Hävititkö kaiken, joka muistutti eksästä aloittaessasi uuden suhteen?
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Jos jotain lahjoja olisin saanut esim. koruja (en siis saanut :D), kyllä tietysti pitäisin ne edelleen.
Yhteisiä valokuvia heitin pois ja muutenkin kuvia eksästä, siivotessa, tai viimeistään siinä vaiheessa kun oli uusi kumppani kuvioissa. Olenko sitten tosi outo? Tuntuu, että muut ovat säilyttäneet kaikki. Eksäni ovat ehkä edelleen kavereita, mutta yhteisillä kuvilla en tee mitään, joten miksi turhaan säilyttää niitä (heitän säännöllisesti pois kaiken tarpeettoman), sekä en nyt turhaan halua ärsyttää nykyistä kumppania. Joidenkin mielestä se ei nykyiselle kumppanille kuulu, koska on menneisyyttä, mutta en minäkään tykkäisi, jos mies säilyttäisi eksän kuvia (why?), olenko muka ainut? :D
Kuinka paljon valokuvat vievät tilaa? Oletko heittänyt luokkakuvasi pois? Lapsuudenkuvat?
En ymmärrä, miksi kuvia heitetään pois. Miksi niitä sitten ottamaankaan arkipäivän tilanteista. Eläkkeellä niitä on sitten kiva katsoa, miten sitä onkaan tullut elettyä. Kuvat tuovat muistoja mieleen, muistoja, jotka muuten ovat jo mielestä hävinneet.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon valokuvat vievät tilaa? Oletko heittänyt luokkakuvasi pois? Lapsuudenkuvat?
En ymmärrä, miksi kuvia heitetään pois. Miksi niitä sitten ottamaankaan arkipäivän tilanteista. Eläkkeellä niitä on sitten kiva katsoa, miten sitä onkaan tullut elettyä. Kuvat tuovat muistoja mieleen, muistoja, jotka muuten ovat jo mielestä hävinneet.
Eihän ne paljon tilaa vie ei. Säilytän kyllä tarha, koulu ja lapsuudenkuvat. Sen jälkeen on paljon vähemmän tullut teetettyä kuvia, ja jos on otettu jotain, ne on varmaankin olleet digimuodossa. Ja yleensä vaikka joulu, synttärikuvia, ei 'arkipäivän tilanteita', niitä ei siis ole ollut edes montaa... Mulle riittää hyvät muistot eksistä ihan omassa päässä. :) Ei edes ole sellaista tarvetta niitä erityisesti 'muistella', kun on jo uusi kumppani, jonka kanssa toivottavasti loppuun asti.. Mun äidillä (n 70 v) on paaaaljon vanhoja valokuvia elämänsä varrelta, mutta ei jokaisesta poikaystävästä. :)
En näe tarpeelliseksi koota mitään muistogalleriaa. Osan olen hävittänyt tietoisesti, osan taas säilyttänyt. Enkä tiedä, miten paljon eksästä muistuttaa se, että hankin jonkun maljakon hänen ostamiaan kukkia varten... Rajanveto on vähän vaikeaa.
Eksän antamien korujen käyttö on vaikeaa, niiden joihin liittyy eniten muistoja. Ne ovat tallessa odottamassa sitä päivää että annan ne tyttärellemme.