Miten hyväksyä ulkonäön riittämättömyys?
Mitä järkeä tapailla miehiä kun tietää, että mies haluaa tapailla vain saadakseen jossain vaiheessa seksiä? Naisena täytyisi olla kaunis, jotta miehiä kiinnostaisi tutustua vakavassa mielessä. Muilla elämän osa-alueilla ulkonäköni ei haittaa.
Kommentit (76)
Ja mistäköhän niille kaikille miehille riittää kauniita naisia? Valtaosa pariskunnista on aivan tavallisen näköisiä.
Vierailija kirjoitti:
Ja mistäköhän niille kaikille miehille riittää kauniita naisia? Valtaosa pariskunnista on aivan tavallisen näköisiä.
En ole edes tavallisen näköinen vaan vielä alempana.
Vierailija kirjoitti:
Kai itsekin haluat seksiä? Jos mies alkaa sinua tapailla ja homma etenee ja molemmat tykkää niin ulkonäkösi ei ole ongelma. Jos et löydä miestä etkä perhettä perusta niin ala tekemään jotain hyvää järkevää elämälläsi vaikka punaisen ristin hommia. Älä sairasta huomisen tautia tänään.
Aiemmin kyllä, nykyisin en kun tapailut loppuu joko ensimmäiseen seksikertaan tai "tapailu" jatkuu pelkkänä seksinä jonkin aikaa. Vuosien mittaan tulee täysin arvoton olo kun tietää ettei muuhun sitten kelpaa.
En oo ite erityisen kaunis, mutta yleensä mies näkee aina vaan kauniimpana mitä paremmin tuntee! Rakkaus kaunistaa.
Vierailija kirjoitti:
En oo ite erityisen kaunis, mutta yleensä mies näkee aina vaan kauniimpana mitä paremmin tuntee! Rakkaus kaunistaa.
Ei niitä miehiä edes kiinnosta tutustua luonteeseen. Persoonani on tästä päätellen ulkonäköäkin alempi kun ensimmäisten tapaamiskertojen aikana miehet tekevät hyvin nopeasti aina selväksi, että eivät ole etsimässä mitään vakavaa. Ja jonkin aikaa tapailun loppumisen jälkeen kuulee, että mies onkin taas uudessa suhteessa.
Mitä muita johtopäätöksiä tästä voisi tehdä kuin sen, että on riittämätön?
Asenne ratkaisee ja sinulla se on mitä ilmeisemmin hyvin huono. Ei kukaan järkevä normaali mies halua ruikuttavaa, itsesäälissä vellovaa onnetonta naista jos voi saada mukavan, rennon ja normaalin naisen. Ei kukaan jaksa toiselle olla koko aikaa vakuuttamassa kuinka nätti ja mukava tämä on, ei se silloin mikään suhde ole. Asia on mielestäni päivänselvä. Olet vain miehelle riesa jos tuollaisena suhteeseen yrität ja ajatuksenasi on, että mies sinut pelastaisi. Katso ympärillesi ja mieti asennettasi.
Täytyisiköhän ottaa yhteyttä vaikka mielenterveyden palveluihin vai saako hyväksymisprosessiin apua psykologeilta? Ei tunnu omat voimat auttavan vaan mietin tätä jatkuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Katso ympärillesi ja mieti asennettasi.
Luitko otsikon? Asennettahan tässä yritän koko ajan parantaa, että kykenisin hyväksymään tilanteeni.
Tietoisesti kykenen miettimään, että asia on OK ja mitä sitten? Silti huomaan ihan liian usein jääväni masistelemaan tässä ja esimerkiksi muiden parisuhdeonnesta on kauhean vaikea iloita kunnolla aidosti. Vaikka tiedän, että se on täysin kypsymätöntä :/
Ja kyllähän minä tiedän sen oikein hyvin, että epävarma nainen on epäviehättävä. Täytyisi olla itsevarma.
Vuosia sitten kun olin vielä suhteellisen itsevarma ja pidin itsestäni, mutta "tapailemani" miehet kommentoivat kasvojani ja kehoani. Ehkä tosiaan olen keskivertoa herkempi kun sellaiset kommentit saivat minut palaamaan niin sanotusti "maan tasalle" ja on vaikea kuvitella olevansa edes tavallisen näköinen kun on saanut kuulla eri tahoilta olevansa ruma. Joku toinen ei olisi lannistunut.
Ei kait siinä järkeä olekaan. Sama se on miehilläkin tilanne. Voi hakata päätä seinään tai unohtaa kokonaan kaikki seurusteluun viittaava ja koettaa keksiä jotakin muuta ajan vietettä.
m41
Vierailija kirjoitti:
Ei kait siinä järkeä olekaan. Sama se on miehilläkin tilanne. Voi hakata päätä seinään tai unohtaa kokonaan kaikki seurusteluun viittaava ja koettaa keksiä jotakin muuta ajan vietettä.
m41
Se juuri miten unohtaa kokonaan? Ärsyttää miten itsekeskeinen on. Jos kaverini mainitsee miehestään normaalisti jotain ihan ohimennen, automaattinen ajatukseni lähtee taas kerran siihen, että minulla vastaavaa ei ole ollut. Tuntuu vaan yliliioitellulta hakeutua johonkin kognitiiviseen, ajatusmalleja muuttavaan terapiaan näin vähäpätöisestä, itsekeskeisestä ongelmasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mistäköhän niille kaikille miehille riittää kauniita naisia? Valtaosa pariskunnista on aivan tavallisen näköisiä.
En ole edes tavallisen näköinen vaan vielä alempana.
Aika tekopyhää alapeukuttaa tätä :D Ihanko totta teidän alapeukuttajien mielestä ei ole olemassa tavallisia naisia rumempia?
Mulla on tuttava, joka on hirveen mukava mutta todella ruma. Löysi tavallisen näköisen, mukavan mutta pahanhajuisen miehen. Ovat nykyään naimisissa. Tarinan opetus? Kaikille löytyy joku. Ehkei ihan ammattiapua tuohon itsetunto-ongelmaa, mutta olisiko sinulla esim. kaveria, joka voisi tsempata? Tinderiin vaan ja paljon tapaamisia tavallisten miesten kanssa (varmaan mieluiten ilman seksiä), niin kyllä se siitä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tuttava, joka on hirveen mukava mutta todella ruma. Löysi tavallisen näköisen, mukavan mutta pahanhajuisen miehen. Ovat nykyään naimisissa. Tarinan opetus? Kaikille löytyy joku. Ehkei ihan ammattiapua tuohon itsetunto-ongelmaa, mutta olisiko sinulla esim. kaveria, joka voisi tsempata? Tinderiin vaan ja paljon tapaamisia tavallisten miesten kanssa (varmaan mieluiten ilman seksiä), niin kyllä se siitä.
Kaverini ovat minulle sanoneet, että en ole nätti. Kuulemma en kuitenkaan "suoranaisesti ruma" heidän mielestään.
Tinderiä olen kokeillut ja sieltä ei tullut kuin seksiehdotuksia. Ja ei, minulla ei ollut herutuskuvaa eikä edes kokovartalokuvaa.
Tinder on tarkoitettu seksiehdotuksille. Koita vaikka Suomi24 treffipalstaa.
Vierailija kirjoitti:
Tinder on tarkoitettu seksiehdotuksille. Koita vaikka Suomi24 treffipalstaa.
Ei minulla ole enää tässä vaiheessa halua eikä mahdollisuutta yrittää saada parisuhdetta. Lisäksi kaikki sinkkukaverini löysivät tinderistä parisuhteen.
Tein ketjun, jos täältä saisi neuvoja siihen miten unohtaa ihmissuhteet ja oma rumuus. Vapaa-aikani olen yrittänyt täyttää mielekkäällä tekemisellä, mutta se ei estä jatkuvia pakkoajatuksia tästä ja en vaikuta vielä olevan sinut sen kanssa, että millainen minä/elämäni on.
Älä anna pimppiä heti, niin oikeasti kiinnostuneet erottuvat joukosta. Ole myös avoin miesten suhteen, äläkä vaadi mitään Sinkkuelämää-Kihoa. Niillä on valinnan varaa pikkuisen liikaa.
Voisitte lukea aloituksen ja kommentit ennen kommentointia. En ole etsimässä miestä enkä kaipaa siihen mitään vinkkejä. Vain tuohon hyväksymisprosessiin.
Ap, olen ollut tilanteessasi. Musta haistoi epätoivon varmaan kilometrien päähän, ihastuin kaikkiin säätöihini/yhdenyönjuttuihini ja sitten päättelin, että olen varmaan tosi ruma, kun kelpaan vain seksiin. Joo-o...
Kun päätin lopettaa jahtaamisen ja keskittuä muihin juttuihin, niin itsetuntoni nousi kun huomasin olevani hyvä jossain enkä tarvitse olemassaoloni oikeutukseksi hyväksyntää puolituntemattomilta jannuilta. Harrastuksen parista sitten löysin miehenikin, kun olin rennompi enkä enää epätoivoinen ja säälittävä.
Kai itsekin haluat seksiä? Jos mies alkaa sinua tapailla ja homma etenee ja molemmat tykkää niin ulkonäkösi ei ole ongelma. Jos et löydä miestä etkä perhettä perusta niin ala tekemään jotain hyvää järkevää elämälläsi vaikka punaisen ristin hommia. Älä sairasta huomisen tautia tänään.