Lue keskustelun säännöt.
Palstan fiksuimmat: ajan filosofiaa eli pohdiskelua ajan olemattomuudesta ...
05.02.2016 |
Zeitgeist - aikamme henki. Onko ajalla henkeä, kuten usein ajatellaan?
Onko aikaa ylipäänsä olemassa filosofisesti eli yleisessä merkityksessä?
Ajan olemassaolo on filosofisesti mielenkiintoinen kysymys. Ei ole nimittäin lainkaan selvää että aikaa on ylipäänsä olemassa.
Missä aika voi ylipäänsä olla olemassa? Kellossa, tietysti fyysikot sanovat. Kello todistaa, että aika on todellinen - katso vaikka kuinka "aika" liikkuttaa kellon viisareita, mikä on sinällään huvittava perustelu, koska perinteinen kello kulkee pattereilla, ei ajalla.
Ok. Ollaan luovia ja käytetään mielikuvistustamme. Hävitetään kaikki keillot globaalisti, mitä ajalle tapahtuisi? Katoisiko aika kokonaan - päättyisikö sen olemassaolo? Todennäköisesti. Kellojen tuhoaminen hävittäisi meidän ymmärtämän ajan ja päättäisi sen olemassaolon.
Kello toki on hieno keksintö, eikö sitä kannata oikeasti tuhota. Entäpä aika ennen kellon keksimisistä? Onko aikaa ollut ennen kellon keksistä? Tuskinpa. Aika syntyi n. 3000 vuotta sitten, kun ensimmäinen aurinkokello keksittiin. Ajallisesti on mahdotonta mennä tuon ajanjakson taakse. Historiamme ei voi mennä tuon hetken taakse koska aikaa ei edes voinut olla hetkeäkään aikaisemmin olemassa. Milloin maaimankaikkimus on saanut alkunsa on mielisairaan kysymys, koska aika alkoi vasta aurinkokellon keksimisen myötä.
Siis aika syntyi vasta kellon keksimisen myötä, kun ajan olemus osattin paikallistaa kellon viisareiden lineaariseksi (tasaväliseksi liikkeeksi). Miksi muuten aika ymmärretään lineaariseksi asiaksi, kun kerran reaalimaailman ilmiöt ovat epälineaarisia? Miksi emme voisi keksi kelloa, joka osoittaa todellista aikaa eli epälineaarista ajan kulkua. Eikö tämä olisi hieman järkevämpää?
Ajan dimensio ymmärretään standarifyysikoiden toimesta aina väärin. Aika ei ole yksiulotteinen, vaan moniuloitteinen asia. Jos tarkastelemme mitään reaalimaailman ilmiötä aikasarjana mittauksia tai havaintoja, voimme erottaa omiksi dimensioikseen ajan luoman trendin ilmiön osalta, syklisen komponentin, ilmiön kausivaihtelu-ulottuvuuden ja satunnaisvaihteluelementin. Jos ajasta voisi edes jossain määrin puhua järjellisesti, tulisi puhua ajan osalta vähintään 4 dimensiosta. Miksi fyysikot eivät tätä ymmärrä?
Hieman sophistikoituneempisesti ajateltuna tiedämme nykyään, että aika on ääretön dimensinaalisesti asiana tai ilmiönä, ajassa on yhtä monta ulottuvuutta kuin on mittakaavoja tarkastella temporaalista ulottuvuutta - siis ääretön määrä. Ymmärtämällä, niinkuin pitäisi tänä päivänä, se, että ajan dimensio ei ole yksi. vaan ääretön, voimme päästä eroon fyysikoita kuormittavasta Heisenberg-epätarkkuus- tai epävarmuus periaattesta. Mutta mitä tarkoittaa että aika on dimensionaaliltaan ääretön? Onko äärettömyyttä lainkaan olemassa? Ei ole siinä maailmassa jossa elämme. Eikä aikaakaan täten ole olemassa.
Aika on kuulemma nykyään rahaa. Time is money. Eikö tässä ole jo kaksinkertainen valhe? Rahakin (kuten euro) on vain mittayksikkö. Ei mitään muuta.
Klassikot ovat kuulemma ajattomia. Mutta miksi vain klassikot - miksi ei puhua vain ajan filosofisesta olettamuudesta ja siitä, että mitään kiirettä ei oikeasti ole. Kiire, kuten aikakin, on vain illuusio.
PS. Kun katsoit ikkunastasi ulos, missä näet aikaa? Näet kyllä liikettä ja liikkeen aihettuman tilojen muutoksia, mutta missä se aika (esim. luonnassa) on? Missä, eikä tosiaan kannata uskoa mitään ennunkuin itse näkee. Olen henkilökohtaisesti ollut sokea koko elämäni ajan, mutta nyt näen, että aika on olematon illuusio.
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet valitettavasti täysin pihalla. Ehkä joku tiedekirja saisi sinut ymmärtämään, kuinka pihalla olet pseudoselityksinesi.
Ei pidä paikkaansa. Veljeni on teoreettinen fyysikko, ja sanoo että fysiikalle on melkoinen mysteeri, miksi yhtä hyvin ei voi muistaa mennyttä kuin tulevaa. Aika näyttää hänestä olevan vain ihmismielen konstruktio, ja mikään fysiikassa ei tue sellaisen ajan perimmäistä olemassaoloa kuin mitä ihmiset kokevat.
Joko veljesi on tollo tai sinä käsittänyt aivan väärin. Aika on ulottuvuus. Ulottuvuus, joka jatkuu samanlaisena joka suuntaan. Ajan kokemus ja vaikutus sen sijaan riippuu havaitsijasta ja havaitsijan nopeudesta, ympäröivän muun todellisuuden massasta jne. Aika ei missään nimessä ole lineaarinen, eikä sillä ole omaa suuntaa. Ihmisen rajoittunut kyky havaita aikaa vain nykyhetkessä, menneen muistaen, johtuu entropiasta. Se lisääntyy tai pysyy samana, eikä meidän rajallisilla aisteilla (eikä todellisuutemme puitteissa, näillä fysiikan laeilla) ole mahdollista kääntää sen suuntaa tai tarkastella todellisuutta muusta kuin omasta havaintopaikastamme käsin (ei ole mahdollista asettua entropian ulkopuolelle). Entropia (eli muutos, epäjärjestyksen ja informaation lisääntyminen jne) määrää ajan suunnan.
Filosofit nyt ovat aina pyöritelmeet asioita miten mielenvikaisesti sattuu, hyvä esimerkki tästä on solipsismi.. nykyään laitettaisiin pehmustettuun koppiin, jos alkaisi moista kuuluttaan.
Mitä tulee tuohon kello/kalenteri jne höpinään. Eihän niillä ole mitään tekemistä ajan kanssa, ne ovat vaan ihmisen keksimä tapa jaksottaa ja ilmaista aikaa.
Aika pettymys tämä aloitus, luulin, että täällä olisi kerrankin jotain fiksuakin :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidin tuosta ajatuksesta, että tilan muutos todistaa ajan olemassaolon. Ajan -tai tarkemmin ajan muutoksen voisi siis käsittää olevan edellytys tilan muutokselle. Ajan muutoksen taas voi helposti nähdä epälineaarisena. Katson vaikka videota, jossa kevät vaihtuu kesäksi, syksyksi, talveksi ja taas kevääksi. Jokainen kuukausi näytetään tällä videolla aina tuplanopeudella edelliseen verrattuna, jolloin videon ensimmäinen huhtikuu näyttää huimasti pidemmältä kuin viimeinen. Tiedän kuitenkin, että huhtikuut ja kuukaudet ylipäätään ovat jotakuinkin yhtä pitkiä, joten ajan muutos on videolla esitetty jotenkin muuten kuin lineaarisesti.
Kiva ajatusnäpertelyketju, jatkakaa :)
Vierailija kirjoitti:
Pidin tuosta ajatuksesta, että tilan muutos todistaa ajan olemassaolon. Ajan -tai tarkemmin ajan muutoksen voisi siis käsittää olevan edellytys tilan muutokselle. Ajan muutoksen taas voi helposti nähdä epälineaarisena. Katson vaikka videota, jossa kevät vaihtuu kesäksi, syksyksi, talveksi ja taas kevääksi. Jokainen kuukausi näytetään tällä videolla aina tuplanopeudella edelliseen verrattuna, jolloin videon ensimmäinen huhtikuu näyttää huimasti pidemmältä kuin viimeinen. Tiedän kuitenkin, että huhtikuut ja kuukaudet ylipäätään ovat jotakuinkin yhtä pitkiä, joten ajan muutos on videolla esitetty jotenkin muuten kuin lineaarisesti.
Kiva ajatusnäpertelyketju, jatkakaa :)
Tässä nyt olikin jotain järkeä :) Sitten kun vielä kuvittelet itsesi sinne filmiin elämään, niin eikö totta, ettet itse huomaisi olevasi "nopeutettu" Sen sijaan sinua ulkopuolelta tarkkaileva henkilö näkisi kaiken nopeampana ja nopeampana, mutta kummankin kokemus ajasta on havaintopaikasta riippuvainen ja kumpikin kokee elävänsä "normaalia" aikaa. Tätä on suhteellisuus, kansantajuistettuna :)
Samaan tapaan maailmankaikkeus laajenee, ilmeisesti kiihtyvästi - mutta me havaitsemme aikaa aivan samaan tapaan kuin aina, koska olemme järjestelmän sisällä. Aivan hyvin universumin laajeneminen voisi olla aaltomaista, mutta emme sitä havaitsisi, koska ei ole olemassa universumin ulkopuolista kiintopistettä, johon tätä verrata.
Vuorokausi on maapallon kierto akselinsa ympäri. Kuukausi on kuunkierto ja vuosi maapallonkierto auringon ympäri. Näin suurinpirtein. Päivän ja yön vaihtelu on aikaa. Vuodenajat ovat aikaa. Niistä näkee että aika kuluu. Aika on myös vanhenemista, kuolemista, uuden syntyä. Näistä kaikista näkee, että aika kuluu. Ei tähän tarvita mitään ulottuvuuksia ja illuusioita.
Aika on kokemuksellinen ja usein tämä aika-avaruus on oudosti mutkilla, eli yhteyksiä voi löytyä epälineaarisestikin, esim. enneunet, ylipäätään unet, näyt menneisyydestä ja tulevaisuudesta, joskus nykyisyydestäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaiken mitä tiedostamme kehdosta hautaan, tiedostamme vain ja ainoastaan nykyhetkessä.
Aikaa ei ole siis olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet valitettavasti täysin pihalla. Ehkä joku tiedekirja saisi sinut ymmärtämään, kuinka pihalla olet pseudoselityksinesi.
Ei pidä paikkaansa. Veljeni on teoreettinen fyysikko, ja sanoo että fysiikalle on melkoinen mysteeri, miksi yhtä hyvin ei voi muistaa mennyttä kuin tulevaa. Aika näyttää hänestä olevan vain ihmismielen konstruktio, ja mikään fysiikassa ei tue sellaisen ajan perimmäistä olemassaoloa kuin mitä ihmiset kokevat.
Joko veljesi on tollo tai sinä käsittänyt aivan väärin. Aika on ulottuvuus. Ulottuvuus, joka jatkuu samanlaisena joka suuntaan. Ajan kokemus ja vaikutus sen sijaan riippuu havaitsijasta ja havaitsijan nopeudesta, ympäröivän muun todellisuuden massasta jne. Aika ei missään nimessä ole lineaarinen, eikä sillä ole omaa suuntaa. Ihmisen rajoittunut kyky havaita aikaa vain nykyhetkessä, menneen muistaen, johtuu entropiasta. Se lisääntyy tai pysyy samana, eikä meidän rajallisilla aisteilla (eikä todellisuutemme puitteissa, näillä fysiikan laeilla) ole mahdollista kääntää sen suuntaa tai tarkastella todellisuutta muusta kuin omasta havaintopaikastamme käsin (ei ole mahdollista asettua entropian ulkopuolelle). Entropia (eli muutos, epäjärjestyksen ja informaation lisääntyminen jne) määrää ajan suunnan.
Filosofit nyt ovat aina pyöritelmeet asioita miten mielenvikaisesti sattuu, hyvä esimerkki tästä on solipsismi.. nykyään laitettaisiin pehmustettuun koppiin, jos alkaisi moista kuuluttaan.
Mitä tulee tuohon kello/kalenteri jne höpinään. Eihän niillä ole mitään tekemistä ajan kanssa, ne ovat vaan ihmisen keksimä tapa jaksottaa ja ilmaista aikaa.
Aika pettymys tämä aloitus, luulin, että täällä olisi kerrankin jotain fiksuakin :(
Miksi sinä et sitten sanonut mitään järkevää? Fyysikot eivät ensinnäkään omista aikakäsitettä, insinöörit esim. huipputeknologiassa (kuten rakettitiede, täsmäohjukset) ovat kauan aikaa sitten irtaantuneet suhteellisuusteoriasta ja fyysikoiden ahdasmielisestä aikavimmasta. Väitätkö huipputeknologian olevan väärässä, jotenkin epätoimivaa? Huippuinsinöörit tietävät ajan olevan vain mielenkäsite, ei mitään muuta. Täytyy olla älyllinen eunukki, jos väittää muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vuorokausi on maapallon kierto akselinsa ympäri. Kuukausi on kuunkierto ja vuosi maapallonkierto auringon ympäri. Näin suurinpirtein. Päivän ja yön vaihtelu on aikaa. Vuodenajat ovat aikaa. Niistä näkee että aika kuluu. Aika on myös vanhenemista, kuolemista, uuden syntyä. Näistä kaikista näkee, että aika kuluu. Ei tähän tarvita mitään ulottuvuuksia ja illuusioita.
Ja sekunti on 9 192 631 770 kertaa sellaisen säteilyn jaksonaika, joka vastaa cesium-133-atomin siirtymää perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä (wikipedia).
Näitä määreitähän on aikojen saatossa yritetty määrittää luonnonvakioiden mukaisesti, esimerkiksi tuo sekunti tai metri, joka on pituus jonka valo kulkee tyhjiössä 1⁄299 792 458 sekunnissa. (taas wiki). Ainoa, mitä ei ole laitettu vielä tarkkaan määritelmään on kilogramma, joka lienee vielä ranskalainen platinamöhkäle, jonka mukaan maailma kalibroi kilonsa. Tämä möykky kuitenkaan pikkuhiljaa hupenee, joten kilommekin vähenee ajan kuluessa, niin kauan kuin käytämme tätä möhkälettä vakiona.
Vierailija kirjoitti:
Kaiken mitä tiedostamme kehdosta hautaan, tiedostamme vain ja ainoastaan nykyhetkessä.
Aikaa ei ole siis olemassa.
Vai onko tiedostamisemme vajavaista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koko ajan kaikki kuitenkin etenee. Jos sitä ei kutsuta ajaksi, niin miksi sitä voisi kutsua? Tottahan se on, että metri on ihmisen keksimä mitta, mutta pituus on silti olemassa. Paino on olemassa, vaikka gramma on ihmisen keksimä suure. Ajankin määreet ovat ihmisen keksimiä, mutta silti aika on olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Kaiken mitä tiedostamme kehdosta hautaan, tiedostamme vain ja ainoastaan nykyhetkessä.
Aikaa ei ole siis olemassa.
Kyllä minä tiedostan mielestäni myös tulevaisuuden ja menneisyyden. Opiskelin menneisyydessä siksi, että pääsisin tulevaisuudessa haluamalleni alalle töihin. Tämä nykyhetki tässä ja nyt on se silloinen tulevaisuus. Otin myös asuntolainan, jota maksan nyt ja maksan tulevaisuudessa. Kun aikaa on kulunut tarpeeksi ja töitä tehty, on laina maksettu.
Jos aikaa ei olisi vaan olisi pelkkä nykyhetki, miksi miettisin mennyttä tai tekisin asioita tulevaisuuden vuoksi? Jos aikaa ei olisi, en todellakaan hukkaisi tätä ainokaista nykyhetkeä töissä vaan pistäisin joustoluoton tappiin ja olisin Polynesiassa valokuvaamassa koralleja ja juomassa caipiroskaa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet valitettavasti täysin pihalla. Ehkä joku tiedekirja saisi sinut ymmärtämään, kuinka pihalla olet pseudoselityksinesi.
Ei pidä paikkaansa. Veljeni on teoreettinen fyysikko, ja sanoo että fysiikalle on melkoinen mysteeri, miksi yhtä hyvin ei voi muistaa mennyttä kuin tulevaa. Aika näyttää hänestä olevan vain ihmismielen konstruktio, ja mikään fysiikassa ei tue sellaisen ajan perimmäistä olemassaoloa kuin mitä ihmiset kokevat.
Joko veljesi on tollo tai sinä käsittänyt aivan väärin. Aika on ulottuvuus. Ulottuvuus, joka jatkuu samanlaisena joka suuntaan. Ajan kokemus ja vaikutus sen sijaan riippuu havaitsijasta ja havaitsijan nopeudesta, ympäröivän muun todellisuuden massasta jne. Aika ei missään nimessä ole lineaarinen, eikä sillä ole omaa suuntaa. Ihmisen rajoittunut kyky havaita aikaa vain nykyhetkessä, menneen muistaen, johtuu entropiasta. Se lisääntyy tai pysyy samana, eikä meidän rajallisilla aisteilla (eikä todellisuutemme puitteissa, näillä fysiikan laeilla) ole mahdollista kääntää sen suuntaa tai tarkastella todellisuutta muusta kuin omasta havaintopaikastamme käsin (ei ole mahdollista asettua entropian ulkopuolelle). Entropia (eli muutos, epäjärjestyksen ja informaation lisääntyminen jne) määrää ajan suunnan.
Filosofit nyt ovat aina pyöritelmeet asioita miten mielenvikaisesti sattuu, hyvä esimerkki tästä on solipsismi.. nykyään laitettaisiin pehmustettuun koppiin, jos alkaisi moista kuuluttaan.
Mitä tulee tuohon kello/kalenteri jne höpinään. Eihän niillä ole mitään tekemistä ajan kanssa, ne ovat vaan ihmisen keksimä tapa jaksottaa ja ilmaista aikaa.
Aika pettymys tämä aloitus, luulin, että täällä olisi kerrankin jotain fiksuakin :(
Miksi sinä et sitten sanonut mitään järkevää? Fyysikot eivät ensinnäkään omista aikakäsitettä, insinöörit esim. huipputeknologiassa (kuten rakettitiede, täsmäohjukset) ovat kauan aikaa sitten irtaantuneet suhteellisuusteoriasta ja fyysikoiden ahdasmielisestä aikavimmasta. Väitätkö huipputeknologian olevan väärässä, jotenkin epätoimivaa? Huippuinsinöörit tietävät ajan olevan vain mielenkäsite, ei mitään muuta. Täytyy olla älyllinen eunukki, jos väittää muuta.
Eeeh... mit vit? :D
Vai oisko niin, että juurikin suhteellisuusteoria mahdollistaa nykyteknologian? Vaikka tosiasia on, että ollaan hilkulla löytää jotain vielä enemmän. Mut enpäs usko, että hylätty ollaan.. ehkä sulla menee sekaisin erityinen ja yleinen suhteellisuusteoria? :)
Ajan kokemus on subjektiivinen ja ajan jaksottaminen on tavallaan keinotekoisesti konstruktoitu, mutta itse aika ei. Sinä et vaan (niinkuin moni muukaan) pysty ymmärtämään sen käsitettä. Aika ei itsessään ole entiteetti, eikä sitä ole olemassa ilman tilaa. Muuta aika ei tarvitsekkaan kuin tilaa, mutta sellaista aikaa ei olisi kukaan havaitsemassa, koska havaitsija vääristää tilan ja tuo sinne massan ja energian.
Ymmärrätköhän sä sitä, että on hieman turha keskustella jostain asiasta asettaen vastakkain metafysiikka ja fysiikka?
Vierailija kirjoitti:
...Missä aika voi ylipäänsä olla olemassa? Kellossa, tietysti fyysikot sanovat. Kello todistaa, että aika on todellinen - katso vaikka kuinka "aika" liikkuttaa kellon viisareita, mikä on sinällään huvittava perustelu, koska perinteinen kello kulkee pattereilla, ei ajalla.
Ok. Ollaan luovia ja käytetään mielikuvistustamme. Hävitetään kaikki keillot globaalisti, mitä ajalle tapahtuisi? Katoisiko aika kokonaan - päättyisikö sen olemassaolo? Todennäköisesti. Kellojen tuhoaminen hävittäisi meidän ymmärtämän ajan ja päättäisi sen olemassaolon.
Kello toki on hieno keksintö, eikö sitä kannata oikeasti tuhota. Entäpä aika ennen kellon keksimisistä? Onko aikaa ollut ennen kellon keksistä? Tuskinpa. Aika syntyi n. 3000 vuotta sitten, kun ensimmäinen aurinkokello keksittiin. Ajallisesti on mahdotonta mennä tuon ajanjakson taakse. Historiamme ei voi mennä tuon hetken taakse koska aikaa ei edes voinut olla hetkeäkään aikaisemmin olemassa. Milloin maaimankaikkimus on saanut alkunsa on mielisairaan kysymys, koska aika alkoi vasta aurinkokellon keksimisen myötä.
Melkoista postaskaa nuo sinun "faktasi". Aikaa voidaan pitää yhtenä ulottuvuutena. Aika menee eteenpäin, oli ihmisiä tai ei. Kelloilla voidaan käsittää aika paremmin. Minuutit ja tunnit ovat ihmisten oma sopimus. Sama on pituuden kanssa. On sovittu, että metri määritellään tietyllä tavalla ja sitä käytetään referenssinä.
Teoreettisesti on mahdollista päästä ajassa taaksepäin, mutta käytännössä ei.
Joka tapauksessa, tuo sinun pohdinta on taas sellaista humanistista höpsismiä, jolla ei ole mitään vakuuttavuutta suuntaan tai toiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet valitettavasti täysin pihalla. Ehkä joku tiedekirja saisi sinut ymmärtämään, kuinka pihalla olet pseudoselityksinesi.
Ei pidä paikkaansa. Veljeni on teoreettinen fyysikko, ja sanoo että fysiikalle on melkoinen mysteeri, miksi yhtä hyvin ei voi muistaa mennyttä kuin tulevaa. Aika näyttää hänestä olevan vain ihmismielen konstruktio, ja mikään fysiikassa ei tue sellaisen ajan perimmäistä olemassaoloa kuin mitä ihmiset kokevat.
Joko veljesi on tollo tai sinä käsittänyt aivan väärin. Aika on ulottuvuus. Ulottuvuus, joka jatkuu samanlaisena joka suuntaan. Ajan kokemus ja vaikutus sen sijaan riippuu havaitsijasta ja havaitsijan nopeudesta, ympäröivän muun todellisuuden massasta jne. Aika ei missään nimessä ole lineaarinen, eikä sillä ole omaa suuntaa. Ihmisen rajoittunut kyky havaita aikaa vain nykyhetkessä, menneen muistaen, johtuu entropiasta. Se lisääntyy tai pysyy samana, eikä meidän rajallisilla aisteilla (eikä todellisuutemme puitteissa, näillä fysiikan laeilla) ole mahdollista kääntää sen suuntaa tai tarkastella todellisuutta muusta kuin omasta havaintopaikastamme käsin (ei ole mahdollista asettua entropian ulkopuolelle). Entropia (eli muutos, epäjärjestyksen ja informaation lisääntyminen jne) määrää ajan suunnan.
Filosofit nyt ovat aina pyöritelmeet asioita miten mielenvikaisesti sattuu, hyvä esimerkki tästä on solipsismi.. nykyään laitettaisiin pehmustettuun koppiin, jos alkaisi moista kuuluttaan.
Mitä tulee tuohon kello/kalenteri jne höpinään. Eihän niillä ole mitään tekemistä ajan kanssa, ne ovat vaan ihmisen keksimä tapa jaksottaa ja ilmaista aikaa.
Aika pettymys tämä aloitus, luulin, että täällä olisi kerrankin jotain fiksuakin :(
Miksi sinä et sitten sanonut mitään järkevää? Fyysikot eivät ensinnäkään omista aikakäsitettä, insinöörit esim. huipputeknologiassa (kuten rakettitiede, täsmäohjukset) ovat kauan aikaa sitten irtaantuneet suhteellisuusteoriasta ja fyysikoiden ahdasmielisestä aikavimmasta. Väitätkö huipputeknologian olevan väärässä, jotenkin epätoimivaa? Huippuinsinöörit tietävät ajan olevan vain mielenkäsite, ei mitään muuta. Täytyy olla älyllinen eunukki, jos väittää muuta.
Eeeh... mit vit? :D
Vai oisko niin, että juurikin suhteellisuusteoria mahdollistaa nykyteknologian? Vaikka tosiasia on, että ollaan hilkulla löytää jotain vielä enemmän. Mut enpäs usko, että hylätty ollaan.. ehkä sulla menee sekaisin erityinen ja yleinen suhteellisuusteoria? :)
Ajan kokemus on subjektiivinen ja ajan jaksottaminen on tavallaan keinotekoisesti konstruktoitu, mutta itse aika ei. Sinä et vaan (niinkuin moni muukaan) pysty ymmärtämään sen käsitettä. Aika ei itsessään ole entiteetti, eikä sitä ole olemassa ilman tilaa. Muuta aika ei tarvitsekkaan kuin tilaa, mutta sellaista aikaa ei olisi kukaan havaitsemassa, koska havaitsija vääristää tilan ja tuo sinne massan ja energian.
Ymmärrätköhän sä sitä, että on hieman turha keskustella jostain asiasta asettaen vastakkain metafysiikka ja fysiikka?
Yleisellä suhteelisuusteorialla on vain yksi merkittävä käytännön sovellus: GPS-paikannus. Newtonin opeilla on tuhansia sovelluksia nykypäivänäkin.
Se siitä suhteellisuusteorian merkittävyydestä (Einstein toki oli nero).
Pitäydy faktoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet valitettavasti täysin pihalla. Ehkä joku tiedekirja saisi sinut ymmärtämään, kuinka pihalla olet pseudoselityksinesi.
Ei pidä paikkaansa. Veljeni on teoreettinen fyysikko, ja sanoo että fysiikalle on melkoinen mysteeri, miksi yhtä hyvin ei voi muistaa mennyttä kuin tulevaa. Aika näyttää hänestä olevan vain ihmismielen konstruktio, ja mikään fysiikassa ei tue sellaisen ajan perimmäistä olemassaoloa kuin mitä ihmiset kokevat.
Joko veljesi on tollo tai sinä käsittänyt aivan väärin. Aika on ulottuvuus. Ulottuvuus, joka jatkuu samanlaisena joka suuntaan. Ajan kokemus ja vaikutus sen sijaan riippuu havaitsijasta ja havaitsijan nopeudesta, ympäröivän muun todellisuuden massasta jne. Aika ei missään nimessä ole lineaarinen, eikä sillä ole omaa suuntaa. Ihmisen rajoittunut kyky havaita aikaa vain nykyhetkessä, menneen muistaen, johtuu entropiasta. Se lisääntyy tai pysyy samana, eikä meidän rajallisilla aisteilla (eikä todellisuutemme puitteissa, näillä fysiikan laeilla) ole mahdollista kääntää sen suuntaa tai tarkastella todellisuutta muusta kuin omasta havaintopaikastamme käsin (ei ole mahdollista asettua entropian ulkopuolelle). Entropia (eli muutos, epäjärjestyksen ja informaation lisääntyminen jne) määrää ajan suunnan.
Filosofit nyt ovat aina pyöritelmeet asioita miten mielenvikaisesti sattuu, hyvä esimerkki tästä on solipsismi.. nykyään laitettaisiin pehmustettuun koppiin, jos alkaisi moista kuuluttaan.
Mitä tulee tuohon kello/kalenteri jne höpinään. Eihän niillä ole mitään tekemistä ajan kanssa, ne ovat vaan ihmisen keksimä tapa jaksottaa ja ilmaista aikaa.
Aika pettymys tämä aloitus, luulin, että täällä olisi kerrankin jotain fiksuakin :(
Miksi sinä et sitten sanonut mitään järkevää? Fyysikot eivät ensinnäkään omista aikakäsitettä, insinöörit esim. huipputeknologiassa (kuten rakettitiede, täsmäohjukset) ovat kauan aikaa sitten irtaantuneet suhteellisuusteoriasta ja fyysikoiden ahdasmielisestä aikavimmasta. Väitätkö huipputeknologian olevan väärässä, jotenkin epätoimivaa? Huippuinsinöörit tietävät ajan olevan vain mielenkäsite, ei mitään muuta. Täytyy olla älyllinen eunukki, jos väittää muuta.
Eeeh... mit vit? :D
Vai oisko niin, että juurikin suhteellisuusteoria mahdollistaa nykyteknologian? Vaikka tosiasia on, että ollaan hilkulla löytää jotain vielä enemmän. Mut enpäs usko, että hylätty ollaan.. ehkä sulla menee sekaisin erityinen ja yleinen suhteellisuusteoria? :)
Ajan kokemus on subjektiivinen ja ajan jaksottaminen on tavallaan keinotekoisesti konstruktoitu, mutta itse aika ei. Sinä et vaan (niinkuin moni muukaan) pysty ymmärtämään sen käsitettä. Aika ei itsessään ole entiteetti, eikä sitä ole olemassa ilman tilaa. Muuta aika ei tarvitsekkaan kuin tilaa, mutta sellaista aikaa ei olisi kukaan havaitsemassa, koska havaitsija vääristää tilan ja tuo sinne massan ja energian.
Ymmärrätköhän sä sitä, että on hieman turha keskustella jostain asiasta asettaen vastakkain metafysiikka ja fysiikka?
Yleisellä suhteelisuusteorialla on vain yksi merkittävä käytännön sovellus: GPS-paikannus. Newtonin opeilla on tuhansia sovelluksia nykypäivänäkin.
Se siitä suhteellisuusteorian merkittävyydestä (Einstein toki oli nero).
Pitäydy faktoissa.
No annapa kuulua, opeta mua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaiken mitä tiedostamme kehdosta hautaan, tiedostamme vain ja ainoastaan nykyhetkessä.
Aikaa ei ole siis olemassa.
Vai onko tiedostamisemme vajavaista?
Miten ajattelet että voisi tiedostaa mitään menneisyydessä tai tulevaisuudessa? Nehän ovat pelkkiä muistoja tai haaveita tai kuvitelmia. Ihmisen olemassaoleminen ja siis myös tiedostaminen voi olla vain siinä ainoassa konkreettisesti olemassa olevassa hetkessä, nykyhetkessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
...Missä aika voi ylipäänsä olla olemassa? Kellossa, tietysti fyysikot sanovat. Kello todistaa, että aika on todellinen - katso vaikka kuinka "aika" liikkuttaa kellon viisareita, mikä on sinällään huvittava perustelu, koska perinteinen kello kulkee pattereilla, ei ajalla.
Ok. Ollaan luovia ja käytetään mielikuvistustamme. Hävitetään kaikki keillot globaalisti, mitä ajalle tapahtuisi? Katoisiko aika kokonaan - päättyisikö sen olemassaolo? Todennäköisesti. Kellojen tuhoaminen hävittäisi meidän ymmärtämän ajan ja päättäisi sen olemassaolon.
Kello toki on hieno keksintö, eikö sitä kannata oikeasti tuhota. Entäpä aika ennen kellon keksimisistä? Onko aikaa ollut ennen kellon keksistä? Tuskinpa. Aika syntyi n. 3000 vuotta sitten, kun ensimmäinen aurinkokello keksittiin. Ajallisesti on mahdotonta mennä tuon ajanjakson taakse. Historiamme ei voi mennä tuon hetken taakse koska aikaa ei edes voinut olla hetkeäkään aikaisemmin olemassa. Milloin maaimankaikkimus on saanut alkunsa on mielisairaan kysymys, koska aika alkoi vasta aurinkokellon keksimisen myötä.
Melkoista postaskaa nuo sinun "faktasi". Aikaa voidaan pitää yhtenä ulottuvuutena. Aika menee eteenpäin, oli ihmisiä tai ei. Kelloilla voidaan käsittää aika paremmin. Minuutit ja tunnit ovat ihmisten oma sopimus. Sama on pituuden kanssa. On sovittu, että metri määritellään tietyllä tavalla ja sitä käytetään referenssinä.
Teoreettisesti on mahdollista päästä ajassa taaksepäin, mutta käytännössä ei.
Joka tapauksessa, tuo sinun pohdinta on taas sellaista humanistista höpsismiä, jolla ei ole mitään vakuuttavuutta suuntaan tai toiseen.
En sanonut mitään faktoja, koska filosofiassa, siis yleisellä tasolla, on vaikea esittää yleispäteviä totuuksia. Pohdiskelin vain.
Miten aikaa vuodaan pitää yhtenä ulottuvuutena, kuten väität. Jopa ilmastotieteilijät tietävät, että ilmaston osalta on havaittaissa trendejä (1. ulottuvuus), syklejä (2. ulottuvuus), kausivaihtelua (3. ulottuvuus) etc.
Kerro millä perusteella kiellät esim. trendin, syklin tai kausuvaihtelun olemassaolon, kun tarkastellaan temporaalista ulottuvuutta? Eli kiellät ajan moniulotteisuuden - millä perusteella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaiken mitä tiedostamme kehdosta hautaan, tiedostamme vain ja ainoastaan nykyhetkessä.
Aikaa ei ole siis olemassa.
Vai onko tiedostamisemme vajavaista?
Miten ajattelet että voisi tiedostaa mitään menneisyydessä tai tulevaisuudessa? Nehän ovat pelkkiä muistoja tai haaveita tai kuvitelmia. Ihmisen olemassaoleminen ja siis myös tiedostaminen voi olla vain siinä ainoassa konkreettisesti olemassa olevassa hetkessä, nykyhetkessä.
Ajatellaanpa värejä. Ihmisen on mahdotonta ajatella uutta väriä. Me näemme vain kolme väriä, punaisen, sinisen ja vihreän, sekä näiden sekoitukset, sillä meillä on vain noiden kolmen värin reseptoreita silmissämme. Sirkkaäyriäisillä taas on 12 erilaista värireseptoria, joten sen kokema värimaailma on moninkertainen meidän kokemukseemme nähden.
Eli se, että me emme tiedosta, kuin kolme väriä ja nykyhetken, ei tarkoita, etteikö jokin voisi kokea meitä pidemmälle, kuten sirkkaäyriäinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet valitettavasti täysin pihalla. Ehkä joku tiedekirja saisi sinut ymmärtämään, kuinka pihalla olet pseudoselityksinesi.
Ei pidä paikkaansa. Veljeni on teoreettinen fyysikko, ja sanoo että fysiikalle on melkoinen mysteeri, miksi yhtä hyvin ei voi muistaa mennyttä kuin tulevaa. Aika näyttää hänestä olevan vain ihmismielen konstruktio, ja mikään fysiikassa ei tue sellaisen ajan perimmäistä olemassaoloa kuin mitä ihmiset kokevat.
Joko veljesi on tollo tai sinä käsittänyt aivan väärin. Aika on ulottuvuus. Ulottuvuus, joka jatkuu samanlaisena joka suuntaan. Ajan kokemus ja vaikutus sen sijaan riippuu havaitsijasta ja havaitsijan nopeudesta, ympäröivän muun todellisuuden massasta jne. Aika ei missään nimessä ole lineaarinen, eikä sillä ole omaa suuntaa. Ihmisen rajoittunut kyky havaita aikaa vain nykyhetkessä, menneen muistaen, johtuu entropiasta. Se lisääntyy tai pysyy samana, eikä meidän rajallisilla aisteilla (eikä todellisuutemme puitteissa, näillä fysiikan laeilla) ole mahdollista kääntää sen suuntaa tai tarkastella todellisuutta muusta kuin omasta havaintopaikastamme käsin (ei ole mahdollista asettua entropian ulkopuolelle). Entropia (eli muutos, epäjärjestyksen ja informaation lisääntyminen jne) määrää ajan suunnan.
Filosofit nyt ovat aina pyöritelmeet asioita miten mielenvikaisesti sattuu, hyvä esimerkki tästä on solipsismi.. nykyään laitettaisiin pehmustettuun koppiin, jos alkaisi moista kuuluttaan.
Mitä tulee tuohon kello/kalenteri jne höpinään. Eihän niillä ole mitään tekemistä ajan kanssa, ne ovat vaan ihmisen keksimä tapa jaksottaa ja ilmaista aikaa.
Aika pettymys tämä aloitus, luulin, että täällä olisi kerrankin jotain fiksuakin :(
Miksi sinä et sitten sanonut mitään järkevää? Fyysikot eivät ensinnäkään omista aikakäsitettä, insinöörit esim. huipputeknologiassa (kuten rakettitiede, täsmäohjukset) ovat kauan aikaa sitten irtaantuneet suhteellisuusteoriasta ja fyysikoiden ahdasmielisestä aikavimmasta. Väitätkö huipputeknologian olevan väärässä, jotenkin epätoimivaa? Huippuinsinöörit tietävät ajan olevan vain mielenkäsite, ei mitään muuta. Täytyy olla älyllinen eunukki, jos väittää muuta.
Eeeh... mit vit? :D
Vai oisko niin, että juurikin suhteellisuusteoria mahdollistaa nykyteknologian? Vaikka tosiasia on, että ollaan hilkulla löytää jotain vielä enemmän. Mut enpäs usko, että hylätty ollaan.. ehkä sulla menee sekaisin erityinen ja yleinen suhteellisuusteoria? :)
Ajan kokemus on subjektiivinen ja ajan jaksottaminen on tavallaan keinotekoisesti konstruktoitu, mutta itse aika ei. Sinä et vaan (niinkuin moni muukaan) pysty ymmärtämään sen käsitettä. Aika ei itsessään ole entiteetti, eikä sitä ole olemassa ilman tilaa. Muuta aika ei tarvitsekkaan kuin tilaa, mutta sellaista aikaa ei olisi kukaan havaitsemassa, koska havaitsija vääristää tilan ja tuo sinne massan ja energian.
Ymmärrätköhän sä sitä, että on hieman turha keskustella jostain asiasta asettaen vastakkain metafysiikka ja fysiikka?
Yleisellä suhteelisuusteorialla on vain yksi merkittävä käytännön sovellus: GPS-paikannus. Newtonin opeilla on tuhansia sovelluksia nykypäivänäkin.
Se siitä suhteellisuusteorian merkittävyydestä (Einstein toki oli nero).
Pitäydy faktoissa.
Eiku nyt mä hoksasin, et siis osaa ajatella asiaa suuremmassa mittakaavassa. Väitätkö tosiaan, ettei koko nykyinen fysiikan tuntemus ja tietämys perustu suhteellisuusteorialle? Etteikö se ole vedenpitävä ja kaikkea verrata sitä vasten? Huomaatko muuten itse puhuvasi aivan asian ohi koko ajan?
Tää ketju saa mut miettimään ajan pysähtymistä. Yliopiston kahviloita. Teekkareita. Puhumassa ja puhumassa. Voin kertoo että fiksuimmat ei tässä ketjussa hengaile! (Kyllä, voin faktaksi myöntää etten ole fiksuin)