Mitä tekisit jos heräisit aamulla ja olisit keskellä Syyrian sotaa?

Jäisin kotiin tapettavaksi, koska en haluaisi, että päivät netissä surffailevalle kemiläiselle hommafoorumilaiselle tulisi paha mieli.

En kyllä tiiä... varmaan piiloutuisin jonnekin puskaan ja olisin siellä niin kauan että kuolisin janoon D:

Laittaisin silmät kiinni, kääntäisin kylkee ja jatkaisin unia. Voisin toki tuumata, että olipa taas oudot unet.

Luultavasti yrittäisin tappaa itseni ennen kuin joku ehtii raiskata ja kiduttaa minua ennen kuin tappaa.

Olisin ihan saakelin kauhuissani!

Sulkisin silmäni ja toivoisin, että heräisin oikeasti.

Up

Kai siinä yrittäis etsiytyä ihmisten pariin. Eihän siinä vois muuta kuin yrittää hakeutua jonnekin moskeijalle tai kirkolle. Niistä yleensä saa turvapaikan ja jotain apua. 

Varmaan pitäisi henkensä uhalla kaivella tavaraa jotain pommitetuista rakennuksista, että löytäis vaatteita tai jotain omaisuutta, jota myydä. Kenkiä varmaan tarttis etsiä sekä peittoja, että pääsis kävelemään ja sais nukuttua edes vähäsen. Kultakoruja etsisin myös, koska kultaa jossa on merkit voi yleensä helposti vaihtaa rahaksi Lähi-idässä. Jonkunlainen veitsi tai ase itsesuojeluun olis myös tarpeen.

Sitten pitäis elää vaan hetkestä toiseen ja yrittää päästä alueelle, jossa ei ole sotaa ja jonne kansainväliset avustusjärjestöt pystyvät toimittamaan ruokaa ja kenties telttoja. Sinne päästäkseen yrittäis lyöttäytyä yhteen muiden kanssa ettei joudu yksinään kulkemaan vaarallisella alueella. Toivois että pääsee jonnekin suojapaikkaan maan sisällä tai sitten jonnekin leirille maan rajojen ulkopuolelle. Lähtisin jonnekin Turkkiin tai Libanoniin päin. Tietysti miettis että missä on tuttuja tai sukua, yrittäis päästä sinne tai ainakin ensin saada yhteyden heihin ja kysyä voivatko lainata rahaa, lähettää vaikka Libanoniin Western Unionilla.

Tulevaisuus sitten riippuis siitä että pääsisikö maahan, jossa on sukua, tai josta voisi saada turvapaikan. Jos olis nuori ja terve mies varmaan uskaltais lähteä vähän pidemmälle varsinkin jos löytäis jotain luotettavia kavereita. Jos olisin nainen tai vanhempi ihminen niin pyrkisin mahdollisimman lähelle turvaan. Ehkä yrittäis päästä Libanoniin tai Turkkiin niin että vois tehdä pimeästi töitä, että sais rahaa salakuljettajalle tai matkaan muuten vaan. Netistä yrittäis varmaan katsella tietoja, että minne kannattais pyrkiä, ellei ole vaikka Ruotsissa sukulaisia. Yrittäisin sinnitellä kunnes Euroopassa tulee lämpimämpi tai ehkä pyrkiä sitten Jordaniaan tai Egyptiin jos Eurooppaan lähtö ei onnistuisi. Libyaan en uskaltaisi lähteä.

Käytännössä mahdotonta tapahtua, joten en jaksa edes miettiä.

Teoriassa yrittäisin uudellen nukahtaa ja toivosin herääväni jossain huvijahdilta, vieressä mahdollisesti David Beckham.

En kesänä näin voi käydä.