Seksin harrastaminen on minulle noloa, puhumattakaan siitä, että osoittaisin halua
Miten ihmeessä pääsisin eroon tämmöisestä? Ikääkin on jo päälle 40. Eipä sängyssä nauti kauheasti, kun pitää itseään ihan nolona. En siis kroppaani, enkä ulkonäköäni, enkä sitä, etten osaa mitään, vaan seksiä ja eritoten sitä, että minä nyt haluaisin mitään.
Kommentit (110)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin no, voi olla. Mietin vain mikä ajatuskulku tuohon mahtaisi johtaa? Eikö silloin pitäisi olla jo hyvin jalo ihminen. En uskalla tehdä mitään mistä ei tiedä, mitä seuraa, koska mulla ei ole varaa mennä enää yhtään enempää kohti pettymyksiä. Oon pettynyt elämässäni jo niin hirveesti.
apMulle kävi varmasti jossakin vaiheessa niin että tajusin että pohjalta ei ole muuta suuntaa kuin ylöspäin, en menetä mitään vaikka luopuisinkin entisestä ajattelutavasta, alemmas ei oikein enää pääse ja jos joku asia ei johda eteenpäin siitä aina voi myös luopua. En ymmärrä mitä jaloa siihen voisi tai pitäisi liittyä.
Niin no sikäli. Oishan se hienoa haluta tehdä asioita ilman mitä mä tästä saan -tarkistusta. Mutta tavallaanhan säkin sait sitä nousua pohjalta. En halua mitenkään dissata hyviä tekojasi, mutta kunhan vain sanoin. Että useimmiten sitä tahtoo, että on jotain hyötyäkin jostain. Jollainlailla. Eli vaikka vain, että saan hyvän mielen, kun en nyt halua tästä mitään :)
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin no, voi olla. Mietin vain mikä ajatuskulku tuohon mahtaisi johtaa? Eikö silloin pitäisi olla jo hyvin jalo ihminen. En uskalla tehdä mitään mistä ei tiedä, mitä seuraa, koska mulla ei ole varaa mennä enää yhtään enempää kohti pettymyksiä. Oon pettynyt elämässäni jo niin hirveesti.
apMulle kävi varmasti jossakin vaiheessa niin että tajusin että pohjalta ei ole muuta suuntaa kuin ylöspäin, en menetä mitään vaikka luopuisinkin entisestä ajattelutavasta, alemmas ei oikein enää pääse ja jos joku asia ei johda eteenpäin siitä aina voi myös luopua. En ymmärrä mitä jaloa siihen voisi tai pitäisi liittyä.
Niin no sikäli. Oishan se hienoa haluta tehdä asioita ilman mitä mä tästä saan -tarkistusta. Mutta tavallaanhan säkin sait sitä nousua pohjalta. En halua mitenkään dissata hyviä tekojasi, mutta kunhan vain sanoin. Että useimmiten sitä tahtoo, että on jotain hyötyäkin jostain. Jollainlailla. Eli vaikka vain, että saan hyvän mielen, kun en nyt halua tästä mitään :)
ap
Mä en pidä luopumista jostakin erityisen hyvänä tekona, pikemmin välttämättömänä asiana muutokselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paha mieleni on teidän vika, jotka sanoitte, että mun pitää ymmärtää teidän normaaliuttanne. Vihaan teitä senkin saatanan siat!
apSaatko siitä jotakin apua omaan oloosi. Miksi ajattelet että sinun pitäisi ymmärtää jonkun toisen seksuaalisuutta?
No etkö sä ajattele, että se, mikä on yleistä, on sitä hyväksyttävää? Miksi sä kuvittelet, että tässä yhteiskunnassa voi elää täysipainoista elämää, jos on seksuaalisella alueella ongelmia? Vittu. Eihän mun tarttiskaan, jos valtavirtaa ois perustaa perhe ILMAN SEKSIÄ.
ap
Voithan sä perustaa perheen sellaisen miehen kanssa, joka ei tykkää seksistä. Niitä on nykyään paljon, on omaakin kokemusta valitettavasti.
Aseksuaalien pitäisikin perustaa perheitä keskenään ja jättää rauhaan normaali viettiset ihmiset. Siihen ei tarvita edes yhdyntää, muumimukilla pärjää.
N31
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin no, voi olla. Mietin vain mikä ajatuskulku tuohon mahtaisi johtaa? Eikö silloin pitäisi olla jo hyvin jalo ihminen. En uskalla tehdä mitään mistä ei tiedä, mitä seuraa, koska mulla ei ole varaa mennä enää yhtään enempää kohti pettymyksiä. Oon pettynyt elämässäni jo niin hirveesti.
apMulle kävi varmasti jossakin vaiheessa niin että tajusin että pohjalta ei ole muuta suuntaa kuin ylöspäin, en menetä mitään vaikka luopuisinkin entisestä ajattelutavasta, alemmas ei oikein enää pääse ja jos joku asia ei johda eteenpäin siitä aina voi myös luopua. En ymmärrä mitä jaloa siihen voisi tai pitäisi liittyä.
Niin no sikäli. Oishan se hienoa haluta tehdä asioita ilman mitä mä tästä saan -tarkistusta. Mutta tavallaanhan säkin sait sitä nousua pohjalta. En halua mitenkään dissata hyviä tekojasi, mutta kunhan vain sanoin. Että useimmiten sitä tahtoo, että on jotain hyötyäkin jostain. Jollainlailla. Eli vaikka vain, että saan hyvän mielen, kun en nyt halua tästä mitään :)
apMä en pidä luopumista jostakin erityisen hyvänä tekona, pikemmin välttämättömänä asiana muutokselle.
No mä en tiedä, mistä mun kannattais luopua. Tai ehkä miehestäni, mutta se lienee pitkä prosessi, eikä ehkä välttämättä johda eroon tai sitten johtaa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paha mieleni on teidän vika, jotka sanoitte, että mun pitää ymmärtää teidän normaaliuttanne. Vihaan teitä senkin saatanan siat!
apSaatko siitä jotakin apua omaan oloosi. Miksi ajattelet että sinun pitäisi ymmärtää jonkun toisen seksuaalisuutta?
No etkö sä ajattele, että se, mikä on yleistä, on sitä hyväksyttävää? Miksi sä kuvittelet, että tässä yhteiskunnassa voi elää täysipainoista elämää, jos on seksuaalisella alueella ongelmia? Vittu. Eihän mun tarttiskaan, jos valtavirtaa ois perustaa perhe ILMAN SEKSIÄ.
apVoithan sä perustaa perheen sellaisen miehen kanssa, joka ei tykkää seksistä. Niitä on nykyään paljon, on omaakin kokemusta valitettavasti.
Aseksuaalien pitäisikin perustaa perheitä keskenään ja jättää rauhaan normaali viettiset ihmiset. Siihen ei tarvita edes yhdyntää, muumimukilla pärjää.
N31
En usko, että sulla on kokemusta sellaisesta miehestä, jollaisen oisin aikoinaan halunnut, koska jos tykkäät seksistä, sitä on pakko olla ollut ainakin alussa ja mikä aseksuaali se sellainen on.
Ja siis en enää halua aseksuaalia miestä, vaan miehen, joka tajuais mua, mutta oon ihan done sen kanssa, että sellaista oliskaan tai jos onkin, että "maailmankaikkeus" tois hänet mulle, koska voin tavata miehiä ja kaikki on vääriä ja se on ihan turhaa ja satutan vain itseni matkan varrella, enkä kestä enää yhtään paskaa omaan suuntaani.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin no, voi olla. Mietin vain mikä ajatuskulku tuohon mahtaisi johtaa? Eikö silloin pitäisi olla jo hyvin jalo ihminen. En uskalla tehdä mitään mistä ei tiedä, mitä seuraa, koska mulla ei ole varaa mennä enää yhtään enempää kohti pettymyksiä. Oon pettynyt elämässäni jo niin hirveesti.
apMulle kävi varmasti jossakin vaiheessa niin että tajusin että pohjalta ei ole muuta suuntaa kuin ylöspäin, en menetä mitään vaikka luopuisinkin entisestä ajattelutavasta, alemmas ei oikein enää pääse ja jos joku asia ei johda eteenpäin siitä aina voi myös luopua. En ymmärrä mitä jaloa siihen voisi tai pitäisi liittyä.
Niin no sikäli. Oishan se hienoa haluta tehdä asioita ilman mitä mä tästä saan -tarkistusta. Mutta tavallaanhan säkin sait sitä nousua pohjalta. En halua mitenkään dissata hyviä tekojasi, mutta kunhan vain sanoin. Että useimmiten sitä tahtoo, että on jotain hyötyäkin jostain. Jollainlailla. Eli vaikka vain, että saan hyvän mielen, kun en nyt halua tästä mitään :)
apMä en pidä luopumista jostakin erityisen hyvänä tekona, pikemmin välttämättömänä asiana muutokselle.
No mä en tiedä, mistä mun kannattais luopua. Tai ehkä miehestäni, mutta se lienee pitkä prosessi, eikä ehkä välttämättä johda eroon tai sitten johtaa.
ap
Esim. siitä ajatusesta että kaiken pitäisi olla 100% varmuudella kannattavaa. Asioista jotka ei sitä ole voi aina luopua, mutta monesti asioita kannattaa kokeilla... ja aika usein kannattavuus näkyy vasta jonkin ajan kuluttua eikä ehkä viikoissa tai vielä kuukaudenkaan päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin no, voi olla. Mietin vain mikä ajatuskulku tuohon mahtaisi johtaa? Eikö silloin pitäisi olla jo hyvin jalo ihminen. En uskalla tehdä mitään mistä ei tiedä, mitä seuraa, koska mulla ei ole varaa mennä enää yhtään enempää kohti pettymyksiä. Oon pettynyt elämässäni jo niin hirveesti.
apMulle kävi varmasti jossakin vaiheessa niin että tajusin että pohjalta ei ole muuta suuntaa kuin ylöspäin, en menetä mitään vaikka luopuisinkin entisestä ajattelutavasta, alemmas ei oikein enää pääse ja jos joku asia ei johda eteenpäin siitä aina voi myös luopua. En ymmärrä mitä jaloa siihen voisi tai pitäisi liittyä.
Niin no sikäli. Oishan se hienoa haluta tehdä asioita ilman mitä mä tästä saan -tarkistusta. Mutta tavallaanhan säkin sait sitä nousua pohjalta. En halua mitenkään dissata hyviä tekojasi, mutta kunhan vain sanoin. Että useimmiten sitä tahtoo, että on jotain hyötyäkin jostain. Jollainlailla. Eli vaikka vain, että saan hyvän mielen, kun en nyt halua tästä mitään :)
apMä en pidä luopumista jostakin erityisen hyvänä tekona, pikemmin välttämättömänä asiana muutokselle.
No mä en tiedä, mistä mun kannattais luopua. Tai ehkä miehestäni, mutta se lienee pitkä prosessi, eikä ehkä välttämättä johda eroon tai sitten johtaa.
apEsim. siitä ajatusesta että kaiken pitäisi olla 100% varmuudella kannattavaa. Asioista jotka ei sitä ole voi aina luopua, mutta monesti asioita kannattaa kokeilla... ja aika usein kannattavuus näkyy vasta jonkin ajan kuluttua eikä ehkä viikoissa tai vielä kuukaudenkaan päästä.
No en mä ajattele, että kaiken täytyy olla kannattavaa, paitsi että mulla on niin vähän voimia ja energiaa, ettei ole voimia tehdä harha-askelia, tai niiden ottama energia tai tuottama pettymys voi saada mut todellakin haluamaan päättää päiväni täällä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin no, voi olla. Mietin vain mikä ajatuskulku tuohon mahtaisi johtaa? Eikö silloin pitäisi olla jo hyvin jalo ihminen. En uskalla tehdä mitään mistä ei tiedä, mitä seuraa, koska mulla ei ole varaa mennä enää yhtään enempää kohti pettymyksiä. Oon pettynyt elämässäni jo niin hirveesti.
apMulle kävi varmasti jossakin vaiheessa niin että tajusin että pohjalta ei ole muuta suuntaa kuin ylöspäin, en menetä mitään vaikka luopuisinkin entisestä ajattelutavasta, alemmas ei oikein enää pääse ja jos joku asia ei johda eteenpäin siitä aina voi myös luopua. En ymmärrä mitä jaloa siihen voisi tai pitäisi liittyä.
Niin no sikäli. Oishan se hienoa haluta tehdä asioita ilman mitä mä tästä saan -tarkistusta. Mutta tavallaanhan säkin sait sitä nousua pohjalta. En halua mitenkään dissata hyviä tekojasi, mutta kunhan vain sanoin. Että useimmiten sitä tahtoo, että on jotain hyötyäkin jostain. Jollainlailla. Eli vaikka vain, että saan hyvän mielen, kun en nyt halua tästä mitään :)
apMä en pidä luopumista jostakin erityisen hyvänä tekona, pikemmin välttämättömänä asiana muutokselle.
No mä en tiedä, mistä mun kannattais luopua. Tai ehkä miehestäni, mutta se lienee pitkä prosessi, eikä ehkä välttämättä johda eroon tai sitten johtaa.
apEsim. siitä ajatusesta että kaiken pitäisi olla 100% varmuudella kannattavaa. Asioista jotka ei sitä ole voi aina luopua, mutta monesti asioita kannattaa kokeilla... ja aika usein kannattavuus näkyy vasta jonkin ajan kuluttua eikä ehkä viikoissa tai vielä kuukaudenkaan päästä.
No en mä ajattele, että kaiken täytyy olla kannattavaa, paitsi että mulla on niin vähän voimia ja energiaa, ettei ole voimia tehdä harha-askelia, tai niiden ottama energia tai tuottama pettymys voi saada mut todellakin haluamaan päättää päiväni täällä.
ap
Ei toki kannatakaan tehdä muutoksia jos pärjäät kutakuinkin hyvin näin ja se miten toimit antaa riittävästi voimia jatkaa eteenpäin.
Pitäiskö erota sittenkin miehestä? En kestä kun jokainen seksikerta on pettymys.
ap
Äitini oli niin ilkeä, että ainoa, minkä hän minusta ansaitsikin, oli se vitun epäkypsä kakara. Siinä oli sulle, mulkkukusipää-ämmä!
ap