Lue keskustelun säännöt.
Kyllä koen sen nöyryyttävänä, kun mies töistä tullessaan
12.02.2016 |
Olen kotona taaperon kanssa. Mies käy normaalissa siistissä sisätöissä päivisin. Aina ensimmäisenä kun mies tulee kotiin, hän kävelee keittiöön ja kokeilee kädellään keittiön tiskirättiä. Jos se on kuiva, en ole kuulemma siivonnut enkä tehnyt mitään koko päivänä. Kunnon huushollissa on keittiön tiskirätti aina kostea, koska siitä tietää että talon emäntä on pyyhkinyt pintoja ja siivonnut siis muutenkin talossa.
Tästä kuivasta tiskirätista tulee tuhahteluja, äksyilyä, no, mitäs olet tänään tehnyt-kyselyjä. Koen sen nöyryyttävänä. Mies ei näe, että olen kyllä siivonnut kotona ja taaperon jälkiä nyt pitää muutenkin koko ajan korjata.
Kohta alkaa ahdistaa se miehen kotiintulo niin, että upotan sen rätin läpimäräksi veteen että on sitten siivouksen illuusiota ja tunnetta kun menee sitä kokeileen.
Kommentit (109)
Piilota se tiskirätti ja kun se äijjä tulee töistä tarkastamaan rättiä, ilmoitat sille rauhalliseen sävyyn ottavasi eron ja jättäväsi lapsen hänelle. Siinäpä ukkolla miettimistä viikonloppuna :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä se on väliovet, väliovet ja väliovet. Ne pitää laittaa kiinni. Muuten naapurit tai ohikulkijat näkee läpi koko talon. Väliovet kiinni siis.
Mikään järkevä keskutelu siitä että tuskinpa ohikävelelvät ihmiset erityisemmin pysähtyy ihmisten talojen läpi katseleen. Taikka muutenkaan. Kesällä kyllä puutarhoja katsellaan mutta sekin on mielestäni vain kivaa ja ystävällistä.
Joskus todella toivoisin että talo olisi rakennettu niin päin, ettei mitään ikkunoita tai ovia olisi tiellä tai naapuriinpäin, katottaisi että mitäs se sitten keksiksi.
meillä taas on kaapit, ovet eivät saa olla yhtään raollaan ! siis keittiön kaapit. välillä läväytän ne auki ja seuraan kun mies sulkee niitä puhisten,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähde viikonlopuksi yksin jonnekin ja jätä mies taaperon kanssa. Miehet ei monesti ymmärrä millaisia ne päivät kotona on.
Meillä vaimo on arkisin päivät kotona 11 kuukautta vanhan poikamme kanssa. Illat ja viikonloput hoidamme lasta tietenkin yhdessä. Vaimoni ei ole tänä aikana käynyt yksin kertaakaan muutamaa tuntia kauemmin missään. Itse olen pari kertaa käynyt saunailloissa, mutta ilman että koko seuraava päivä olisi mennyt toipuessa.
Pidin vaimoni lapsenhoitoa yhtä rasittavana kuin omaa työpäivääni, enkä valittanut, jos koti oli vähän sekainen töistä palattuani. Usein hän vaikuttikin iltapäivällä paljon väsyneemmältä kuin minä. Kertoi kuinka lapsen kanssa on niin rankkaa, pitää tehdä ruokaakin ja yrittää pitää kotia kunnossa.
Eräänä viikonloppuna vaimoni lähti opiskelukaverinsa häihin. Koska häät olivat kauempana hänen kotikonnuillaan, ajattelimme että hän lähtisi yksin ja me koettaisimme pärjätä viikonlopun pojan kanssa. Matkaa kuitenkin lähes 800 km, emme halunneet pienen kanssa tehdä moista reissua. Vaimo oli huolissaan, miten pärjään pojan kanssa koko viikonlopun, kun emme ole aiemmin niin kauan olleet kahdestaan. Vakuutin hänelle, että kyllä me miehet pärjätään.
Vaimoni ollessa reissussa, silmäni aukesivat. Jo lauantaina huomasin, kuinka helppoa lapsen kanssa on kotona, verrattuna työpäivään. Kun lapsi nukkuu, voi itsekin nukkua. Ei onnistu töissä. Jos lapsi nukkuu vaikka tunnin-puolitoista, ehtii siinä nokosten lisäksi tehdä melkein mitä lystää. Lasta ei tarvitse koko aikaa paapoa, pitää vain silmällä. Samalla voi tehdä niitä "raskaita kotitöitä", tai vaikka valittaa eloaan AV-palstalla. Jos lapsi on sairas, niin asia tietysti voi olla toisin, mutta harvoin lapsi kuitenkin sairastaa. Ja erityislapset ovat tietenkin paljon vaativampia.
Kyllä laittoi se viikonloppu ihan uuteen valoon vaimon valittamisen lapsen hoidon rankkuudesta. En ole viitsinyt mainita, mutta en jaksa enää ottaa niin tosissaankaan. Jäisin mielelläni itse kotiin, mutta taloudellisista syistä ei ole järkevää. Kuten yleensä aina, kun nainen jää kotiin hoitamaan lasta.
Taloudellisista syistä on harvan naisenkaan järkevää hoitaa yhtä lasta kotona työssäkäynnin sijaan.
Tässä tapauksessa oli kyse 11-kuukautisesta lapsesta. Harva kai sen ikäistä vielä hoitoon laittaa.
Piilota sen tiskirätin sisään semmoinen äänilaite, joka puristaessa sanoo, että "mee vittuun siitä, läskiperse".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun miehellä tuo viiraaminen ei sentään ole ihan päivittäistä, mutta ilmenee aina silloin, kun viinantuska alkaa vaivata. Hänellä ei ole mitään yksittäistä asiaa, vaan vaihtelee sen mukaan, mikä milloin sattuu silmiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähde viikonlopuksi yksin jonnekin ja jätä mies taaperon kanssa. Miehet ei monesti ymmärrä millaisia ne päivät kotona on.
Meillä vaimo on arkisin päivät kotona 11 kuukautta vanhan poikamme kanssa. Illat ja viikonloput hoidamme lasta tietenkin yhdessä. Vaimoni ei ole tänä aikana käynyt yksin kertaakaan muutamaa tuntia kauemmin missään. Itse olen pari kertaa käynyt saunailloissa, mutta ilman että koko seuraava päivä olisi mennyt toipuessa.
Pidin vaimoni lapsenhoitoa yhtä rasittavana kuin omaa työpäivääni, enkä valittanut, jos koti oli vähän sekainen töistä palattuani. Usein hän vaikuttikin iltapäivällä paljon väsyneemmältä kuin minä. Kertoi kuinka lapsen kanssa on niin rankkaa, pitää tehdä ruokaakin ja yrittää pitää kotia kunnossa.
Eräänä viikonloppuna vaimoni lähti opiskelukaverinsa häihin. Koska häät olivat kauempana hänen kotikonnuillaan, ajattelimme että hän lähtisi yksin ja me koettaisimme pärjätä viikonlopun pojan kanssa. Matkaa kuitenkin lähes 800 km, emme halunneet pienen kanssa tehdä moista reissua. Vaimo oli huolissaan, miten pärjään pojan kanssa koko viikonlopun, kun emme ole aiemmin niin kauan olleet kahdestaan. Vakuutin hänelle, että kyllä me miehet pärjätään.
Vaimoni ollessa reissussa, silmäni aukesivat. Jo lauantaina huomasin, kuinka helppoa lapsen kanssa on kotona, verrattuna työpäivään. Kun lapsi nukkuu, voi itsekin nukkua. Ei onnistu töissä. Jos lapsi nukkuu vaikka tunnin-puolitoista, ehtii siinä nokosten lisäksi tehdä melkein mitä lystää. Lasta ei tarvitse koko aikaa paapoa, pitää vain silmällä. Samalla voi tehdä niitä "raskaita kotitöitä", tai vaikka valittaa eloaan AV-palstalla. Jos lapsi on sairas, niin asia tietysti voi olla toisin, mutta harvoin lapsi kuitenkin sairastaa. Ja erityislapset ovat tietenkin paljon vaativampia.
Kyllä laittoi se viikonloppu ihan uuteen valoon vaimon valittamisen lapsen hoidon rankkuudesta. En ole viitsinyt mainita, mutta en jaksa enää ottaa niin tosissaankaan. Jäisin mielelläni itse kotiin, mutta taloudellisista syistä ei ole järkevää. Kuten yleensä aina, kun nainen jää kotiin hoitamaan lasta.
No siis sinähän vai nautit vaimon kasvattamista valmiista hedelmistä. Tuon ikäinen lapsi jo omaa rytmin, nukkuu yönsä hyvin ja pärjää pari tuntia ilman ruokaa. Vaimosi on pikku vauva ajan näitä rutiineja vauvalle opettanut, ruokkinut jopa tunnin välein ja pitkiä imetyssessioita. On opettanut mitä ei saa tehdä ja mihin ei saa kiipeillä. Todennäköisesti vaimo oli myös ennen matkaansa laittanut kaiken tiptop. Ei kahdessa päivässä paljoa tiskiä tai pyykkiä kerry.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heittäisin sinuna rätin kouraan miehelle ja kertoisin, että jos ei kelpaa itsekin saa siivota ja kastella rättiä.
Miehellä ehkä joku lapsuuden kodin trauma aktivoitunut, kun lapsi on syntynyt taloon, jos siis ei ole aiemmin ollut tollainen. Älä alistu, vaan kysy aikuisena (eli asiallisesti ja rauhallisesti), että miksi se rätti on miehelle niin tärkeä juttu ja mitä se siivous edustaa. Onko hänen äitinsä edellyttänyt jotain tiettyä siivoustasoa tms. tai tuoko se jotain turvallisuuden tunnetta jos työelämässä on paineita vai mikä on. Jos ongelmat eivät vielä ole tuota isompia, niin voisi myös olla hyvä käydä puhumassa jonkun perheterapeutin kanssa. Vyyhti voisi aueta ennen kuin tulee isompia kontrollintarpeita tai sinulla ahdistusta. Voimia tilanteeseen, ei ole helppo juttu ottaa puheeksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä leikkaisin sen tiskirätin silpuksi ja veisin miehen tyynylle. Ite käytän kuivaa mikrokuituliinaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähde viikonlopuksi yksin jonnekin ja jätä mies taaperon kanssa. Miehet ei monesti ymmärrä millaisia ne päivät kotona on.
Meillä vaimo on arkisin päivät kotona 11 kuukautta vanhan poikamme kanssa. Illat ja viikonloput hoidamme lasta tietenkin yhdessä. Vaimoni ei ole tänä aikana käynyt yksin kertaakaan muutamaa tuntia kauemmin missään. Itse olen pari kertaa käynyt saunailloissa, mutta ilman että koko seuraava päivä olisi mennyt toipuessa.
Pidin vaimoni lapsenhoitoa yhtä rasittavana kuin omaa työpäivääni, enkä valittanut, jos koti oli vähän sekainen töistä palattuani. Usein hän vaikuttikin iltapäivällä paljon väsyneemmältä kuin minä. Kertoi kuinka lapsen kanssa on niin rankkaa, pitää tehdä ruokaakin ja yrittää pitää kotia kunnossa.
Eräänä viikonloppuna vaimoni lähti opiskelukaverinsa häihin. Koska häät olivat kauempana hänen kotikonnuillaan, ajattelimme että hän lähtisi yksin ja me koettaisimme pärjätä viikonlopun pojan kanssa. Matkaa kuitenkin lähes 800 km, emme halunneet pienen kanssa tehdä moista reissua. Vaimo oli huolissaan, miten pärjään pojan kanssa koko viikonlopun, kun emme ole aiemmin niin kauan olleet kahdestaan. Vakuutin hänelle, että kyllä me miehet pärjätään.
Vaimoni ollessa reissussa, silmäni aukesivat. Jo lauantaina huomasin, kuinka helppoa lapsen kanssa on kotona, verrattuna työpäivään. Kun lapsi nukkuu, voi itsekin nukkua. Ei onnistu töissä. Jos lapsi nukkuu vaikka tunnin-puolitoista, ehtii siinä nokosten lisäksi tehdä melkein mitä lystää. Lasta ei tarvitse koko aikaa paapoa, pitää vain silmällä. Samalla voi tehdä niitä "raskaita kotitöitä", tai vaikka valittaa eloaan AV-palstalla. Jos lapsi on sairas, niin asia tietysti voi olla toisin, mutta harvoin lapsi kuitenkin sairastaa. Ja erityislapset ovat tietenkin paljon vaativampia.
Kyllä laittoi se viikonloppu ihan uuteen valoon vaimon valittamisen lapsen hoidon rankkuudesta. En ole viitsinyt mainita, mutta en jaksa enää ottaa niin tosissaankaan. Jäisin mielelläni itse kotiin, mutta taloudellisista syistä ei ole järkevää. Kuten yleensä aina, kun nainen jää kotiin hoitamaan lasta.
Teitkö viikonlopun aikana myös ruuat, kävit kaupassa ja pesit pyykit ja huolehdit yleisestä siivouksesta? Yksi viikonloppu kun ei kerro koko totuutta siitä, jos homma on jatkuvaa. Toisekseen, yleensä lapsi kiukuttelee enemmän sille vanhemmalle, joka hoitaa enemmän. Olen kyllä kanssasi samaa mieltä siitä, että naiset stressaavat vähän turhan paljon lapsenhoidosta ja tekevät siitä omalla stressillään vaikeampaa, kuin yleensä miehet. Toisaalta lapselle on kyllä tärkeää, että hänen kanssaan ollaan vuorovaikutteisesti eikä vaan anneta leikkiä yksin jossain lattialla pitkää aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onhan tuo henkistä väkivaltaa miehesi taholta- onko suomalainen mies???? ei uskois, että on suomalainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä tulee mieleen Julia Robertsin vanha leffa Vihollinen vuoteessani, jossa mielipuolimies laski vaimon tekemisiä milleille ja minuuteille. Eron paikka ehdottomasti.
No mä en siivoa tiskirätillä muuta kuin tiskipöydän ja ruokapöydän. Mulla sitten erikseen siivousliinat.
Tosin tämän on pakko olla provo.
upota se rätti vessan.pöntöön ja vaihda uuteen kun mies on kokeillut, sano et pesit vessan vahingossa sillä etkä ehtinyt vaihtaa
Kuse se rätti märäks ja heitä miehen naamalle
Meillä löytyis rätti seuraavaksi ukon naamalta, jos edes leikillään yrittäisi vastaavaa.
Hyi vittu mikä ukko! Ei tiiä itkiskö vai nauraisko!😂 En kattelis päivääkään tollasta paskaäijää. Oon niin tuittu, että varmaan hakkaisin sen jos tekisi mulle tiskirättitarkistuksen yhdenkin kerran!
Kasta se rätti suolahappoon.