Taidan olla erityisherkkä! Mitä nyt?
Olen aina kokenut olevani erilainen, ujo, syrjäänvetäytyvä, kiusattukin. Olen aina ollut unelmoija ja maailmanparantaja. Olen ollut tiukka itselleni ja vaatinut itseltäni kurinalaisuutta kaikessa mihin ryhdyn. En ole kokenut "omikseni " kuin hyvin harvat jotka jakavat maailmankatsomukseni. Minun on ollut vaikea saada ystäviä, koska kaikki pelästyvät ehdottomuuttani. Olen aikaisemmin pitänyt näitä piirteitä vikoina mutta nyt ymmärrän niiden olevan lahja minulle jotta puolustaisin heikompia, luontoa, eläimiä ja syrjittyjä. Nyt ymmärrän olevani yksi niistä harvoista, jotka on viritetty maailmankaikkeuden oikeudenmukaisuuden taajuudelle. En olekaan viallinen vaan minua kritisoineet ja ymmärtämättömät ovat olleet väärässä. Enää minun ei tarvitse antaa periksi vaan taistella niiden arvojen puolesta, jotka tiedän oikeiksi!
Kommentit (22)
Pilkatkaa vaan, mua ette murra!
Herkkyys on vahvuus ja voima!
Ehkä kirjailijan tie on minun tieni: haluan kirjoittaa vääryyksistä, joita olen saanut kokea. Ehkä kirjoitan siitä miten ihminen tuhoaa ympäristön ja vahva orjuuttaa heikon, slummeista ja syrjäytyneistä. Ihanaa kuulla oma ääni näin selvänä ja kirkkaana, kuin satakielen laulu tai Bachin fuuga! Ap
Palstalla on viime aikoina aina silloin tällöin ollut näitä erityisherkkiä mollaavia provoja. Ap ei ole erityisherkkä, eikä hän tuollaisella empatiakyvyttömyydellä erityisherkkyyttä edes tunnistaisi vaikka kompastuisi sellaiseen.