Miksi seksi toisen kanssa on niin kamala asia?
Yksi asia parisuhteissa hämmentää minua suuresti. Miksi pidätte seksiä jonkun toisen kanssa niin äärimmäisen pahana juttuja? Jos nyt ei puhuta ollenkaan suhteesta vaan yhdenillanjuttua.
Kuitenkin seksuaalisuus on sellainen, ettei ihminen pysty tietoisesti kontrolloimaan ketä haluaa ja ketä ei. Ihminen on biologisesti luotu kuitenkin aktiiviseen seksuaaliseen käytökseen, eikä kiihottuminen tai kiihottumatta jättäminen ole tietoinen valinta - saati sitten liity rakkauteen tai ihmissuteisiin. Miten se on teiltä pois, jos puolisollanne olisi sillon tällöin yhdenillan juttu jonkun toisen kanssa? Konkreettisesti siis, miten koette, että tämä on teiltä pois?
Miksi rajanvetoa ei voi vetää siihen, että suhdetta ei muodosteta toisiin vai tässäkö vaiheessa ihminen onkin sitten yhtäkkiä täysin viettiensä orja eli kun kerran saa karkkia niin ei voi olla maistamatta toista kertaa? Miksi yhden ihmisen pitää riittää tässä mielessä? Etenkin pitkissä suhteissa olisi mukava, jos voisi välillä mennä virran mukana ja voisi tästä omalle puolisolle kertoa. Se myös virkistää itseään seksuaalisesti ja heijastuu parisuhdeseksiinkin.
Jos otetaan esim. lempiruokani, joka voisi olla vaikka lasagne. Rakastan lasagnea ja söisin sitä vaikka joka päivä, mutta se alkaa puuduttamaan jos ikinä koskaan ei saa mitään muuta eikä tulisi kuuloonkaan, että mitään muuta voisi kokeilla. Jos välissä söisi vaikka kalaa, maistuu se lasagnekin taas paremmalta.
Toivoisin ihan avointa keskustelua. Ja en puhu nyt pettämisestä tässä vaan siitä, miksi te (suurin osa) ette salli tällaista toimintaa toisillenne?
Ei puolisoa kuitenkaan saa rinnallaan pidettyä asettammalla sääntöjä ja rajoitteita vaan olamalla itse mahdollisimman hyvä puoliso. Eli siis jos syynä on se, että on isompi riski, että toinen lähtee vieraan matkaan...
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, eikä kaikki muukaan ole aina keskusteltavissa... Olen kuullut pareista, joissa toinen katsoo oikeudekseen pitää, jostain syystä useita viikkoja kestävän mykkäkoulun, osallistumatta lainkaan ns. yhteisen arjen jakamiseen. Tällainen "jääksi muuttuminen" saattaisi itselleni olla jopa pahempi kuin seksin puute, tai se, että on joskus hairahatnaut toisen kanssa harrastamaan seksiä, eikä vain minun. - Toki saattaisin ymmärtää tilanteen toisen kanssa "parittelun" siksikin, että en ehkä osakaan tyydyttää itse puolisoani niin hyvin kuin mitä haluaisin itselleni uskotella. - Olen sinkkumies, enkä tapaa harrastaa yhden illan juttuja ja edellisestä kerrasta on jo vähää pidempi aika ja "hieman on ns. paineita.
Saattaahan tietysti tuo seksin harrastamisen muun kuin oman kuppanin kanssa tuomitsen johtua "vain" kulttuuristamme; ajattelemme, että yksi ero ihmisen ja muiden eläinten välillä on se, että ihmisen oldotetaan hallitsevan omat viettinsä. - Mutta kuinka hyvin se muutenkaan onnistuu erityisesti nykyään, kun ympärillä on niin paljon houkutuksia ja entistä enemmän mahdollisuuksia "alistua" viettiensä vietäväksi. - Kuinka monta ylipainosita tai alipainoista voidaankaan lynkata sanomalla, että he eivät osaa syödä ns. oikein? Tai mikseivät alkoholista ja tupakasta riippuvaiset osaa laittaa korkkia kiinni tai tumpata - Tai sehän on vain omasta asenteesta kiinni, että saa sen itselle mieluisimman opiskelu tai työpaikan. Tai on aivan kamalaa kun osa ihmisistä ei osaa lainkaan pukeutua, niin kuin keski-euroopassaa. Mutta hei! Ei elämä aina niin yksinkertaista ole. Elämää rasittaa toisinaan sietämätön valinnan vaikeus ja se, että usein muut tietävät paremmin mikä on oikein tai mikä väärin. - Toisaalta en usko, että onni ja autuus saavutettaisiin, jos jokainen saisi tehdä mitä tykkää ja ketään ei kiinnostaisi muu kuin omien tarpeiden maksimaalinen tyydyttäminen, usein muiden kustannuksella.
Elämä ei ole yksinkertaista, mutta oikea ja väärä on hyvin yksinkertaista.
Ne samat houkutukset ovat kaikkien ympärillä, joten niitä on turha syyttää jos ei osaa elää miten pitäisi.
Samoin voi kuitata oikean ja väärän olevan "niiden muiden" paremmin tietävien keksintöä ja niistä muka ei tarvitse välittää. Mutta kaikki tässä yhteiskunnassa on "muiden keksintöä". Jos aikoo tässä yhteiskunnassa elää, ei voi valita mitä sääntöjä noudattaa sen mukaan, mitä itse huvittaa tehdä. Jokainen on varmaan aika iloinen, että ei esim. ole hyväksyttävää hakea työkaverin työvälineitä ja ottaa niitä itselleen. Sekin on vain "niiden muiden" keksimä sääntö.
Normit on tehty rikottaviksi, ja ne ovat muuttuneet aikojen kuluessa monesti juuri siksi että ihmiset ovat kokeneet normit vieraiksi. Yhteiskuntaan mahtuu hyvin monenlaisia arvoja, ja useiden arvojen rinnakkaiselo on täysin mahdollista. Siksi meillä on lait, ja myös mahdollisuus ihmisinä käydä keskustelua. Ei asiat ole mustavalkoisia vain siksi, että enemmistö noudattaa asian suhteen tiettyä normia. Normeja ei ole pakko noudattaa, ja niistä on lupa poiketa. Parisuhteet toimivat vain, jos niissä käydään avointa keskustelua. Jos pariskunnan arvot eivät kohtaa, niin silloin ei ole mieltä olla yhdessä.
Oikeaa ja väärää ei ole tehty rikottaviksi. Sen mukaan eletään mikä on oikein nyt, ei joskus menneisyydessä tai tulevaisuudessa. Jos joku alkaa ottaa sääntönsä 1500-luvulta, hänen kanssaan ei kukaan tule toimeen.
Laki ei olemassa sitä varten, että se määräisi kaikki parisuhteen tai ihmissuhteiden säännöt. "Oikea ja väärä" ei ole sama asia kuin laki. Jotkut toki elävät periaatteella "jos sitä ei laissa kielletä, se on sallittua". Mutta ei sellaisen kanssa kukaan jaksa elää. Paitsi toinen samanlainen.
Kenenkään ei tarvitse perustella, miksi ei anna puolisonsa harrastaa seksiä muiden kanssa. Se, joka haluaa niin tehdä, joutuu perustelemaan.
Onko sulle ap ihan ookoo myös se, että vaimosikin silloin tällöin syö lasagnen sijaan vähän kalaa tai kanaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saman voi yleistää koskemaan kaikkea, mitä yleisesti pidetään vääränä toista ihmistä kohtaan.
Miksi esim. olisi paha asia, jos puoliso tyhjentää yhteisen tilin ja ostaa rahoillaan matkan itselleen ja ystävilleen? Kaikilla kuitenkin on rahaa ja sitä tulee koko ajan lisää. Ja matkustaminen ja ystävien seura tekee puolison onnelliseksi. Joten miksi ei? Vain täysin sydämetön ihminen loukkaantuisi siitä, että hänen puolisonsa pyrkii saamaan iloa elämäänsä.
Voi kysellä loputtomiin, miksi jokin asia on väärin. Ei se kysely ketään hyödytä, kun kaikki kuitenkin tietävät sen olevan väärin.Minä näkisin tämän kysymyksen niin, että miksi seksi on tuossa loukkaamisasteikossa niin korkealla, kun puolisot muutenkin voivat loukata toisiaan monilla tavoilla ja niistä voidaan kuitenkin päästä yli. Se, jota ei ole parisuhteessa koskaan loukattu huutaa hep!
Miksi se olisi loukkaamisasteikolla korkealla, jos vaimo vaikka sytyttää tuleen miehensä avoauton? Se on vain materiaa ja kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että henkinen yhteys on materiaa tärkeämpää. Huuda hep, jos tuollainen ei loukkaisi sinua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sua harmita 18 että sä sitten et kuitenkaan riitä miehellesi tuollaisena kuin olet? Mä olin ennen samanlainen kuin sinä, seksi ihan evvk, mutta en ois halunnut, etten riitä senkin virheeni kanssa miehelle, joka on minut sen vian TIETÄEN valinnut. Nykyään tykkään seksistä, joten tajuan aloittajaa, mutta kyllä mulle on tärkeää kokea riittäväni sellaisena kuin olen. Kerroin sen toki miehelle heti.
14Jäi mainitsematta, että suhteen ensimmäiset pari vuotta kyllä seksi kiinnosti ja siitä nautinkin, enää ei vain ole asian suhteen minkäänlaista "fiilistä." Tämä ominaisuus ei siis ollut minussa tavatessamme. Se etten minä halua ei mielestäni tarkoita, että olisin oikeutettu tältä osin rajoittamaan mieheni elämää, ymmärrän kyllä että hänellä on haluja.
Niin no sitten tilanne on hiukan eri kuin meillä. Minä halusin miehen, jolle riitän seksivammaisenakin ja löysinkn, ihme kyllä. Nyt kun haluankin seksiä, niin mieskin haluaa, eli mies ei edes ollut aseksuaali tms. Ainoa tyhmä juttu on, että kun nyt haluan niin mies ei tunnu oikealta seksuaalisesti. Siksi käsitän, mistä ap puhuu, mutta aika vaikea on suunnata siine minne oma nenä näyttää, kun ITSE halusin, että riitän miehelle tämmöisenä. Nyt sitten mies ei riitä minulle :( Mutta mä kyllä itse muutuin aika paljon, suoranaisesta seksikammoisuudesta haluamiseen :/ En itse olisi valinnut miestäni, jos olisin alusta asti ollut tällainen haluilla varustettu ihminen, koska mies nyt tekee vain kaiken väärin.
14
Totta, en ymmärrä miksi esim insestiä kammoksutaan, jos molemmat osapuolet on aikuisia. Miksei kaikki ihmiset voi olla kaikkien kanssa, miksi osaa ihmisistä rajoittaa toisen ihmisen sukupuoli..
Ja mitä ruokaan tulee, kukas sen tietää että ulosteet maistuu pahalta, jos kukaan ei ole koskaan kokeillut. Monet eläimet syö omia ulosteitaan esim kanit. Kissaemot syö pesässä poikasten ulosteet ennen kuin ne oppivat kävelemään.
Kaikki on luonnollista kun sen oikein oivaltaa.
Ollaan miehen kanssa sovittu, että jos ei osaa sanoa itselleen ei niin antaa mennä vaan. Kortsua pitää käyttää eikä puhelinnumeroita vaihdeta. Miehellä 1 yhden yön juttu, itselläni ei vielä yhtään. Raja menee siinä, että näiden juttujen tulee olla meille ennalta tuntemattomia. Olisi liian nöyryyttävää jos mies panisi esimerkiksi ystävääni tai siskoani.
Vierailija kirjoitti:
Seksi on syvällinen yhteys. Ette voi kieltää, etteikö niin olisi, jos teillä on vähänkin tunteita toisia kohtaan. Sen yhteyden haluan itse jakaa vain puolison kanssa, ja odotan samaa tasapuolisuuden vuoksi häneltäkin. Hän on luvannut olla uskollinen, ihan omasta tahdostaan ja aloitteestaan, ja odotan, että hän myös lupauksensa pitää.
Viime kädessä kyse on sopimuksista ja toisen ihmisen kunnioittamisesta.
Samaa mieltä. Joillakin ihmisillä on ehkä erilaisia suhteita, mutta minä rakastan vain miestäni enkä halua muita ihmisiä. Se onkin yksi syy siihen että olemme yhdessä, että meillä on samanlaiset ajatukset tästä asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun pitää ap harrastaa siis vain avoimiasuhteita.
Win win, kunhan et sitten itse ala mustasukkaiseksi.Meillä in avoinsuhde ollut jo vuosia. Halusin vaan kuulla muiden mielipiteitä, kun en niitä ykisnkertaisesti ymmärrä.
En ole mustasukkainen, mutta avoin suhde on motivoinut ptämään itsestään hyvää huolta niin ulkonäöllisesti kuin puolisonakin. Tulee mietittyä enemmän, mitä toisen eteen voi tehdä ja miten olla hyvä puoliso. Samoiten tulee meikattua, laitettua ja hoidettua itseään enempi. Saman toki tekee mies, mutta omin keinoin. Panostaa minuun seksuaalisesti paljon, ottaa huomioon ja tekee paljon.
Niin että sulle parisuhde ei ole turvasatama ihmissuhde, johon hakeuduttiin juuri siksi, että siinä sinä riität sille, joka sinua rakastaa sellaisena kuin olet?
Ihanaa elää vuosi toisensa jälkeen pelossa ja epävarmuudessa, hysteerisesti kuntoillen ja meikkaillen ja suihinottotekniikoita hioen, että varmasti kelpaa jatkossakin.
Jos palataan yksiavioisuuden alkulähteille, niin alunperin sillä ei ole ollut mitään tekemistä halujen tai tunteiden kanssa. Kyse on ollut yksinkertaisesti omaisuudesta, sen perimisestä sekä jälkeläisten elatuksesta. Meillä on varsin pitkä kulttuurinen ja myös uskonnollinen käsitys siitä, että avioliiton ulkopuolisia suhteita ei sallita. Miehet ovat halunneet varmistaa, että lapsi, jonka heidän vaimonsa synnyttää, on todellakin heidän jälkeläisensä eikä jonkun muun. Kun lapsen asema vasta muutama vuosikymmen sitten vahvistui, myöskään naiset eivät halua, että mies siittää lisää jälkeläisiä heidän parisuhteensa aikana jonkun toisen naisen kanssa ja joutuu sen vuoksi maksamaan elatusta myös näistä lapsistaan sekä aikanaan yhteiset lapset jakamaan perintönsä näiden avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten kanssa. Vaikka tänä päivänä monet viittaavat kintaalla uskonnolle ja Raamatun määräyksille, silti "Älä tee huorin" on iskostunut jonnekin selkäytimiin.
On olemassa kulttuureja, joissa voi olla useampiakin puolisoita. Ja on yksilöitä, jotka haluavat elää polyamorisissa suhteissa.
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa elää vuosi toisensa jälkeen pelossa ja epävarmuudessa, hysteerisesti kuntoillen ja meikkaillen ja suihinottotekniikoita hioen, että varmasti kelpaa jatkossakin.
Kyllä, parempi ottaa varmalla pohjalla oleva suhde. Voi huoletta repsahtaa reippaasti pluskiloille, pukeutua mymmeliksi, haistattaa marjat seksiä kaipaavalle puolisolle ja kohdella aivan miten tahtoo. Sitten voi rauhassa pitää toista itsestäänselvyytenä kun ei ole minkäänlaista pelkoa siitä että tämä katselisi muita tai vahingossakaan heitä haluaisi!
Asioiden lukeminen absoluuttisen oikeiksi tai vääriksi ei ole tässä mikään universaali asia. Parisuhteen ulkopuolinen seksi on oikein tai väärin riippuen tasan siitä, mitä parisuhteen toisen osapuolen kanssa on sovittu.
Välillä ärsyttää huomattavasti nämä jotka ovat sitä mieltä ettei tunteetonta seksiä ole olemassakaan, ettei seksiä voi tai saa harrastaa jollei rakasta toista osapuolta - ja jos harrastaa seksiä parisuhteen ulkopuolisen kanssa, niin ei ole mahdollista oikeasti rakastaa miestään. Vaikken minä pystyisi harrastamaan seksiä ihmisen kanssa jota en rakasta, en kiellä etteikö se toisille olisi mahdollistaj ja päinvastoin: etteikö omaa puolisoaan voisi rakastaa aidon vilpittömästi vaikka panisikin joitain toista. En minä näe tässä mitään moralisoitavaa niin kauan kun pelin säännöt ovat kaikille osapuolille selvät.
Tavallaan on ymmärrettävää että voi tykätä myös muista ihmisistä kuin pelkästään omasta puolisosta ja voi fantasioita seksistä muidenkin kanssa. Mutta puolison seksi muiden kanssa kuitenkin saisi mustasukkaiseksi ja latistaisi yhteenkuuluvuuden tunnetta. Voi siinä olla myös mustasukkaisuus geeneistä jossain alitajunnassa, eli haluaa vaan ne omat uniikit lumihiutaleet oman puolison kanssa.
Jos naisystäväni harrastaisi seksiä jonkun toisen kanssa kokisin sen tahalliseksi loukkaukseksi. ihmistä josta välittää tai jopa rakastaa ei mielestäni voi haluta tahallisesti loukata. Vahingossa esim. Riidoissa voi tulla sanotuksi asioita joita katuu jälkikäteen, mutta tahallinen loukkaaminen päättää ainakin minulla suhteen.
Mitäs teidän hyvälle parisuhteelle tapahtuu, kun ehkäisy pettää ja miehenne saa lapsen jonkun toisen naisen kanssa?
Luuletteko, että parisuhteenne pysyy vielä hyvänä, kun elämässä on yht äkkiä lapsi ja sen lapsen äiti?
Entä sukupuolitaudit jotka leviävät kondomista huolimatta, kuten herpes ja visvasyylä? Vai ettekö koskaan koske mieheenne ollenkaan, niin ei haittaa jos mies saa tauteja, kun ei tartu teihin kuitenkaan?
Vierailija kirjoitti:
Totta, en ymmärrä miksi esim insestiä kammoksutaan, jos molemmat osapuolet on aikuisia. Miksei kaikki ihmiset voi olla kaikkien kanssa, miksi osaa ihmisistä rajoittaa toisen ihmisen sukupuoli..
Ja mitä ruokaan tulee, kukas sen tietää että ulosteet maistuu pahalta, jos kukaan ei ole koskaan kokeillut. Monet eläimet syö omia ulosteitaan esim kanit. Kissaemot syö pesässä poikasten ulosteet ennen kuin ne oppivat kävelemään.
Kaikki on luonnollista kun sen oikein oivaltaa.
Kanit syövät ulosteitaan sen takia, että B12-vitamiinia tuottavat bakteerit majailevat kanin suoliston loppupäässä, josta niiden tuottama B12 ei enää imeydy - aivan kuten ihmiselläkin. Vegaanin vitamiinipillerit tulevat purkista, kani pyöräyttää ne ihan itse.
Joku tämän tuossa jo totesikin, mutta kyllä tämä yksiavioisuus ja yhden kanssa sekstaaminen on vain tämän kulttuurimme tuote.
Kun vielä elettiin metsästäen ja keräillen, oli seksikin yhteistä.
Samassa yhteisössä paneskeltiin reippaasti ristiin, eikä ihmetelty, kenen jälkeläinen kukakin oli, vaan yhteisö piti huolen omistaan.
Tämä muuttui nimenomaan sen myötä että jäätiin paikoilleen haalimaan maaomaisuutta ja ihmettelemään kuka saa Reiskan kuoltua sen hyvän vehnäpellon. Tarpeeksi kun näistä riideltiin, niin kyllästyneet pomomiehet keksivät kirkon avulla julistaa, että jokainen saa paneskella vain oman puolisonsa kanssa, että tiedetään kenelle mikäkin pelto ja talo periytyy.
Tätä taustaa vasten on ihan järkeenkäypää, että ihmisen (ja varsinkin miehen) mieli tekee panna usein ja eri kumppanin kanssa, mutta kun kulttuurimme sen sääntöineen estää, nykyihminen on sitten aika hukassa viettiensä ja ulkoaopitun "moraalinsa" kanssa.
Seksi on syvällinen yhteys. Ette voi kieltää, etteikö niin olisi, jos teillä on vähänkin tunteita toisia kohtaan. Sen yhteyden haluan itse jakaa vain puolison kanssa, ja odotan samaa tasapuolisuuden vuoksi häneltäkin. Hän on luvannut olla uskollinen, ihan omasta tahdostaan ja aloitteestaan, ja odotan, että hän myös lupauksensa pitää.
Viime kädessä kyse on sopimuksista ja toisen ihmisen kunnioittamisesta.