkotaan minuutilleen , ja jos väitän vieläkin vastaan , niin aletaan pilkkomaan sekunnilleen. No eihän kukaan tavan ihminen pysty omaa päiväänsä sekunnilleen järjestämään, joten häviän tämän pilkunviilauksen aina.

Vähän väsyttää joskus, mutta sluibailen salaa omalla tavallani, saan siitä jollakin tavalla hiljaista tyydytystä. Mies käy työmatkoilla ja silloin nautin omasta rauhastani. Perherauha säilyy, kun järjestelen kotona sennäköisesti kuin miehen mielestä pitääkin olla. Ajatukseni ja tekemiseni silloin kun hän ei ole paikalla, ovat omiani ja niitä ei voi määrätä.

Ihan kuin mun exä. Elämä on ollut ihanaa eron jälkeen, kun saa hengittää vapaasti omassa kodissaan.

En tiedä millasta ap:n elämä on ja mitä uskaltaa miehelle sanoa, mutta jos mun mies alkais nyt kokeilemaan tiskirättiä ja sanois että se on kuiva, niin kyllä kilahtaisin. Osaan oikein kuvitella miten raivoaisin, että ei kai se rätti nyt koko päivää märkä ole vaikka sillä olis mitä tehty päivän aikana, ja jos ei muuta tekemistä ole kuin ulista rätistä, niin painuu nyt helvettiin siitä vinkumasta. Ja viskaisin sen rätin roskiin, että kokeile sieltä saatana.

Vierailija kirjoitti:

Olen kotona taaperon kanssa. Mies käy normaalissa siistissä sisätöissä päivisin. Aina ensimmäisenä kun mies tulee kotiin, hän kävelee keittiöön ja kokeilee kädellään keittiön tiskirättiä. Jos se on kuiva, en ole kuulemma siivonnut enkä tehnyt mitään koko päivänä. Kunnon huushollissa on keittiön tiskirätti aina kostea, koska siitä tietää että talon emäntä on pyyhkinyt pintoja ja siivonnut siis muutenkin talossa.

Tästä kuivasta tiskirätista tulee tuhahteluja, äksyilyä, no, mitäs olet tänään tehnyt-kyselyjä. Koen sen nöyryyttävänä. Mies ei näe, että olen kyllä siivonnut kotona ja taaperon jälkiä nyt pitää muutenkin koko ajan korjata.

Kohta alkaa ahdistaa se miehen kotiintulo niin, että upotan sen rätin läpimäräksi veteen että on sitten siivouksen illuusiota ja tunnetta kun menee sitä kokeileen.

Ukko kokeilee onko paikat märkänä hänen poissaollessaan!

Oksettava kusipää. Minä en viettäisi aikaani enkä missään nimessä edes harkitsisi parisuhdetta tuollaisen mulkun kanssa.

Kyllä tuollaisia miehiä valitettavasti on. Ovat usein vielä sitä mieltä, että naisen paikka on kotona lasten kanssa ja siellä pitää sitten  lastenhoidon lisäksi puunata kämppää aamusta iltaan. Silti voi tulla haukut, ettei nainen tee tarpeeksi.

Tuollaisille miehille tekisi todella hyvää viettää vaikka yksikin päivä kotona lasten kanssa ja koettaa samalla pitää vaatimansa siisteys ja järjestys yllä.

Mä polttaisin sen tiskirätin. Mutta olen muutenkin sen verran vaikeasti ylitse käveltävä, että en olisi tuossa suhteessa alun alkaenkaan.

Yäk, jatkuvasti kostea tiskirätti on varsinainen bakteeripesä.

Mun ex oli todellinen perfektionisti. Tosin nyppi ja puunasi itsekin koko ajan jotain. Itse olin hetken työttömänä ja toki siivosin, mutta heti kun mies tuli töistä kotiin järjesti kengät millin tarkkuudella, pyyhki jo puhtaat pöydän pinnat, tuhisi kaikesta pienestä mm. vinossa olevista sohvatyynyistä jne. Olen minäkin perussiisti, mutta liika on liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Käy kusella vähän ennen miehen tuloa ja kastele rätti sitten pöntössä.

eikun kusee suoraan siihen rättiin, oikeen lotrottaa perseessä sitä, sitten laittaa odottamaan koskettelijaansa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sairas mies, menit sitten lisääntymään sen kanssa .

 Tätä minä jaksan aina ihmetellä, että miksi ne jotkut naiset lisääntyvät tuollaisten miesten kanssa? Täytyyhän niiden tietää, että minkälainen se mies on. Koska eihän kukaan nyt tuntemattoman kanssa ala lisääntymään, eihän?

Ei tuntemattoman, mutta näitä yllätyksiä tulee, vaikka olisi asuttu pitempään yhdessä. Katsos kun miehelle tyttöystävä ja rakastajatar on aivan eri roolit kuin vaimon ja äidin.

Ette varmaan voi kuvitella, että vaimoaan pettävä mies veisi kakkosnaiselleen pestäväksi paskaisia kalsareitaan? Ei, se on vaimon tehtävä, ei tyttöystävän.

Rooli muuttuu usein yllättävän nopeasti, kun mennään naimisiin ja saadaan lapsia. Voi sanoa, että romantiikka katoaa, mutta siinä katoaa myös kumppania kohtaan tunnettu kunnioitus. Jaa rakkausko, mikä se on? Rakastaa voi ihan ketä tahansa, mutta ei ihan joka hepun kanssa kannata liittoutua eikä ensinkään lisääntyä.

Jätä ihan kaikki siivoamatta. Likaiset astiat jätät pöydälle, ruuanlaittoon mitä olet tarvinnut jätät pitkin keittiön tasoja, yhtään et vie tiskialtaalle tai koneelle päinkään, kaikki lelut, vaatteet, ihan kaikki levälleen. Anna lapsen syödä mustikkasoppansa yksin jos on tarpeeksi vanha, tai jos lapsi syöttäessä ei kertaakaan huitaise lusikasta soppaa pitkin keittiötä, avusta hieman. Jätä vaikka hieman omiin hiuksiisikin sitä soppaa. Mies kun tulee kotiin, toteat ettet tänään vaivautunut tekemään yhtään mitään koska mies ei osaa kuin haukkua ja arvostella, miksi siis yritääkään. Jos tulee ero niin eipä se ainakaan sinun tappio ole. Jos sopertaa jotain minkä edes etäisesti voi tulkita anteeksipyynnöksi niin ilmoita meneväsi suihkuun ja mies sillä välin siivoaa ja katsoo lapsen perään. Vartin päästä kun tulet suihkusta ihmettelet että tuossa ja tuossakin on vielä sotkuista, ei ole välttämättä vielä sitä tiskirättiään käyttänyt joten siitäkin ehkä pääset huomauttamaan. Seuraavana päivänä takaisin tavalliselle siisteystasolle, mies joko opettelee arvostamaan sitä tai sitten mietitte lusikoiden jakoa. Jos olet jo päättänyt erota, toteuta tuo sotku mutta kun mies tulee kotiin, läimäse märkä tiskirätti kouraan ja sano että se on märkä, nyt meillä on puhdasta vaikka koti muistuttaa kaatopaikkaa pyörremyrskyn jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Ei tämä kyllä ole provo vaan minun mieheni. En viitsi sanoa missä ammatissa toimii, mutta akateemisesti koulutettu ja johtoasemassa, alaisia on kymmeniä.  Hän on kyllä aika tarkka ja kontrolloiva se on totta.  Ja aika perinteiset arvot, jotka nyt korostuu voimakkaasti, kun minä olen kotona ja hän töissä johtamassa.

En tämmöistä osaisi provoksi edes keksiä. t. Ap.

Älä sinä meille yritä selitellä ja puolustella miehesi käytöstä perinteisillä arvoilla! Se on loukkaus minun pappaani ja muita perinteisesti ajattelevia miehiä kohtaan, jos kuvittelet tiskirättisulkeisten kuuluvan siihen. Ei todellakaan, vaan perinteisiin arvoihin kuuluu arvostaa naisen työtä, ei arvostella ja kontrolloida.

Itsellesi sinä voit uskotella, että juuri tarkkuus ja kontrollointi olivat tuossa miehessä ne ominaisuudet, joihin rakastuit, mutta sen rakkaus on nyt historiaa, ja jäljellä on vain pelko, ahdistus ja alituinen epäonnistumisen tunne.

kOKEILE käytettyä kortonkia tiskirätin tilalla.