Miksi opettajamies on turnoff?
Tiedän kyllä, ettei näitä voi järjellä perustella, mutta keksittekö jotain tuon taustalla? Miksi vartijamies, taksikuskimies, kokkimies, baarimikkomies tai ekonomimies ei ole turnoff, mutta opettaja on? Harmittaa uravalinta
Kommentit (34)
Noista vaihtoehdoista valitsisin kyllä ehdottomasti opettajan. En nyt ymmärtänyt tätä aloitusta.
Aloittajan listasta huolisin opettajan, ekonomin (riippuen mitä tekee työkseen) ja kokin, jos on oikea kokki eikä joku suurtalouskokki. Tuossa järjestyksessä.
Vierailija kirjoitti:
Noista vaihtoehdoista valitsisin kyllä ehdottomasti opettajan. En nyt ymmärtänyt tätä aloitusta.
Siis yritän miettiä mikä opettajan työssä tai opettajana olemisessa on niin vastenmielistä/epämiehekästä, että naiset eivät tykkää. Mitkä tekijät siellä taustalla saavat esiin tuon niin kovin tutun inhoreaktion
Kuka on sanonut, että opettajan ammatti on turn off? Suoritan juuri aineenopettajan pedagogisia opintoja ja minulla on erittäin positiivinen mielikuva suurimmasta osasta miesopiskelijoista.
Eikä ole. Lastentarhanopettajamies sen sijaan on.
Vierailija kirjoitti:
Kuka on sanonut, että opettajan ammatti on turn off? Suoritan juuri aineenopettajan pedagogisia opintoja ja minulla on erittäin positiivinen mielikuva suurimmasta osasta miesopiskelijoista.
Tähän mennessä vain yksi nainen suoraan, mutta muiden kohdalla sen on huomannut ilmeistä ja eleistä
koska kaikki opettaminen poislukien korkeakoulu/yliopistotaso, on täysin lastenhoitoon verrattavaa toimintaa ja naiset sen tietää. Ei naisten pöksyt kastu miehestä, joka opettaa plussalaskuja.
Mulle nuo kaikki ovat turn off. Toki jokaisesta ammattikunnasta voi silti löytyä potentiaalisia yksilöitä. Opettajissa riippuu paljon alasta, mutta en jaksa sellaisia lässyttäjiä tai toisaalta sellaista tomeraa ja käskyttävä alakoulunopettajatyyppiä, joita molempia opettajissa paljon on. Ei ole muuten kavereissakaan juuri opettajia, paitsi muutama yliopistotasolla luennoiva.
Höpsis, jos opettajamiehellä ei ole vientiä naisvaltaisissa ympyröissä, on hänessä varmaankin jokin vika. Sieviä ja sirkeitä opettajanaisia liikenee jopa kouluavustajamiehille saakka. Etkös muuten käynyt joskus aiemminkin valittamassa samaa asiaa?
Siis ei todellakaan ole turnoff. Kyllä pakit johtuu jostain ihan muusta ominaisuudestasi. Opettajamiehillä riittää kyllä vientiä, ellei ole muuten luotaan pois työntävä persoona.
Vierailija kirjoitti:
Kuka on sanonut, että opettajan ammatti on turn off? Suoritan juuri aineenopettajan pedagogisia opintoja ja minulla on erittäin positiivinen mielikuva suurimmasta osasta miesopiskelijoista.
Nyt mennään kaukaa aiheen ohi, mutta ei se haitanne yleiskuvaa. Kertoisitko noihin opintoihin kuuluvasta opetusharjoittelusta? Paljonko harjoittelua on, missä se tapahtuu, kuka sen järjestää ja mitä se sisältää? Olen vastikään suorittanut perusopinnot ja aloitan keväällä opettajan pedagogiset. Google ei tässä oikein auta. Olen oman alani maisteri ja opettanut monta vuotta. Joissain opinahjoissa ilmeisesti voi kokemuksella korvata jotakin, mutta sekin on kovin hämärästi selitetty.
Vierailija kirjoitti:
Mulle nuo kaikki ovat turn off. Toki jokaisesta ammattikunnasta voi silti löytyä potentiaalisia yksilöitä. Opettajissa riippuu paljon alasta, mutta en jaksa sellaisia lässyttäjiä tai toisaalta sellaista tomeraa ja käskyttävä alakoulunopettajatyyppiä, joita molempia opettajissa paljon on. Ei ole muuten kavereissakaan juuri opettajia, paitsi muutama yliopistotasolla luennoiva.
Sulla taisi mennä koulu huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka on sanonut, että opettajan ammatti on turn off? Suoritan juuri aineenopettajan pedagogisia opintoja ja minulla on erittäin positiivinen mielikuva suurimmasta osasta miesopiskelijoista.
Nyt mennään kaukaa aiheen ohi, mutta ei se haitanne yleiskuvaa. Kertoisitko noihin opintoihin kuuluvasta opetusharjoittelusta? Paljonko harjoittelua on, missä se tapahtuu, kuka sen järjestää ja mitä se sisältää? Olen vastikään suorittanut perusopinnot ja aloitan keväällä opettajan pedagogiset. Google ei tässä oikein auta. Olen oman alani maisteri ja opettanut monta vuotta. Joissain opinahjoissa ilmeisesti voi kokemuksella korvata jotakin, mutta sekin on kovin hämärästi selitetty.
En ole tuo keneltä kysyit, mutta itse suoritin viime vuonna opetusharjoittelun HY:ssä. Meillä ainakin tapahtuu normaalikouluissa ja sisältää tietyn määrän omien tuntien pitämistä, muiden tuntien seuraamista ja harjoitustuntien ohjaamista henkilökohtaisesti ja ryhmässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noista vaihtoehdoista valitsisin kyllä ehdottomasti opettajan. En nyt ymmärtänyt tätä aloitusta.
Siis yritän miettiä mikä opettajan työssä tai opettajana olemisessa on niin vastenmielistä/epämiehekästä, että naiset eivät tykkää. Mitkä tekijät siellä taustalla saavat esiin tuon niin kovin tutun inhoreaktion
Opettajan ammatti ei todellakaan ole turn off. Katso rehellisesti peiliin ja mieti omia tekemisiäsi että miksi aiheutat inhoreaktion. Eli perushygienia, käytöstavat yms ensimmäisenä kuntoon, sitten voi katsoa kriittisesti omaa vaatekaappiaan jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka on sanonut, että opettajan ammatti on turn off? Suoritan juuri aineenopettajan pedagogisia opintoja ja minulla on erittäin positiivinen mielikuva suurimmasta osasta miesopiskelijoista.
Nyt mennään kaukaa aiheen ohi, mutta ei se haitanne yleiskuvaa. Kertoisitko noihin opintoihin kuuluvasta opetusharjoittelusta? Paljonko harjoittelua on, missä se tapahtuu, kuka sen järjestää ja mitä se sisältää? Olen vastikään suorittanut perusopinnot ja aloitan keväällä opettajan pedagogiset. Google ei tässä oikein auta. Olen oman alani maisteri ja opettanut monta vuotta. Joissain opinahjoissa ilmeisesti voi kokemuksella korvata jotakin, mutta sekin on kovin hämärästi selitetty.
En ole tuo keneltä kysyit, mutta itse suoritin viime vuonna opetusharjoittelun HY:ssä. Meillä ainakin tapahtuu normaalikouluissa ja sisältää tietyn määrän omien tuntien pitämistä, muiden tuntien seuraamista ja harjoitustuntien ohjaamista henkilökohtaisesti ja ryhmässä.
Harjoitustuntien ohjaamista? Hmm...pitäisiköhän tästä tehdä oma ketjunsa, kun kysyttävää on niin paljon? Teenpä sellaisen illalla. Kiitos vastauksestasi.
Mun mies on opettaja, ja se on erittäin käytännöllistä. Toki syys aviomiehen valintaan ei ollut ammatti vaan ihan rakkaus.
Opettajapuoliso on latsen kannalta hyvä, eli ei hoito-ongelmia lomien aikaan. Päivätyö, josta päästään yleensä kohtuulliseen aikaan töistä, ja aikataulut tietää vuoden eteenpäin. Itsellä työ vaatii joustoa työajoissa, joten kivaa tuulla kotiin valmiiseen pöytään syömään. Päiväkoti iässä saatettiin sumplia viennit ja haut niin, että lasten hoitopäivät oli lyhyitä.
Huonoja puolia on tietty, että lomat on silloin kun on, ne ei jousta. Ja mies ei ole oikeastaan koskaan päässyt lasten kevätjuhliin, jokusen kerran joulujuhliin (illalla).
Olen viettänyt useita vuosia eri opettajainhuoneissa ja havainnut, että hyvin harva miespuolinen opettaja on enää sinkku. Jotkut näkyvät löytävän seuraavankin vaimonsa opettajainhuoneesta, jollei kollegoista, niin kollegoiden kavereista.
Ehkä et ole missikokelaiden ja muotibloggareiden ensimmäinen valinta, mutta nainen kyllä löytyy.
Eikös oppilaat rakastu aina maikkoihin ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka on sanonut, että opettajan ammatti on turn off? Suoritan juuri aineenopettajan pedagogisia opintoja ja minulla on erittäin positiivinen mielikuva suurimmasta osasta miesopiskelijoista.
Nyt mennään kaukaa aiheen ohi, mutta ei se haitanne yleiskuvaa. Kertoisitko noihin opintoihin kuuluvasta opetusharjoittelusta? Paljonko harjoittelua on, missä se tapahtuu, kuka sen järjestää ja mitä se sisältää? Olen vastikään suorittanut perusopinnot ja aloitan keväällä opettajan pedagogiset. Google ei tässä oikein auta. Olen oman alani maisteri ja opettanut monta vuotta. Joissain opinahjoissa ilmeisesti voi kokemuksella korvata jotakin, mutta sekin on kovin hämärästi selitetty.
Aloitin pedagogiset opinnot syksyllä, ja syyskuun lopulla alkoi perusharjoittelu, joka kesti joulukuuhun asti. Meidät opiskelijat sijoitettiin joko normaalikouluihin (Helsingissä Ratakatu tai Viikki), tai kenttäkoululuihin. Ainakin meillä perusharjoittelu sisälsi 8x75min itse pidettyä oppituntia, joita varten piti tietysti etukäteen näyttää ohjaajalle tuntisuunnitelma. Pidetystä tunnista sai myöhemmin palautteen. Omien tuntien lisäksi harjoitteluun sisältyi ryhmänohjauskertoja, seminaareja ja näiden lisäksi täytyi seurata muiden pitämiä tunteja vähintään 22 kertaa.
Nyt kevätpuolella tammikuussa oli kahden viikon soveltavaharjoittelu, jonne tuli itse hankkia paikka esim. koulusta tai jostakin järjestöstä. Vaihtoehtona oli myös verkkokurssi. Maalikuussa alkaa taas ilmeisesti pari kuukautta kestävä syventävä harjoittelu, joka tapahtuu jälleen joko normaalikouluissa tai kenttäkouluissa. En vielä tiedä, mihin itse pääsen. Ainakin perusharjoittelu oli todella mukava, mutta rankka. Stressasin ehkä hieman liikaakin itse pedetyistä tunneista ja käytin todella paljon aikaa tuntien suunnitteluun. Sain kuitenkin harjoittelusta hyvää palautetta ja oli mukavaa päästä seuraamaan myös muiden tunteja.
Ei ole! Päinvastoin.