Miten saada alle 2-vuotiaan tukka leikattua?
On todellinen herkkis, joten epäilen, ettei kampaajakäynnistä tule mitään (aion kyllä varata ens viikolla, kun isoveljen tukkaakin leikataan). Tukka menee edestä silmille ja takaa takkuun, ja lapsen herkkistely estää tukan harjaamisen (itkee, kun takkuja yrittää selvittää).
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Kippo päähän ja pikainen tasaleikkaus kipon reunoja pitkin.
A'la pottakampaus.
Itse asiassa mä ajattelin, että tuossa voisi olla jonkinlaista itua :D Mutta pakko saada jotenkin ne päälläkin olevat hiukset lyhyiksi, etteivät takkuunnu.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsissakin on eroja. meidän oma istutettiin parturin tuoliin 1-vuotiaana, viihdykkeeksi riitti ikkunasta katseltavat ohi ajavat autot.
Näin on! Esikoinen oli ja on edelleen todella rauhallinen, tämä kuopus on taas nopea, vilkas ja vielä sitten päälle tuo herkkyys. Hänellä on kaikin tavoin paljon voimakkaammat aistikokemukset, on todella kiinnostunut erilaisista hajuista (ja myös protestoi, jos on paha haju), tekstuureista ja äänistä - toinen puoli on se, että helposti myös menee pois tolaltaan tuollaisten asioiden johdosta. Esim. jos näkee ilman paitaa miehen, jolla on rintakarvoja (miehelläni ei ole), saattaa pelästyä sitä paljon.
Ap
Tässä taitaa nyt olla kyse jo paljon muustakin kuin hiustenleikkuusta. Puhuisin asiasta Neuvolassa niin saatte hyvissä ajoin tarvittavan tiedon ja mahdollisen avun ja terapian tuon erityisherkkyyden työstämiseen.
Voi vittu noita teidän diagnoosihimoja...
Annapa lapsen ensin kasvaa ja kehittyä rauhassa, ennenkuin alat terapiaan raahaamaan. Jotkut lapset vaan ovat herkempiä kuin toiset, ilman että olisi mistään sairaudesta tai epänormaalista kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsissakin on eroja. meidän oma istutettiin parturin tuoliin 1-vuotiaana, viihdykkeeksi riitti ikkunasta katseltavat ohi ajavat autot.
Näin on! Esikoinen oli ja on edelleen todella rauhallinen, tämä kuopus on taas nopea, vilkas ja vielä sitten päälle tuo herkkyys. Hänellä on kaikin tavoin paljon voimakkaammat aistikokemukset, on todella kiinnostunut erilaisista hajuista (ja myös protestoi, jos on paha haju), tekstuureista ja äänistä - toinen puoli on se, että helposti myös menee pois tolaltaan tuollaisten asioiden johdosta. Esim. jos näkee ilman paitaa miehen, jolla on rintakarvoja (miehelläni ei ole), saattaa pelästyä sitä paljon.
Ap
Tässä taitaa nyt olla kyse jo paljon muustakin kuin hiustenleikkuusta. Puhuisin asiasta Neuvolassa niin saatte hyvissä ajoin tarvittavan tiedon ja mahdollisen avun ja terapian tuon erityisherkkyyden työstämiseen.
Voi vittu noita teidän diagnoosihimoja...
Annapa lapsen ensin kasvaa ja kehittyä rauhassa, ennenkuin alat terapiaan raahaamaan. Jotkut lapset vaan ovat herkempiä kuin toiset, ilman että olisi mistään sairaudesta tai epänormaalista kyse.
Joo, näin se on, että toisilla ei ole oikein käsitystä siitä, että ihmiset ovat erilaisia. Diagnoosit ovat hyviä asioita, mutta ei tällaisista pienistä lapsista voi sanoa, mihin suuntaan heidän kehityksensä menee. Mä uskon, että lapsen "hämmennys" maailman ilmiöiden edessä tulee helpottamaan paljon sitten, kun hän osaa ilmaista itseään kielellisesti. Toisilla on herkemmät aistit, mutta ei niistä välttämättä ole mitään haittaa elämässä, siis sellaista, että lasta voisi kuvailla erityislapseksi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsissakin on eroja. meidän oma istutettiin parturin tuoliin 1-vuotiaana, viihdykkeeksi riitti ikkunasta katseltavat ohi ajavat autot.
Näin on! Esikoinen oli ja on edelleen todella rauhallinen, tämä kuopus on taas nopea, vilkas ja vielä sitten päälle tuo herkkyys. Hänellä on kaikin tavoin paljon voimakkaammat aistikokemukset, on todella kiinnostunut erilaisista hajuista (ja myös protestoi, jos on paha haju), tekstuureista ja äänistä - toinen puoli on se, että helposti myös menee pois tolaltaan tuollaisten asioiden johdosta. Esim. jos näkee ilman paitaa miehen, jolla on rintakarvoja (miehelläni ei ole), saattaa pelästyä sitä paljon.
Ap
Katsot vaan ettet mene yläosattomalle karvaiselle miesparturille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsissakin on eroja. meidän oma istutettiin parturin tuoliin 1-vuotiaana, viihdykkeeksi riitti ikkunasta katseltavat ohi ajavat autot.
Näin on! Esikoinen oli ja on edelleen todella rauhallinen, tämä kuopus on taas nopea, vilkas ja vielä sitten päälle tuo herkkyys. Hänellä on kaikin tavoin paljon voimakkaammat aistikokemukset, on todella kiinnostunut erilaisista hajuista (ja myös protestoi, jos on paha haju), tekstuureista ja äänistä - toinen puoli on se, että helposti myös menee pois tolaltaan tuollaisten asioiden johdosta. Esim. jos näkee ilman paitaa miehen, jolla on rintakarvoja (miehelläni ei ole), saattaa pelästyä sitä paljon.
Ap
Katsot vaan ettet mene yläosattomalle karvaiselle miesparturille.
Mun pitää varmasti varmistaa tämä erikseen, kun varaan ajan. Jos on vaikka se Barber Pete.
Ap
Mun reilu yksi vuotiailla ei ole ollut juurikaan tukkaa mitä leikata. Vasta noin kahden vuoden iässä on kasvanut hennot kiharat, eikä niitä ole ollut tarvetta leikata. Ihan normi hiustenhoito on riittänyt, eikä takkuja ole tullut. Jossain vaiheessa leikkelin sitten itse etuhiuksia.
Siis nykylapsetko saa jo palkinnon hiustenleikkuustakin? Auta armias mikä sukupolvi on kasvamassa...
Meillä vähän alle 2v istui minun sylissäni kampaajan tuolissa kun hiuksia leikattiin. Hän oli myös sellainen lapsi, ettei huolinut mistään virikkeistä, palkinnoista (saati pakottamisesta tai rangaistuksista) jos tilanne pelotti häntä. Äidin sylissä oli turvallista olla ja hiukset oli nopeasti leikattu.
Laita lapsi istumaan tuoliin, jossa leikkaat tukan. Kampaa otsatukka. Ota 10-15cm pala teippiä ja liimaa se tasaisesti vaakasuoraan otsatukkaan kiinni niin, että teipin yläreuna menee siitä mistä haluat tukan poikki. Kun teippi on tukassa kiinni, nosta se ylös päälaelle ja leikkaa nopsaan teippiä myöten suoraan. Teippi pitää linjan suorana. Irtokarvat jää teippiin ja terävät sakset ei ole silmien kohdalla leikkausvaiheessa. Sitten vaan liimaat teipin vauvakirjaan muistoksi :-)
Vierailija kirjoitti:
Kellään neuvoja?
Pari ekaa kertaa sylissä ja käskettiin olla paikallaan, ettei satu. Hyvin toimi.
Laitat kattilan päähän ja alat leikkaamaan. Niin minullekin tehtiin ja oikein hyvä patamalli saatiin nuorelle miehelle päähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsissakin on eroja. meidän oma istutettiin parturin tuoliin 1-vuotiaana, viihdykkeeksi riitti ikkunasta katseltavat ohi ajavat autot.
Näin on! Esikoinen oli ja on edelleen todella rauhallinen, tämä kuopus on taas nopea, vilkas ja vielä sitten päälle tuo herkkyys. Hänellä on kaikin tavoin paljon voimakkaammat aistikokemukset, on todella kiinnostunut erilaisista hajuista (ja myös protestoi, jos on paha haju), tekstuureista ja äänistä - toinen puoli on se, että helposti myös menee pois tolaltaan tuollaisten asioiden johdosta. Esim. jos näkee ilman paitaa miehen, jolla on rintakarvoja (miehelläni ei ole), saattaa pelästyä sitä paljon.
Ap
Jos tuot karvaisia miehiä yökylään, pyydä heitä poistumaan aamulla ennen kuin lapset herää.
Tai ainakin laittamaan edes paita päälleen kun tulette pois makuuhuoneesta
Kippo päähän ja pikainen tasaleikkaus kipon reunoja pitkin.
A'la pottakampaus.