Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Olen sydänjuuriani myöten loukkaantunut, mutta tuntuu, että ketään läheistä ei kiinnosta

Vierailija
03.02.2016 |

Tämä olisi voinut olla otsikkoni parikymppisenä ja sama tilanne jatkuu yhä vaan. Mulla on mies, mutta kun vauriot ovat syntyneet ennen suhdettamme, eivätkä ole hänen syytään, niin ymmärrän kyllä, että hänen on vaikea auttaa minua.
Miten te, jotka muistatte nuoruudestanne (tai nytkin) loukkaantumisen tunteenne olette oikein päässeet niistä yli. Tässä olossa tuntuu, ettei kukaan maailmassa rakasta ja että se ei ole mahdollistakaan, koska en itse kykene säteilemään minkään maailman rakkautta tämmöisessä loukkaantumisen tilassa. Taidan olla erityisen herkkä, ja myös tunne että oikeudentuntoani on satutettu. Vaikea päästä yli ja rakastaa itseään, kun on antanut tilanteen jatkua (itsekään sitä tosin tajuamatta, että mikä on) jo vuosia. Myös tunne, ettei ole ollut rakkauden arvoinen (vaan on tullut loukatuksi tahtoessaan muiden korjaavan sen minkä satuttivatkin rikki ja hajalle) on vahvasti läsnä.

Kommentit (164)

Vierailija
21/164 |
03.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oot se äiti-jankkaaja. Edelleenkään et saa neuvoja täältä, vaan sieltä terapeutilta.

Vierailija
22/164 |
03.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eli äiteen kanssa menneet sukset ristiin? Niin meillä jokaisella joskus menee.

Mutta et ole enää lapsi vaan aikuinen. Nyt voit jättää ne lapsuuden erimielisyydet taaksesi ja kääntää katseesi eteenpäin. Valinta on sinun: jää vellomaan menneisyydessä ja kanna pahaa mieltä loppuiäksesi - tai unohda mennyt, keskity elämäsi hyviin asioihin ja tule onnelliseksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/164 |
03.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Oot se äiti-jankkaaja. Edelleenkään et saa neuvoja täältä, vaan sieltä terapeutilta.

No saan jonkinlaisia. Ja ainakin saan ulos asioita itsestäni. Terapia on pikkuisen liian harvoin tämän hetkistä aivomyrskyä ajatellen, joka on päässäni aluillaan, koska terapia on alkanut auttaa.

Vierailija
24/164 |
03.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eli äiteen kanssa menneet sukset ristiin? Niin meillä jokaisella joskus menee.

Mutta et ole enää lapsi vaan aikuinen. Nyt voit jättää ne lapsuuden erimielisyydet taaksesi ja kääntää katseesi eteenpäin. Valinta on sinun: jää vellomaan menneisyydessä ja kanna pahaa mieltä loppuiäksesi - tai unohda mennyt, keskity elämäsi hyviin asioihin ja tule onnelliseksi.

Miten niin joskus mennyt sukset ristiin? Noinko kuvailet tilannetta, jossa mulle jää paha ja loukattu mieli, eikä toinen halua selvittää sitä mitenkään? Ja kaataa vain uuttaa pahaa mieltä minuun, koska olen niin huonokäytöksinen? (Joka johtui epäreilusti kohdelluksi tulemisen tunteista, kun ei ole valtaa sanoa toiselle, että perkele, nyt kunnioitat minua!)

Vierailija
25/164 |
03.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oot se äiti-jankkaaja. Edelleenkään et saa neuvoja täältä, vaan sieltä terapeutilta.

No saan jonkinlaisia. Ja ainakin saan ulos asioita itsestäni. Terapia on pikkuisen liian harvoin tämän hetkistä aivomyrskyä ajatellen, joka on päässäni aluillaan, koska terapia on alkanut auttaa.

Kirjoita paperille tai sanele nauhalle ja sitten terapiassa käyt läpi vaan mielestäsi tärkeimmän oivalluksesi.

Ei kukaan jaksa jauhaa jotain 20v vanhoja juttuja... pitää vaan todeta että paska homma ja seuraavaan asiaan.

Vierailija
26/164 |
03.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oot se äiti-jankkaaja. Edelleenkään et saa neuvoja täältä, vaan sieltä terapeutilta.

No saan jonkinlaisia. Ja ainakin saan ulos asioita itsestäni. Terapia on pikkuisen liian harvoin tämän hetkistä aivomyrskyä ajatellen, joka on päässäni aluillaan, koska terapia on alkanut auttaa.

Kirjoita paperille tai sanele nauhalle ja sitten terapiassa käyt läpi vaan mielestäsi tärkeimmän oivalluksesi.

Ei kukaan jaksa jauhaa jotain 20v vanhoja juttuja... pitää vaan todeta että paska homma ja seuraavaan asiaan.

Jonkunverran kirjoitankin, mutta palsta vastaa, se on terapeuttisempaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/164 |
03.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli äiteen kanssa menneet sukset ristiin? Niin meillä jokaisella joskus menee.

Mutta et ole enää lapsi vaan aikuinen. Nyt voit jättää ne lapsuuden erimielisyydet taaksesi ja kääntää katseesi eteenpäin. Valinta on sinun: jää vellomaan menneisyydessä ja kanna pahaa mieltä loppuiäksesi - tai unohda mennyt, keskity elämäsi hyviin asioihin ja tule onnelliseksi.

Miten niin joskus mennyt sukset ristiin? Noinko kuvailet tilannetta, jossa mulle jää paha ja loukattu mieli, eikä toinen halua selvittää sitä mitenkään? Ja kaataa vain uuttaa pahaa mieltä minuun, koska olen niin huonokäytöksinen? (Joka johtui epäreilusti kohdelluksi tulemisen tunteista, kun ei ole valtaa sanoa toiselle, että perkele, nyt kunnioitat minua!)

Jos toinen ei halua käsitellä asiaa niin et voi häntä siihen pakottaa. Nyt keskityt niihin asioihin joille voit tehdä jotain...ja se on jatkaa omaa elämääsi ja unohtaa se loukkaus.

Vierailija
28/164 |
03.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli äiteen kanssa menneet sukset ristiin? Niin meillä jokaisella joskus menee.

Mutta et ole enää lapsi vaan aikuinen. Nyt voit jättää ne lapsuuden erimielisyydet taaksesi ja kääntää katseesi eteenpäin. Valinta on sinun: jää vellomaan menneisyydessä ja kanna pahaa mieltä loppuiäksesi - tai unohda mennyt, keskity elämäsi hyviin asioihin ja tule onnelliseksi.

Miten niin joskus mennyt sukset ristiin? Noinko kuvailet tilannetta, jossa mulle jää paha ja loukattu mieli, eikä toinen halua selvittää sitä mitenkään? Ja kaataa vain uuttaa pahaa mieltä minuun, koska olen niin huonokäytöksinen? (Joka johtui epäreilusti kohdelluksi tulemisen tunteista, kun ei ole valtaa sanoa toiselle, että perkele, nyt kunnioitat minua!)

Jos toinen ei halua käsitellä asiaa niin et voi häntä siihen pakottaa. Nyt keskityt niihin asioihin joille voit tehdä jotain...ja se on jatkaa omaa elämääsi ja unohtaa se loukkaus.

Noinko sitten voi minuakin opettaa toimimaan? Että ei tarvitse hoitaa jälkiään, vaan jos ei halua selvittää asioita, niin on aivan sen toisen oma asia, toipuuko ja kuinka paljon sattui? Eli sellainen toiminta on hyväksyttävää tässä maailmassa?

No, miksi minä sitten saan haukkuja jos loukkaan jonkun tunteita, eihän sillä pitäisi olla mitään väliä? Sen toisenhan kuuluisi vain pitää turpansa tukossa ja jatkaa elämää?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/164 |
03.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sä kuulut siihen ihmisryhmään, joka jumittaa menneessä, eikä kykene menemään eteenpäin.Muistellaan kaikki pienetkin ikävät tapaukset ja vellotaan niissä, sun lasi tulee aina olemaan puolityhjä, se sun elämämä, se.

Vierailija
30/164 |
03.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sä kuulut siihen ihmisryhmään, joka jumittaa menneessä, eikä kykene menemään eteenpäin.Muistellaan kaikki pienetkin ikävät tapaukset ja vellotaan niissä, sun lasi tulee aina olemaan puolityhjä, se sun elämämä, se.

Ei, en ole, vaan haluan vain selväksi tämän: on ok loukata muita, koska sen toisen kuuluu kantaa mielipahansa itse ja vain jatkaa elämäänsä. Onko asia näin? Sitten voin jatkaa elämääni, kun saan tähän tyhjentävän ja maailman kaikkia ihmisiä koskevan vastauksen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/164 |
03.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

öööööööööööööööh

Vierailija
32/164 |
03.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Huh että, ap, pahoittelut viestistä joka ei varmaankaan sua juuri auta, mutta pakko kirjoittaa silti.

Sun tyyli kuvailla tuota spiraalia ja loukkaantumista ja tunteita on kuin suoraan yhden sellaisen henkilön "kynästä", joka pommitti puolisoani ja välillä minuakin pari vuotta viesteillä. Hänen ja puolisoni välillä oli tapahtunut vuosia aikaisemmin jonkinlainen väärinkäsitysketju, josta ei ollut sitten päässyt yli ja tätä loukatuksi tulemisen tunnetta oli roppakaupalla. No, joka tapauksessa lähetteli kehää kiertäviä laveita viestejä joista ei oikein saanut mitään otetta.

Eipä muuta, piti vaan sanoa, että olipa melkein creepy tunne lukea hyvin samankaltaisesti aseteltuja sanoja. Tsemppiä sulle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/164 |
03.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sä kuulut siihen ihmisryhmään, joka jumittaa menneessä, eikä kykene menemään eteenpäin.Muistellaan kaikki pienetkin ikävät tapaukset ja vellotaan niissä, sun lasi tulee aina olemaan puolityhjä, se sun elämämä, se.

Ei, en ole, vaan haluan vain selväksi tämän: on ok loukata muita, koska sen toisen kuuluu kantaa mielipahansa itse ja vain jatkaa elämäänsä. Onko asia näin? Sitten voin jatkaa elämääni, kun saan tähän tyhjentävän ja maailman kaikkia ihmisiä koskevan vastauksen.

TÄSSÄ VASTAUS: Ei ole ok, mutta, kun niin on jo tapahtunut, et voi sille mitään. Ja tottakai ihminen kantaa mielipahansa itse. Mieti, maailmassa tapahtuu paljon pahempiakin asioita, esim. raiskauksia, kuolemaa, väkivaltaa, mutta silti ihminen tiedostaa, että elämää on jatkettava.

Ole hyvä.

Vierailija
34/164 |
03.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hanki vihko. Terapian lisäksi kirjoitat vihkoon joka ilta 5 hyvää tapahtumaa/ajatusta/tekoa siltä päivältä. Vain positiivisia juttuja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/164 |
03.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikä tietenkään kukaan sua rakasta, ennenkun rakastat itse itseäsi. Oot hyvin kyyninen, mutta silti sulla on vielä toivoa. Älä mieti liikaa. Ole hyvä äiti omille lapsillesi, älä siirrä pahaa oloasi enää heihin.

Vierailija
36/164 |
03.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sä kuulut siihen ihmisryhmään, joka jumittaa menneessä, eikä kykene menemään eteenpäin.Muistellaan kaikki pienetkin ikävät tapaukset ja vellotaan niissä, sun lasi tulee aina olemaan puolityhjä, se sun elämämä, se.

Ei, en ole, vaan haluan vain selväksi tämän: on ok loukata muita, koska sen toisen kuuluu kantaa mielipahansa itse ja vain jatkaa elämäänsä. Onko asia näin? Sitten voin jatkaa elämääni, kun saan tähän tyhjentävän ja maailman kaikkia ihmisiä koskevan vastauksen.

TÄSSÄ VASTAUS: Ei ole ok, mutta, kun niin on jo tapahtunut, et voi sille mitään. Ja tottakai ihminen kantaa mielipahansa itse. Mieti, maailmassa tapahtuu paljon pahempiakin asioita, esim. raiskauksia, kuolemaa, väkivaltaa, mutta silti ihminen tiedostaa, että elämää on jatkettava.

Ole hyvä.

Miten niin ihminen kantaa mielipahansa itse? Vai niinkö. No mitäs sanoisit, jos minä omistan tämän jälkeen elämäni sen lisäämiselle, että täällä maailmassa on kohta muitakin mielipahaa kokevia ihmisiä? Missä on minun vastuuni milläänlailla muiden mielipahasta? Onko sitä? Jos pysyn lain puitteissa, niin voin siis jatkaa kaikenlaisen mielipahan tuottamista kaikille, koska mun ei tarvitse osallistua sen purkamiseen mitenkään. Ei kiinnosta tehdä hyvää, koska oma mielipahani on jo syntynyt, nyt haluan tuottaa sen sitten kaikille teille muillekin, koska te ette välitä minun, lähimmäisenne, mielipahasta paskaakaan.

Vierailija
37/164 |
03.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sä kuulut siihen ihmisryhmään, joka jumittaa menneessä, eikä kykene menemään eteenpäin.Muistellaan kaikki pienetkin ikävät tapaukset ja vellotaan niissä, sun lasi tulee aina olemaan puolityhjä, se sun elämämä, se.

Ei, en ole, vaan haluan vain selväksi tämän: on ok loukata muita, koska sen toisen kuuluu kantaa mielipahansa itse ja vain jatkaa elämäänsä. Onko asia näin? Sitten voin jatkaa elämääni, kun saan tähän tyhjentävän ja maailman kaikkia ihmisiä koskevan vastauksen.

TÄSSÄ VASTAUS: Ei ole ok, mutta, kun niin on jo tapahtunut, et voi sille mitään. Ja tottakai ihminen kantaa mielipahansa itse. Mieti, maailmassa tapahtuu paljon pahempiakin asioita, esim. raiskauksia, kuolemaa, väkivaltaa, mutta silti ihminen tiedostaa, että elämää on jatkettava.

Ole hyvä.

Paska lisääntyy, koska SINÄ levität sitä. Et tue, etkä ymmärrä, etkä välitä, etkä auta, niin en minäkään sinusta, saat paskaa niskaasi ja mielipahaa, kun tavataan. Se on takuu.

ap

Vierailija
38/164 |
03.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Syitä, miksi läheisesi eivät halua kuunnella sinua, voi olla useita. Ensimmäisenä tuli mieleeni seuraavat:

- Läheisesi ovat jo kuunnelleet sinua, kenties useitakin kertoja. Mikään ei kuitenkaan muutu. He ovat huomanneet, että vaikka he miten kuuntelisivat sinua, se ei auta sinua millään tavalla.

- Koska mikään ei ole muuttunut, läheisesi ajattelevat, että odotat heiltä ratkaisua asiaan. Ratkaisua, jota heillä ei ole. Tai odotat heidän  ratkaisevan ongelmasi, jota he eivät voi ratkaista.

- Läheisesi saattavat olla läheisiä myös tämän sinua loukanneen henkilön kanssa. Puhumalla asiasta läheisillesi asetat heidät ikävään välikäteen. Heillä saattaa olla tiedossaan myös tämän sinua loukanneen henkilön näkemys asiasta eivätkä he kenties olekaan samaa mieltä sinun kanssasi. 

- Läheisesi saattavat ajatella, että puhumalla heille tästä heidän tuntemastaan henkilöstä, haluat heidän asettuvan sinun puolellesi ja tätä toista henkilöä vastaan. Tätä he eivät halua tehdä. 

Vierailija
39/164 |
03.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sä kuulut siihen ihmisryhmään, joka jumittaa menneessä, eikä kykene menemään eteenpäin.Muistellaan kaikki pienetkin ikävät tapaukset ja vellotaan niissä, sun lasi tulee aina olemaan puolityhjä, se sun elämämä, se.

Ei, en ole, vaan haluan vain selväksi tämän: on ok loukata muita, koska sen toisen kuuluu kantaa mielipahansa itse ja vain jatkaa elämäänsä. Onko asia näin? Sitten voin jatkaa elämääni, kun saan tähän tyhjentävän ja maailman kaikkia ihmisiä koskevan vastauksen.

TÄSSÄ VASTAUS: Ei ole ok, mutta, kun niin on jo tapahtunut, et voi sille mitään. Ja tottakai ihminen kantaa mielipahansa itse. Mieti, maailmassa tapahtuu paljon pahempiakin asioita, esim. raiskauksia, kuolemaa, väkivaltaa, mutta silti ihminen tiedostaa, että elämää on jatkettava.

Ole hyvä.

Paska lisääntyy, koska SINÄ levität sitä. Et tue, etkä ymmärrä, etkä välitä, etkä auta, niin en minäkään sinusta, saat paskaa niskaasi ja mielipahaa, kun tavataan. Se on takuu.

ap

Miksi kostaisit pahan mielesi minulle? Miksi minun pitäisi ymmärtää sinua, se ei ole minun, vaan terapeutin tehtävä.

Vierailija
40/164 |
03.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos, 38. Joitain järkeviä pointteja, vaikkakin ne osoittavat ihmismielen mädännäisyyden ja puutteellisen kyvyn rakastaa ja pyrkiä oikeamielisyyteen.

ap