mitäpä mieltä? mies pesi pyykit..

Meillä mies saa pestä itse pyykkinsä. Ihmettelee vähän väliä, mihin ole vienyt hänen valkoiset paitansa, koska pyykkinarulla on vain harmaita.

nYHHYHHYYYYY! itse olet miehesi valinnut. et parempaa saanut? Otit minkä sait?

miten paljon loisit miehen lompakolla?

sain ihan suht hyvän miehen, käy töissä, ja aikoinaan omassa kämpässään osasi pestä pyykkinsäkin joten kuten (kaikki samaan koneeseen jne) käydä kaupassa yms.

mutta lasten ja mun kotonaolo vuosien (olen hoitanut yhteisiä lapsia YHTEISELLÄ päätöksellä) saldo on, et ukko vieraantunut täysin kotitöistä. Nyt, kun itse opiskelen ja kuitenkin tuon torppaan sen 2000 kuussa (ukko vajaan tonnin enemmän) niin kotityöt aiheuttaa jatkuvaa eripuraa, koska mies ei osaa ottaa omaa vastuutaan kaupassa käyntiin, terveelliseen ruokavalioon, lasten koulujuttuihin-vaatetukseen jne.) löhöö vaan sohvalla ja katsoo auto-ohjelmia ja toteaa kysyttäessä, et "ei tullut mieleen". Hommat ei hoidu ja oma vapaa-aika menee melkein täysin kotitöihin.

Miten sen saa messiin kotitöihin? Ei muakaan kukaan kannusta ja tsemppaa, kiitoksista puhumattakaan, vaikka pyykkishow rullaa ja safka on ajallaan ja suht terveellistäkin. Äijällekö pitäis vastaavasta antaa extra-aplodit? Imuroimatta voidaan olla viikkotolkulla, oon sen pari kertaa koittanut ja tossa vaiheessa oli pakko tarttua itse imuriin. Pyykinpesu juolahtaa mieleen, kun kaivetaan turhaan alushousu-laatikkoa.

ap

Vierailija kirjoitti:

Miksi pyykit piti pestä (ekalla kerralla) uudelleen.

Veikkaan että miestä ei sinä päivänä huvittanut ripustaa pyykkejä. Omani oli juuri tuollainen, nykyään ex. Ei osannut käyttää pyykkikonetta kunnes ilmoitin että hänen vaatteet menee haisevia parvekkeelle jossei pese heti niin sitten opetteli. Ripustamisessa ei koskaan auttanut koska "nyt ei huvita". Saattoi mennä kolme päivää eikä vieläkään huvittanut, siinä vaiheessa piti pestä koneellinen uudelleen.

Vierailija kirjoitti:

Miks miehen pitäis tehdä naisen töitä?

Miltähän vuosisadalta tuo ajatus on että pyykinpesu on naisten työtä?

Näinhän mies pääsee kotitöistä, esittää toistaidotonta ja odottaa, että hermostut ja teet itse, etkä sitten enää edes vaadi häntä tekemään mitään.

Klassinen keino vapautua kotitöistä. Sama esim. kehua toista siitä, miten hyvin hän tekee kaiken, niin hyvin, ettei toisen edes kannata yrittää kun toinen on vaan niin hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi pyykit piti pestä (ekalla kerralla) uudelleen.

aapee kertoi, että mies pesi pyykit keskiviikkona. uudelleenpesu on välttämätöntä, koska pyykit jäivät (umpinaiseen) pesukoneeseen kolmeksi päiväksi, joten ne ovat kuivuneet ryttyyn ja ehkä haisevatkin jo kostealta pesukoneelta.

Mä olin viime kesänä reilut kaks viikkoo pois kotoa iäkkäiden vanhempieni sairastelun ja asioiden hoitamisen vuoksi. Välimatka meidän asuinkaupunkiin on niin pitkä yli 600 km että katsoin fiksummaksi olla siellä koko ajan putkeen. Mies on ihan järjen jätkä ja aattelin, että tottapahan selviää lasten kanssa kotona, kun hänellä oli lomakin, on ollut ennenkin lasten kanssa kaksin vaikkei noin pitkää aikaa kylläkään,  eikä hänellä ollut mitään sitä vastaan, että lähden selvittämään vanhempieni muuttoa hoitokotiin jne.

Kun palasin, saldo oli mm. seuraava:

- melkein kaikki kaikkien vaatteet käytetty ja kun puhtaat vaatteet loppuneet, mies oli ottanut uusia käyttöön LIKAPYYKKIKORISTA! Sama koski hänen omia vaatteitaan.

- tiskikone täynnä ja niin myös tiskipöytä, roskiksesta päätellen oli siirrytty kertakäyttöastioiden käyttöön jo paljon ennen paluutani, myöhemmin paljastui myös että tiskikoneen syöttöputki oli tukossa ja oli mennyt tukkoon jo heti lähdettyäni mutta mies ei ollut saanut aikaiseksi tsekata tilannetta tai kutsua korjaajaa paikalle, asia olisi selvinnyt heti, jos olisi avannut koneen ja ottanut pari lautasta tieltä - taaperon lippis (todella LIPPIS tiskarissa!) oli tungettu tiskariin ja raapiutunut putkeen kiinni

- toinen auto oli korjaamolla, koska mies oli epähuomiossa tankannut dieselautoon tavisbensaa, syy: keskittyminen huoltiksella kuulemma herpaantunut lasten metelöinnin vuoks ja todellakin huusi kovaan ääneen, että lasten vika

- atooppisesta ihosta ajoittain kärsivän kuopuksen taiveihottuma oli levinnyt järkyttävällä tavalla mutta mies oli katsonut parhaaksi jättää ongelman hoitamatta koska perusvoide oli loppunut/hävinnyt ja apteekkiin oli niin vaikea päästä sen jälkeen kun autoon oli mennyt väärää polttoainetta jnejne.

- lasten uimakamppeet olivat jääneet uimarannalle (kas kun sinne pääsi kaverin autolla, mutta ei apteekkiin...) eikä ollut viitsinyt hakea niitä sieltä takaisin. Siinä meni uimapukuja myöten kaikki.

Aika moni ylläoleva juttu liittyy kotitalouden siisteyteen ja ihan tavalliseen arjen toimintaan, jossa ei tarvita muuta kuin normihuolellisuutta. En itsekään ole mikään siivousfriikki, joten mua ei pieni epäjärjestys ja pölypallot vaivaa enkä myöskään ole henkilö, joka tekee meidän huushollissa kaikki joten mies ei ole mikään passattu prinssi. Sen sijaan mua vaivaa, että tavallisen arkijärjen puuttuminen on niin ilmeistä. Jos puhtaat vaatteet loppuvat, pestään pyykkiä. Eikö? Jos tiskikone tilttaa, tsekataan asia ja kutsutaan korjaaja. Jos tarvittava tavara (kuten apteekin voide) loppuu, sitä hankitaan lisää. Jos tavarat unohtuvat, ne haetaan pois.

Ei normijärjellä varustettu aikuinen vaan jätä asioita hoitamatta. Eikä noita lapsia edes ole niin monta eikä ne ole mitään erityislapsia, jotka vaatisivat tavallista enemmän huolenpitoa.

Meillä käytiin aika vakava keskustelu siitä, ettei toinen aikuinen voi vaan jättää asioita hoitamatta ja toivoa parasta ja syyttää lapsia omista toilailuistaan ja odottaa, että kun toinen palaa, niin se hoitaa kaiken. Kysyin mieheltä etteikö olis ollu parempi pistää arkiasiat kuntoon silloin kun ne tulevat eteen, eikä jättää hoitamatta ja odottaa toisen paluuta? Miehen ainoa vastaus oli: "niin, mutku". Mihin ihmeeseen se arkijärki joskus jää?

Onneks ei tullut esimerkiks vesivahinkoa. Mies olis varmaan vaan elänyt sen keskellä ja ihmetellyt.

Lapset olivat nytkin olleet paljon anopilla ja apella, joten miehelle oli kyllä jäänyt aikaa, mutta ei silti ollut saanut tartuttua mihinkään kotihommaan. Sylettää tuommoinen.

Täällä olisi mies, joka pesee pyykit, siivoaa, tekee ruokaa ja leipoo. Kaikki ns. "naisten hommat" onnistuu. Eipä ole vaan naisille minun seura kelvannut. Pitäisi kai olla rikas, komea ja supliikkimies, niin sitten varmaan kelpaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pyykit piti pestä (ekalla kerralla) uudelleen.

aapee kertoi, että mies pesi pyykit keskiviikkona. uudelleenpesu on välttämätöntä, koska pyykit jäivät (umpinaiseen) pesukoneeseen kolmeksi päiväksi, joten ne ovat kuivuneet ryttyyn ja ehkä haisevatkin jo kostealta pesukoneelta.

Ja aapeella meni nillittämiseensä enemmän aikaa kuin pesukoneen napin painamisessa.

Niin raskaita on naisten koti- ja metatyöt.

Meillä mies hoitaa pyykinpesun täysin, on hoitanut jo vuosia. Pesukonetta ei saada vaateriin kovin yksinkertaisesti, joten mies kokenut helpommaksi että hän vahtii myös saako kone hepulin... Joskus kysyy voiko joitakin pestä yhdessä, useammin kysyy käykö pikapesu 40 vai täytyykö hienopestä. Tuntuu mukavalle kun kysyy, vastuu vaatteista siirtyy näin minulle, jotten jos jotain esim. värjääntyisi voisin moittia vain itseäni. Ruokaa mies ei oikein osaa laittaa, maustamisesta puhumattakaan. Tarvitsee siis, näin vielä kymmenen vuoden jälkeen, minua ruoanlaittoon... Toimii meillä, eikä riitoja kotitöistä tule.

Vierailija kirjoitti:

Mä olin viime kesänä reilut kaks viikkoo pois kotoa iäkkäiden vanhempieni sairastelun ja asioiden hoitamisen vuoksi. Välimatka meidän asuinkaupunkiin on niin pitkä yli 600 km että katsoin fiksummaksi olla siellä koko ajan putkeen. Mies on ihan järjen jätkä ja aattelin, että tottapahan selviää lasten kanssa kotona, kun hänellä oli lomakin, on ollut ennenkin lasten kanssa kaksin vaikkei noin pitkää aikaa kylläkään,  eikä hänellä ollut mitään sitä vastaan, että lähden selvittämään vanhempieni muuttoa hoitokotiin jne.

Kun palasin, saldo oli mm. seuraava:

- melkein kaikki kaikkien vaatteet käytetty ja kun puhtaat vaatteet loppuneet, mies oli ottanut uusia käyttöön LIKAPYYKKIKORISTA! Sama koski hänen omia vaatteitaan.

- tiskikone täynnä ja niin myös tiskipöytä, roskiksesta päätellen oli siirrytty kertakäyttöastioiden käyttöön jo paljon ennen paluutani, myöhemmin paljastui myös että tiskikoneen syöttöputki oli tukossa ja oli mennyt tukkoon jo heti lähdettyäni mutta mies ei ollut saanut aikaiseksi tsekata tilannetta tai kutsua korjaajaa paikalle, asia olisi selvinnyt heti, jos olisi avannut koneen ja ottanut pari lautasta tieltä - taaperon lippis (todella LIPPIS tiskarissa!) oli tungettu tiskariin ja raapiutunut putkeen kiinni

- toinen auto oli korjaamolla, koska mies oli epähuomiossa tankannut dieselautoon tavisbensaa, syy: keskittyminen huoltiksella kuulemma herpaantunut lasten metelöinnin vuoks ja todellakin huusi kovaan ääneen, että lasten vika

- atooppisesta ihosta ajoittain kärsivän kuopuksen taiveihottuma oli levinnyt järkyttävällä tavalla mutta mies oli katsonut parhaaksi jättää ongelman hoitamatta koska perusvoide oli loppunut/hävinnyt ja apteekkiin oli niin vaikea päästä sen jälkeen kun autoon oli mennyt väärää polttoainetta jnejne.

- lasten uimakamppeet olivat jääneet uimarannalle (kas kun sinne pääsi kaverin autolla, mutta ei apteekkiin...) eikä ollut viitsinyt hakea niitä sieltä takaisin. Siinä meni uimapukuja myöten kaikki.

Aika moni ylläoleva juttu liittyy kotitalouden siisteyteen ja ihan tavalliseen arjen toimintaan, jossa ei tarvita muuta kuin normihuolellisuutta. En itsekään ole mikään siivousfriikki, joten mua ei pieni epäjärjestys ja pölypallot vaivaa enkä myöskään ole henkilö, joka tekee meidän huushollissa kaikki joten mies ei ole mikään passattu prinssi. Sen sijaan mua vaivaa, että tavallisen arkijärjen puuttuminen on niin ilmeistä. Jos puhtaat vaatteet loppuvat, pestään pyykkiä. Eikö? Jos tiskikone tilttaa, tsekataan asia ja kutsutaan korjaaja. Jos tarvittava tavara (kuten apteekin voide) loppuu, sitä hankitaan lisää. Jos tavarat unohtuvat, ne haetaan pois.

Ei normijärjellä varustettu aikuinen vaan jätä asioita hoitamatta. Eikä noita lapsia edes ole niin monta eikä ne ole mitään erityislapsia, jotka vaatisivat tavallista enemmän huolenpitoa.

Meillä käytiin aika vakava keskustelu siitä, ettei toinen aikuinen voi vaan jättää asioita hoitamatta ja toivoa parasta ja syyttää lapsia omista toilailuistaan ja odottaa, että kun toinen palaa, niin se hoitaa kaiken. Kysyin mieheltä etteikö olis ollu parempi pistää arkiasiat kuntoon silloin kun ne tulevat eteen, eikä jättää hoitamatta ja odottaa toisen paluuta? Miehen ainoa vastaus oli: "niin, mutku". Mihin ihmeeseen se arkijärki joskus jää?

Onneks ei tullut esimerkiks vesivahinkoa. Mies olis varmaan vaan elänyt sen keskellä ja ihmetellyt.

Lapset olivat nytkin olleet paljon anopilla ja apella, joten miehelle oli kyllä jäänyt aikaa, mutta ei silti ollut saanut tartuttua mihinkään kotihommaan. Sylettää tuommoinen.

Siis....VOI LUOJA että mulla olis katkennut verisuoni päästä. Tsemppiä.

Vierailija kirjoitti:

Mä olin viime kesänä reilut kaks viikkoo pois kotoa iäkkäiden vanhempieni sairastelun ja asioiden hoitamisen vuoksi. Välimatka meidän asuinkaupunkiin on niin pitkä yli 600 km että katsoin fiksummaksi olla siellä koko ajan putkeen. Mies on ihan järjen jätkä ja aattelin, että tottapahan selviää lasten kanssa kotona, kun hänellä oli lomakin, on ollut ennenkin lasten kanssa kaksin vaikkei noin pitkää aikaa kylläkään,  eikä hänellä ollut mitään sitä vastaan, että lähden selvittämään vanhempieni muuttoa hoitokotiin jne.

Kun palasin, saldo oli mm. seuraava:

- melkein kaikki kaikkien vaatteet käytetty ja kun puhtaat vaatteet loppuneet, mies oli ottanut uusia käyttöön LIKAPYYKKIKORISTA! Sama koski hänen omia vaatteitaan.

- tiskikone täynnä ja niin myös tiskipöytä, roskiksesta päätellen oli siirrytty kertakäyttöastioiden käyttöön jo paljon ennen paluutani, myöhemmin paljastui myös että tiskikoneen syöttöputki oli tukossa ja oli mennyt tukkoon jo heti lähdettyäni mutta mies ei ollut saanut aikaiseksi tsekata tilannetta tai kutsua korjaajaa paikalle, asia olisi selvinnyt heti, jos olisi avannut koneen ja ottanut pari lautasta tieltä - taaperon lippis (todella LIPPIS tiskarissa!) oli tungettu tiskariin ja raapiutunut putkeen kiinni

- toinen auto oli korjaamolla, koska mies oli epähuomiossa tankannut dieselautoon tavisbensaa, syy: keskittyminen huoltiksella kuulemma herpaantunut lasten metelöinnin vuoks ja todellakin huusi kovaan ääneen, että lasten vika

- atooppisesta ihosta ajoittain kärsivän kuopuksen taiveihottuma oli levinnyt järkyttävällä tavalla mutta mies oli katsonut parhaaksi jättää ongelman hoitamatta koska perusvoide oli loppunut/hävinnyt ja apteekkiin oli niin vaikea päästä sen jälkeen kun autoon oli mennyt väärää polttoainetta jnejne.

- lasten uimakamppeet olivat jääneet uimarannalle (kas kun sinne pääsi kaverin autolla, mutta ei apteekkiin...) eikä ollut viitsinyt hakea niitä sieltä takaisin. Siinä meni uimapukuja myöten kaikki.

Aika moni ylläoleva juttu liittyy kotitalouden siisteyteen ja ihan tavalliseen arjen toimintaan, jossa ei tarvita muuta kuin normihuolellisuutta. En itsekään ole mikään siivousfriikki, joten mua ei pieni epäjärjestys ja pölypallot vaivaa enkä myöskään ole henkilö, joka tekee meidän huushollissa kaikki joten mies ei ole mikään passattu prinssi. Sen sijaan mua vaivaa, että tavallisen arkijärjen puuttuminen on niin ilmeistä. Jos puhtaat vaatteet loppuvat, pestään pyykkiä. Eikö? Jos tiskikone tilttaa, tsekataan asia ja kutsutaan korjaaja. Jos tarvittava tavara (kuten apteekin voide) loppuu, sitä hankitaan lisää. Jos tavarat unohtuvat, ne haetaan pois.

Ei normijärjellä varustettu aikuinen vaan jätä asioita hoitamatta. Eikä noita lapsia edes ole niin monta eikä ne ole mitään erityislapsia, jotka vaatisivat tavallista enemmän huolenpitoa.

Meillä käytiin aika vakava keskustelu siitä, ettei toinen aikuinen voi vaan jättää asioita hoitamatta ja toivoa parasta ja syyttää lapsia omista toilailuistaan ja odottaa, että kun toinen palaa, niin se hoitaa kaiken. Kysyin mieheltä etteikö olis ollu parempi pistää arkiasiat kuntoon silloin kun ne tulevat eteen, eikä jättää hoitamatta ja odottaa toisen paluuta? Miehen ainoa vastaus oli: "niin, mutku". Mihin ihmeeseen se arkijärki joskus jää?

Onneks ei tullut esimerkiks vesivahinkoa. Mies olis varmaan vaan elänyt sen keskellä ja ihmetellyt.

Lapset olivat nytkin olleet paljon anopilla ja apella, joten miehelle oli kyllä jäänyt aikaa, mutta ei silti ollut saanut tartuttua mihinkään kotihommaan. Sylettää tuommoinen.

Siis....VOI LUOJA että mulla olis katkennut verisuoni päästä. Tsemppiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olin viime kesänä reilut kaks viikkoo pois kotoa iäkkäiden vanhempieni sairastelun ja asioiden hoitamisen vuoksi. Välimatka meidän asuinkaupunkiin on niin pitkä yli 600 km että katsoin fiksummaksi olla siellä koko ajan putkeen. Mies on ihan järjen jätkä ja aattelin, että tottapahan selviää lasten kanssa kotona, kun hänellä oli lomakin, on ollut ennenkin lasten kanssa kaksin vaikkei noin pitkää aikaa kylläkään,  eikä hänellä ollut mitään sitä vastaan, että lähden selvittämään vanhempieni muuttoa hoitokotiin jne.

Kun palasin, saldo oli mm. seuraava:

- melkein kaikki kaikkien vaatteet käytetty ja kun puhtaat vaatteet loppuneet, mies oli ottanut uusia käyttöön LIKAPYYKKIKORISTA! Sama koski hänen omia vaatteitaan.

- tiskikone täynnä ja niin myös tiskipöytä, roskiksesta päätellen oli siirrytty kertakäyttöastioiden käyttöön jo paljon ennen paluutani, myöhemmin paljastui myös että tiskikoneen syöttöputki oli tukossa ja oli mennyt tukkoon jo heti lähdettyäni mutta mies ei ollut saanut aikaiseksi tsekata tilannetta tai kutsua korjaajaa paikalle, asia olisi selvinnyt heti, jos olisi avannut koneen ja ottanut pari lautasta tieltä - taaperon lippis (todella LIPPIS tiskarissa!) oli tungettu tiskariin ja raapiutunut putkeen kiinni

- toinen auto oli korjaamolla, koska mies oli epähuomiossa tankannut dieselautoon tavisbensaa, syy: keskittyminen huoltiksella kuulemma herpaantunut lasten metelöinnin vuoks ja todellakin huusi kovaan ääneen, että lasten vika

- atooppisesta ihosta ajoittain kärsivän kuopuksen taiveihottuma oli levinnyt järkyttävällä tavalla mutta mies oli katsonut parhaaksi jättää ongelman hoitamatta koska perusvoide oli loppunut/hävinnyt ja apteekkiin oli niin vaikea päästä sen jälkeen kun autoon oli mennyt väärää polttoainetta jnejne.

- lasten uimakamppeet olivat jääneet uimarannalle (kas kun sinne pääsi kaverin autolla, mutta ei apteekkiin...) eikä ollut viitsinyt hakea niitä sieltä takaisin. Siinä meni uimapukuja myöten kaikki.

Aika moni ylläoleva juttu liittyy kotitalouden siisteyteen ja ihan tavalliseen arjen toimintaan, jossa ei tarvita muuta kuin normihuolellisuutta. En itsekään ole mikään siivousfriikki, joten mua ei pieni epäjärjestys ja pölypallot vaivaa enkä myöskään ole henkilö, joka tekee meidän huushollissa kaikki joten mies ei ole mikään passattu prinssi. Sen sijaan mua vaivaa, että tavallisen arkijärjen puuttuminen on niin ilmeistä. Jos puhtaat vaatteet loppuvat, pestään pyykkiä. Eikö? Jos tiskikone tilttaa, tsekataan asia ja kutsutaan korjaaja. Jos tarvittava tavara (kuten apteekin voide) loppuu, sitä hankitaan lisää. Jos tavarat unohtuvat, ne haetaan pois.

Ei normijärjellä varustettu aikuinen vaan jätä asioita hoitamatta. Eikä noita lapsia edes ole niin monta eikä ne ole mitään erityislapsia, jotka vaatisivat tavallista enemmän huolenpitoa.

Meillä käytiin aika vakava keskustelu siitä, ettei toinen aikuinen voi vaan jättää asioita hoitamatta ja toivoa parasta ja syyttää lapsia omista toilailuistaan ja odottaa, että kun toinen palaa, niin se hoitaa kaiken. Kysyin mieheltä etteikö olis ollu parempi pistää arkiasiat kuntoon silloin kun ne tulevat eteen, eikä jättää hoitamatta ja odottaa toisen paluuta? Miehen ainoa vastaus oli: "niin, mutku". Mihin ihmeeseen se arkijärki joskus jää?

Onneks ei tullut esimerkiks vesivahinkoa. Mies olis varmaan vaan elänyt sen keskellä ja ihmetellyt.

Lapset olivat nytkin olleet paljon anopilla ja apella, joten miehelle oli kyllä jäänyt aikaa, mutta ei silti ollut saanut tartuttua mihinkään kotihommaan. Sylettää tuommoinen.

Siis....VOI LUOJA että mulla olis katkennut verisuoni päästä. Tsemppiä.

Veikkaan että mies istui koko ajan pelaamassa tietokonepelejä, kun appi oli vienyt lapset mummolaan pois tieltä. Meillä samanlainen tilanne, mutta lapset oli mun mukana. Jopa kaikki leikkuulaudat olivat homeessa sen viikon jäljiltä.

Miehillä eii ole tunneälyä, joten hän varmasti käytti myös vääränlaista vettä ja pesi väärät vaatteet. Ilmekin oli väärä ja hän katsoi väärään suuntaan.