Seksittömyys liitossa
Meillä nykyisin seksiä keskimäärin kerran kuussa, mikä ei minulle riitä lähellekään. En tiedä miksi miestä ei haluta, eikä hän kuulemma tiedä itsekään. Oma kiva ilmeisesti kelpaa kyllä mutta seksiä ei halua. Olen koettanut seksikkäitä alusasuja, aiheesta puhumista, olen odotellut josko mies innostuisi omia aikojaan mutta mikään ei tunnu sytyttävän. Olen pohtinut olenko muuttunut ulkoisesti, mutta mittanauha ja puntari näyttävät samoja lukemia kun aina ennenkin. Olen aivan neuvoton, rakastan kyllä miestäni kovasti mutta seksittömyyteen en suostu.
Kommentit (150)
Kyllä se seksielämä voi olla aktiivista vielä lastenkin jälkeen. Meillä on 4 ja yli 9 vuotta takana. Seksi on aina ollut hyvin tärkeä asia liitossamme enkä usko sen kovin äkkiä muuttuvan. Säälittää miten monet liitot kaatuu seksuaalisiin ongelmiin. Omassakin ystäväpiirissä on näitä eroja...
N32v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama virsi täällä. Mies katsoo mieluummin pornoa ja tyydyttää itseään, kun harrastaa kanssani seksiä :(. Tämä on joku nykymiesten ongelma, koska en ole ensimmäistä kertaa samassa tilanteessa. Itse sitten yritän kuntoilla ja panostaa ulkonäköön, mutta itsetuntohan tässä on romahtanut oikein kolisemalla, koska sama juttu on käynyt aikaisemmissakin suhteissa.
Tiedän olevani ulkoisesti hyvännäköinen, mutta en toki ole mikään pornostara ja sitä en kyllä edes haluaisi, koska en toisaalta pidä heidän ulkonäköään itse hyvänä lähimainkaan (saati se pornotähden asema, kuka täysjärkinen sitä haluaisi). Silti mietin, että sekö on mitä mun mies (miehet ylipäänsä) sitten haluaa nykypäivänä ja oma nainen pistetään jonkun äidin rooliin (oman äidin tässä tapauksessa).
Sanokaapa se mitä pitäisi tehdä. Tietenkin mullakin on herännyt jo epäilyt vähän kaikkeen ja kyllä olen tutkinutkin jo kaiken (nettikäyttö incognitolla ainoastaan eli mitä siitä sitten enempää päättelemään) ja jotain vähintäänkin kyseenalaistakin löytyi, joka korosti käsitystäni siitä, että naisen pitäisi toimia pornotähden tapaan (mutta hetkinen...entäs minä?).
Kyllä tässä on kaikkea käynyt mielessä. Myös se, että unohdan miessukupuolen kokonaan. Jos asiasta puhutaan, niin valitettavasti miehellä puskee defenssit päälle ja kuulen olevani ongelma. Hän ei käsitä / halua kuulla mitä tämä on tehnyt mun itsetunnolle, kun en kelpaa, vaan mun ohi koko ajan valitaan epätodellinen maailma. Tunnen itseni vähintäänkin epähaluttavaksi ja se on kyllä epäkiitollinen tunne.
Meillä on hyvin samantapainen tilanne. Tosin edelleen se olen minä, joka haluaisin puhua asiasta ja tehdä sille jotain. Vaimo ei halua puhua, kun hänestä kaikki on hyvin. Minulle 5-10 seksikertaa vuodessa ei riitä. Mutta minun mielipiteillä ja tunteillanihan ei ole mitään väliä, kun kaikilla on oikeus kieltäytyä. Olenkin tässä vuosien aikana alkanut katsomaan netistä yhä enemmän pornoa ja tarinoita. Viimeaikoina olen huomannut, että seksi vaimon kanssa kiinnostaa yhä harvemmin. Mieluummin tyydyn käteen kuin alan nöyryyttämään itseäni ja keräämään taas lisää rukkasia.
Haluaisinkin kysyä teiltä naiset mitä te olette tehneet seksielämänne eteen? Ettei vain olisi käynyt se perinteinen, että mies on vuosia ollut se kuka haluaa enemmän ja tulee torjutuksi, mutta nyt te olette innostuneet seksistä? Moni nainen "löytää" halunsa tai vapautuu estoistaan vasta kun lapset on jo isompia. Siihen mennessä moni mies on jo kerinnyt luovuttaa henkisesti tai alkanut fyysisestikin jo pahasti ukkoutumaan. Kuka teillä teki aloitteet ennen ja kuka tekee ne nyt? Ja millaisia aloitteenne ovat? En väitä että aina on näin, mutta usein naisten aloitteet jäävät vihjeen tasolle. Tavallaan annetaan ymmärtää, että ei kieltäydytä, jos toinen tekee aloitteen. Se lopullinen aloite jää usein miehen vastuulle. Miksi näin on? Missä sanotaan, ettei nainen voisi olla aktiivinen aloitteen tekijä? Toki jotkut miehet menevät siitä hämilleen, mutta varmasti yhtä moni olisi innoissaan.
En nyt ota kantaa noihin kysymyksiisi, mutta heräsi ajatus kuten jo tuolla jossain aiemmin, että tässäkin on kaivauduttu poteroihin ja sieltä sitten pidetään kiinni omista mielipiteistä. Pitäisi tulla maanpinnalle ja istua sylikkäin tai nenäkkäin ja miettiä, mitä itse on tehnyt huonosti ja miten voisi tehdä toiselle paremmin, lähteä kilpailemaan sillä. Molempien. Tuohon syyttelyn kehään on tosi helppo vajota loppuiäksi ja kuten arvata saattaa, se ei nosta kummankaan osapuolen haluja.
Näinhän tässä on päässyt käymään. En vain enää jaksa tsempata. Useamman vuoden yritin jutella ja selvittää mitä voisin muuttaa. Mutta kun ei pariterapiakaan auttanut, niin turhauduin. Keskityn nyt itseeni ja harrastuksiini ja ehkä jossain vaiheessa arvet paranee ja rohkaistun taas yrittämään. Olen kuitenkin päättänyt rajoittaa pornoa ja lukea mieluummin tarinoita.
T. 73
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama virsi täällä. Mies katsoo mieluummin pornoa ja tyydyttää itseään, kun harrastaa kanssani seksiä :(. Tämä on joku nykymiesten ongelma, koska en ole ensimmäistä kertaa samassa tilanteessa. Itse sitten yritän kuntoilla ja panostaa ulkonäköön, mutta itsetuntohan tässä on romahtanut oikein kolisemalla, koska sama juttu on käynyt aikaisemmissakin suhteissa.
Tiedän olevani ulkoisesti hyvännäköinen, mutta en toki ole mikään pornostara ja sitä en kyllä edes haluaisi, koska en toisaalta pidä heidän ulkonäköään itse hyvänä lähimainkaan (saati se pornotähden asema, kuka täysjärkinen sitä haluaisi). Silti mietin, että sekö on mitä mun mies (miehet ylipäänsä) sitten haluaa nykypäivänä ja oma nainen pistetään jonkun äidin rooliin (oman äidin tässä tapauksessa).
Sanokaapa se mitä pitäisi tehdä. Tietenkin mullakin on herännyt jo epäilyt vähän kaikkeen ja kyllä olen tutkinutkin jo kaiken (nettikäyttö incognitolla ainoastaan eli mitä siitä sitten enempää päättelemään) ja jotain vähintäänkin kyseenalaistakin löytyi, joka korosti käsitystäni siitä, että naisen pitäisi toimia pornotähden tapaan (mutta hetkinen...entäs minä?).
Kyllä tässä on kaikkea käynyt mielessä. Myös se, että unohdan miessukupuolen kokonaan. Jos asiasta puhutaan, niin valitettavasti miehellä puskee defenssit päälle ja kuulen olevani ongelma. Hän ei käsitä / halua kuulla mitä tämä on tehnyt mun itsetunnolle, kun en kelpaa, vaan mun ohi koko ajan valitaan epätodellinen maailma. Tunnen itseni vähintäänkin epähaluttavaksi ja se on kyllä epäkiitollinen tunne.
Meillä on hyvin samantapainen tilanne. Tosin edelleen se olen minä, joka haluaisin puhua asiasta ja tehdä sille jotain. Vaimo ei halua puhua, kun hänestä kaikki on hyvin. Minulle 5-10 seksikertaa vuodessa ei riitä. Mutta minun mielipiteillä ja tunteillanihan ei ole mitään väliä, kun kaikilla on oikeus kieltäytyä. Olenkin tässä vuosien aikana alkanut katsomaan netistä yhä enemmän pornoa ja tarinoita. Viimeaikoina olen huomannut, että seksi vaimon kanssa kiinnostaa yhä harvemmin. Mieluummin tyydyn käteen kuin alan nöyryyttämään itseäni ja keräämään taas lisää rukkasia.
Haluaisinkin kysyä teiltä naiset mitä te olette tehneet seksielämänne eteen? Ettei vain olisi käynyt se perinteinen, että mies on vuosia ollut se kuka haluaa enemmän ja tulee torjutuksi, mutta nyt te olette innostuneet seksistä? Moni nainen "löytää" halunsa tai vapautuu estoistaan vasta kun lapset on jo isompia. Siihen mennessä moni mies on jo kerinnyt luovuttaa henkisesti tai alkanut fyysisestikin jo pahasti ukkoutumaan. Kuka teillä teki aloitteet ennen ja kuka tekee ne nyt? Ja millaisia aloitteenne ovat? En väitä että aina on näin, mutta usein naisten aloitteet jäävät vihjeen tasolle. Tavallaan annetaan ymmärtää, että ei kieltäydytä, jos toinen tekee aloitteen. Se lopullinen aloite jää usein miehen vastuulle. Miksi näin on? Missä sanotaan, ettei nainen voisi olla aktiivinen aloitteen tekijä? Toki jotkut miehet menevät siitä hämilleen, mutta varmasti yhtä moni olisi innoissaan.
En nyt ota kantaa noihin kysymyksiisi, mutta heräsi ajatus kuten jo tuolla jossain aiemmin, että tässäkin on kaivauduttu poteroihin ja sieltä sitten pidetään kiinni omista mielipiteistä. Pitäisi tulla maanpinnalle ja istua sylikkäin tai nenäkkäin ja miettiä, mitä itse on tehnyt huonosti ja miten voisi tehdä toiselle paremmin, lähteä kilpailemaan sillä. Molempien. Tuohon syyttelyn kehään on tosi helppo vajota loppuiäksi ja kuten arvata saattaa, se ei nosta kummankaan osapuolen haluja.
Näinhän tässä on päässyt käymään. En vain enää jaksa tsempata. Useamman vuoden yritin jutella ja selvittää mitä voisin muuttaa. Mutta kun ei pariterapiakaan auttanut, niin turhauduin. Keskityn nyt itseeni ja harrastuksiini ja ehkä jossain vaiheessa arvet paranee ja rohkaistun taas yrittämään. Olen kuitenkin päättänyt rajoittaa pornoa ja lukea mieluummin tarinoita.
T. 73
Niin siis eihän se auta, jos yksin yrittää. Se nimenomaan vaatisi molemmilta eforttia. Eli vähän niin kuin olisi kaksi alkoholistia yhdessä. Tarvitaan molempien halua lähteä korjaamaan asiaa samaan aikaan, toinen osapuoli ei sitä yksin voi tehdä.
Toivottavasti tilanne sinulla vielä jossain vaiheessa paranee!
- Ylemmän kirjoittanut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mekin ollaan parikymppinen pariskunta ja pojan halut katosivat puolen vuoden jälkeen. Haluton puhumaan asiasta, ei vastaa mitään tai korkeintaan hymähtää, ei kuitenkaan kuulemma halua erota. Olikohan tämäkin sitten vain "ansa" saada muija nalkkiin ja pistää sitten jalat ristiin. Vai miten se miehillä sanotaan.
Kuulostaa siltä. Jos sinä olet seksuaalisesti halukas ja mies ei, niin suosittelen ihan oikeasti eroamaan. Tuollainen tilanne vai tulehduttaa suhteenne ajan kuluessa. Noin tuore suhde ja jo nyt ongelmia. Tuskin tilanne siitä paraneekaan.
Huonosti suunniteltu ansa. Mikäs sinua estää lähtemästä? Jos teillä olisi pari lasta ja asuntolaina, niin sitten voisi alkaa puhumaan ansasta.
Meillä on aloitteetkin aina mennyt suhteellisen tasaisesti, ainakaan minä en osaisi sanoa kumpi niitä on aktiivisempana aikana tehnyt enemmän. Harvakseltaan kumpikaan suoraan toista torjuikaan, halukkaan himot hoidettiin sitten yhdessä muuten jos toinen ei kertakaikkiaan ollut sillä tuulella että olisi seksiä harrastettu varsinaisesti. En tiedä katsooko mies pornoa, omien sanojensa mukaan lukee mieluummin tarinoita, mutta mistäpä minä sen tietäisin vaikka näin ei olisikaan. Ap
Olin vielä nuori, 24-vuotias kun meidän parisuhteesta loppui seksi. Ei siinä asuntolainakaan pidätellyt lähtöäni. Onneksi ei ollut lapsia. Yksinkin on parempi olla kuin huonossa suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mekin ollaan parikymppinen pariskunta ja pojan halut katosivat puolen vuoden jälkeen. Haluton puhumaan asiasta, ei vastaa mitään tai korkeintaan hymähtää, ei kuitenkaan kuulemma halua erota. Olikohan tämäkin sitten vain "ansa" saada muija nalkkiin ja pistää sitten jalat ristiin. Vai miten se miehillä sanotaan.
Kuulostaa siltä. Jos sinä olet seksuaalisesti halukas ja mies ei, niin suosittelen ihan oikeasti eroamaan. Tuollainen tilanne vai tulehduttaa suhteenne ajan kuluessa. Noin tuore suhde ja jo nyt ongelmia. Tuskin tilanne siitä paraneekaan.
Huonosti suunniteltu ansa. Mikäs sinua estää lähtemästä? Jos teillä olisi pari lasta ja asuntolaina, niin sitten voisi alkaa puhumaan ansasta.
Käytinkin sanaa siksi että avoliittoa pidemmälle en itseäni toiseen sitoisi. Eli sitouduin jo niin paljon kuin voi sitoutua. Ei ne lapset puolisoon sitoisi yhtään sen enempää, ainoastaan itseensä. Ja erosta keskustelemme.
Olen jo pitkään googlaillut satunnaisesti apua tähän ongelmaan ja nyt löysin tämän ketjun.
Olemme kolmeakymppiä lähentelevä pariskunta jossa nainen on muutaman vuoden minua nuorempi. Olemme olleet yhdessä seitsemän vuotta. Ongelmat seksin saralla alkoivat n. 4-5 vuotta sitten. Seksi väheni vähenemistään. Edelleen haikailen alkuvuosien pupusessioita. Olen mieheksi todella seksuaalinen ja kaipaan seksiä. Tällä hetkellä meillä on seksiä n. 1-2 kertaa kuukaudessa joka ei edes ole yhdyntää vaan muija hoitelee minut kädellään ja se on sitten siinä...
Silti hän puhuu kovasti naimisiin menosta, lapsista ja yhteisistä matkoista. Omakotitalo meillä on jo ja muutama koira. Taloudellinen tilanne on erittäin hyvä ja uskon sen paranevan tulevina vuosina entisestään.
Haluaisin myös lapsia ja kummankin suvut odottavat innoissaan perheenlisäystä (puoliso on lopettanut ehkäisyn käytön). Samalla kuitenkin ihmettelevät, että on se kumma kun ei niitä lapsia nuoripari saa aikaiseksi..... kumma juttu joo....
Keskusteltu on ja on terapioitu... ei tulosta.. Lääkärilläkin on käyty. Kaikki normaalia. Kuulemma ei vain haluta, eikä minussa kuulemma miehenä ole mitään vikaa. Sanoo kuitenkin minua komeaksi ja ihanaksi ja arkihellyyttäkin löytyy. Hän sanoo että tämä tilanne harmittaa myös häntä. Hänen mukaansa olen myös hänen elämänsä rakkaus....i doubt that... Puolisoni on sporttinen terve nainen jolla on hyvä työpaikka. Kaikilla mittareilla mitattuna meillä ei ole ikinä mennyt näin hyvin, joten stressiä se tuskin on.
Tällä hetkellä tekisin mitä vain että pääsisin rakastelemaan hänen kanssaan, mutta häntä ei vain hotsita.
Teen paljon töitä omistamassani yrityksessä, jossa on tällä hetkellä paljon positiivista stressiä päällä. Jo pelkästään paineiden purku olisi tarpeen... seksuaaliset paineet eivät purkaudu urheilemalla...
Auttakaa nyt avutonta...kaikki keinot käytetty läsnäolemisesta, kukkiin ja lomamatkoihin..
Björn kirjoitti:
Olen jo pitkään googlaillut satunnaisesti apua tähän ongelmaan ja nyt löysin tämän ketjun.
Olemme kolmeakymppiä lähentelevä pariskunta jossa nainen on muutaman vuoden minua nuorempi. Olemme olleet yhdessä seitsemän vuotta. Ongelmat seksin saralla alkoivat n. 4-5 vuotta sitten. Seksi väheni vähenemistään. Edelleen haikailen alkuvuosien pupusessioita. Olen mieheksi todella seksuaalinen ja kaipaan seksiä. Tällä hetkellä meillä on seksiä n. 1-2 kertaa kuukaudessa joka ei edes ole yhdyntää vaan muija hoitelee minut kädellään ja se on sitten siinä...
Silti hän puhuu kovasti naimisiin menosta, lapsista ja yhteisistä matkoista. Omakotitalo meillä on jo ja muutama koira. Taloudellinen tilanne on erittäin hyvä ja uskon sen paranevan tulevina vuosina entisestään.
Haluaisin myös lapsia ja kummankin suvut odottavat innoissaan perheenlisäystä (puoliso on lopettanut ehkäisyn käytön). Samalla kuitenkin ihmettelevät, että on se kumma kun ei niitä lapsia nuoripari saa aikaiseksi..... kumma juttu joo....
Keskusteltu on ja on terapioitu... ei tulosta.. Lääkärilläkin on käyty. Kaikki normaalia. Kuulemma ei vain haluta, eikä minussa kuulemma miehenä ole mitään vikaa. Sanoo kuitenkin minua komeaksi ja ihanaksi ja arkihellyyttäkin löytyy. Hän sanoo että tämä tilanne harmittaa myös häntä. Hänen mukaansa olen myös hänen elämänsä rakkaus....i doubt that... Puolisoni on sporttinen terve nainen jolla on hyvä työpaikka. Kaikilla mittareilla mitattuna meillä ei ole ikinä mennyt näin hyvin, joten stressiä se tuskin on.
Tällä hetkellä tekisin mitä vain että pääsisin rakastelemaan hänen kanssaan, mutta häntä ei vain hotsita.
Teen paljon töitä omistamassani yrityksessä, jossa on tällä hetkellä paljon positiivista stressiä päällä. Jo pelkästään paineiden purku olisi tarpeen... seksuaaliset paineet eivät purkaudu urheilemalla...
Auttakaa nyt avutonta...kaikki keinot käytetty läsnäolemisesta, kukkiin ja lomamatkoihin..
Ei kuulosta hyvältä. Jos tulee lapsia niin ei se tilannetta yleensä helpota.
Sinun kannattaa lähteä, niin ikävää kuin se onkin, mutta parempi nyt kun sitten kun lapset jo on.
Ja pettäminen on niin inhottavaa, älä tee sitä vaan rehellisesti kerrot miten asia on.
Olen ollut mieheni kanssa jo yli 30 v. ja seksiä on edelleen useamman kerran viikossa paitsi kun mies on työmatkoilla.
Ehkä se ettei olla koko aikaa yhdessä tuo jännitettä ja toinen on yhdessä keksimämme fantasiat , vaihtelua on koko ajan keksitty.
Löydät sopivamman.
Hei, kiitos kannustavista kommenteistasi. Harmittaisi jättää naiseni sillä olen edelleen aivan hulluna häneen ja edelleen todella rakastunut! Hän on kaikin puolin juuri sopiva minulle, lukuunottamatta tuota seksiasiaa..
Minulla on monia fantasioita ja olen häneltäkin kysynyt hänen omiaan...ei kuulemma omista sellaisia... Ainoa mistä haaveilee/unelmoi/fantasioi on matkustaa johonkin todella eksoottisiin paikkoihin.
Omaan ajatteluun ei ihan taivu se että haluaa kanssani lapsia mutta ei halua harrastaa seksiä....
Nykyään korostetaan liikaa ihmisen individualismia suhteessa. Kyllä se niin menee, että yksilön itseisarvon pitäisi vähentyä suhteeseen mennessä ja arvo osana yksikköä kasvaa. Se pitää seksinkin yllä suhteessa. Yksilönä olen vain ihan tavallinen nainen. Osana avioliittoani olen jotain todella upeaa. Ja jokainen on mieluumin jotain upeaa kuin vain tavallinen. Luokaa nuoret ihmiset se vahva "me" identiteetti älkääkä korostako itseänne yksilöinä. Siinä vakaan ja pitkän liiton salaisuus, missä seksikin kukkii. Jättäkää järkiliitot, varsinkin naiset. Menkää sen mukaan, mitä sydän sanoo.
Joko tämä on käänneety maahanmuuttajien viaksi tässä ketjussa (en jaksa lukea kaikki sivuja)?
Vierailija kirjoitti:
Joko tämä on käänneety maahanmuuttajien viaksi tässä ketjussa (en jaksa lukea kaikki sivuja)?
Ei muutkaan jaksa......
Tutulta kuulostaa. Minä ja mieheni ollaan vielä nuoria 23v. Meillä on yksi lapsi,mutta ei enää vauva siis. Meillä mies halusi seksiä ennen joka päivä. Sitten kun olimme olleet yhdessä 2v, hän ei enää halunnutkaan. Nyt olemme olleet 4,5v yhdessä ja seksiä on max 2 kertaa kuussa. Minä haluisin vaikka joka päivä, mutta mies ei sitten millään. Lopuksi jos harrastetaan seksiä niin mies laukeaakin todella nopeaan ja homma loppuu jo 5min jälkeen siihen. Olen yrittänyt puhua mutta se ei toiminut. Myös jos haluan seksiä niin vihjailut,suoraan sanominen, hyväily.. Ei mikään toimi! Miestä kuulemma aina väsyttää ja on rasittunut työstään. En tiedä enää mitä tässä keksisi. Turhauttava tilanne! :--(
Valitettavan usein homma on niin, että jos seksi mättää, mättää jokin muu parisuhteessa. Niinpä ongelmia on turha lähteä hakemaan seksistä vaan on pureuduttava itse suhteeseen. Todella harvoin onnellisessa ja tyydyttävässä suhteessa on ongelmia seksissä, tiettyjä tilanteita, kuten lasten syntymää jne. lukuunottamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ollut miehen kanssa seksiä viimeksi heinäkuussa 2013. Eikä miestä kiinnosta hellyys, suutelu tai muukaan sellainen. Puhuttu on asiasta niin paljon, ettei enää jaksa. Yhdessä oltu tuollainen parisenkymmentä vuotta. Jos ei omaa miestä kiinnosta, hankin seksiä ja hellyyttä muualta. Syyttäköön itseään, itsepähän näin päätti.
Eli eroatte?
Ehei. Hankin vain tuon puuttuvan tekijän muualta, eli vaikkapa fuckbuddyn. Mikäs tässä elellessä muuten, kämppiksinä ja vanhempina.
Ihan ookoo juttu, kunhan mies on tietoinen asiasta. Jos hän hyväksyy sen, että haet suhteessanne seksin avioliiton ulkopuolelta, asia on ok. Jos ei hyväksy, ero on ainoa reilu vaihtoehto mikäli et halua elää ilman seksiä.
Lapset + avioliitto -> mieheltä loppuu halut.
Vierailija kirjoitti:
Lapset + avioliitto -> mieheltä loppuu halut.
Meillä on kolme lasta ja ollaan oltu yhdessä parikymmentä vuotta. Siitä huolimatta mies haluaa useamman kerran viikossa. Ts. puhu vain omasta puolestasi.
Mutta milläs siihen suhteeseenkaan pureutuu, jos mies sulkeutuu kuin simpukka eikä suostu keskustelemaan? Lukemattomat kerrat olen yrittänyt avata keskustelua aiheena seksielämä ja miksi sitä ei ole, jos ongelma olisikin muualla niin voisihan sen sanoa. "En halua seksiä, koska suhteessamme mättää asia x..." Mutta mies se vain välttelee puheenaihetta. En voi väkisin häntä laittaa puhumaan. Ap
Kyllä tämä elämä on sitten kieroa. Voisimme vaihtaa puolisoita päikseen. Jos vaimoni tekisi edes jotain noista, niin saisi seksiä milloin vain ja vaikka ihan pelkästään hänelle soisin orgasmin ilman omia "vaatimuksia". Mutta kun edes se ei kiinnosta, niin minkäs teet. Olemme olleet pitkään yhdessä ja vaimollekin on jäänyt kiloja raskauksista, mutta edelleen himoitse häntä. Hukkaan vain menevät nekin himot.