Jos saisit yhden päivän, mitä tekisit ihastuksesi kanssa?
Siinä. Eli riippumatta sinun / hänen elämäntilanteista tai muista ns. rajoittavista tekijöistä, jos saisit tehdä hänen kanssaan yhden päivän ajan ihan mitä haluaisit, niin mitä tekisit?
Voit halutessasi laittaa tähän tuntomerkkejä, joko sinun tai hänen tai teidän molempien.
Kommentit (134)
Ottaisin sen ensin seinää vasten eteisessä ja seuraavaksi kun on saatu loput vaatteet pois niin makuuhuoneessa. Sitten voitaisiin hetki vaikka jutella ennen kuin jatkaisimme. Koko päivän.
Vierailija kirjoitti:
Menisin puikkariin bisselle.
Tämä. Kyllä kiitos :D
Vierailija kirjoitti:
Ottaisin sen ensin seinää vasten eteisessä ja seuraavaksi kun on saatu loput vaatteet pois niin makuuhuoneessa. Sitten voitaisiin hetki vaikka jutella ennen kuin jatkaisimme. Koko päivän.
Kuulostaa täydelliseltä. Harmi, että tuskin olet se mies, jota minä kaipailen. Mutta jos olisit, niin tiedoksi, että voidaan toteuttaa tuo suunnitelmasi ihan milloin vaan.
Voisin tuijottaa silmiinsä koko päivän. Sen verran uskollista sorttia olen, etten uskaltais enempää. Ajatuskin saa perhoset vatsaan.
Olen ihastukseni kanssa ja saamme yhteisiä päiviä ihan niin kauan, kuin kohtalo,sallimus (tai nimittäköön joku sitä vaikka jumalaksi) meille suo.
Tekemistä ei tarvitse miettiä,sitä on omakotitalossamme aina.
Pian alkaa pihanlaitto taas kesää varten kuntoon .
Menisimme aamulla piknikille puistoon, missä järvinäköala. Olisimme lähekkäin, silittelisimme toisiamme ja syötäisiin hyvää ruokaa. Sitten menisimme ''ruokalevolle'' toisin sanoen naimaan jommankumman luokse. Tekisimme pitkän retken johonki luontopolkuun, missä olisi monipuolista maastoa ja kalliota. Samalla katselisimme upeita järvimaisemia. Päivän päättäisimme lentämällä kuumailmapallolla, katsoisimme auringonlaskua ja hän kietoisi kädet minun ympärilleni <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hm, mä haaveilen, että törmättäis jossain sattumalta, ja hän 1. ilahtuisi mun näkemisestäni, 2. suutelisi mua samantien tulisesti ja 3. kertoisi mulle ikävöineensä mua älyttömästi:). Sen jälkeen voitaisiin keksiä mitä vain ohjelmaa, kunhan oltais ihan kahdestaan..
Tää kolahti omaan tilanteeseen sopivasti, mutta eipä taida ikinä tapahtua. Haaveilukin voisi jo päättyä...
Hah, mä taas ajattelen, että pakkohan mun on tähän heppuun jossain vaiheessa törmätä, ei Helsinki NIIN suuri kaupunki ole, ja jossain täällä tietääkseni edelleen asuu (tai käy ainakin duunissa). Positiivisen ajattelun voima:)
Minua kiinnostaisi, että onko kenellekkään käynyt näin? (Eli tavataan vanha ihastus sattumalta ja odottamatta.) Ja mitä tapahtui? Jos annetaan ns. toinen mahdollisuus, niin oletteko käyttäneet sitä?
Näin harmaana päivänä, voitaisiin viettää koko päivä sängyssä kahdestaan. Kuunneltais Led Zeppeliniä, välillä juteltaisiin ja välillä sitten hässiskeltäisiin.
Ihan mitä vaan. Kun vaan saisin olla sen kanssa. Vaikka vaan hetkenkin. Koko päivä olis jo kaikkien unelmien täyttymys.
Kukaan ei vois tulla väliin. Vois unohtaa koko muun maailman.
Katselisin ja silittelisin. Sitä miestä vihreissä tennareissa.
Käveltäisiin pitkin rantoja päämäärättömästi. Olisi kaunis ja lämmin kesäpäivä. Välillä istuttaisiin lepäilemään nurmikolle. Juteltaisiin niitä näitä tai oltaisiin vain hiljaa. Ehkä uskaltaisin päivän päätteeksi silittää miehen niskaa tai ehkä en kuitenkaan. Tulipas pohjattoman surullinen olo.
Vierailija kirjoitti:
Mentäisi Tornihotelliin hyvään huoneeseen ylimpiin kerroksiin... Ja vietettäisi siellä koko ilta, toisistamme nautiskellen. Ehkä voisi sitten käydä kaupungillakin drinkillä tai parilla, sitten takaisin hotellihuoneeseen... :)
Mä ajattelin toteuttaa tuon tässä kevään aikana.
Kiitti vaan jollekin vanhan ketjun nostosta. Kiva lukea oma kommentti ja todeta että ei olla vieläkään ehditty Torniin. :D
No ehkä syksyllä sit?
Mä olisin onnellinen jo siitä, että ihana ihastukseni
laittaisi viestiä ja pyytäisi kahville :) ja voitais jutella ja saisin katsoa niihin
nauraviin flirttaileviin silmiin..
Ja tietenkin sen jälkeen kotimatkalla halattais ja vaihdettais kiihkeitä suudelmia autossa sylikkäin... mmm..
Veisin S:n lämpimänä kesäiltana katsomaan auringonlaskua salaiseen paikkaani, jonne silloin tällöin kiipeän katselemaan maailmaa ja miettimään syntyjä syviä, kun haluan olla rauhassa ajatusteni kanssa. Ylhäältä käsin tämän maailman ongelmat näyttäisivät häviävän pieniltä, sen rajoitteet ja säännöt eivät meihin ulottuisi.
Hetken aikaa olisi vain me kaksi.
Katsoisin hänen huumaaviin, tummanruskeisiin silmiinsä ja suutelisin hellästi. Ottaisin hänet kainalooni ja hän painaisi päänsä olkaani vasten. Haistaisin hänen hiustensa tuoksun. Pitäisin hänen kättään omassani ja silittäisin hiljaa hänen ihoaan. Hän painautuisi tiiviimmin kehoani vasten. Tuntisin hänen hengityksensä rytmin.
Kuuntelisin, kun hän kertoisi haaveistaan ja ajatuksistaan. Kertoisin omista unelmistani, jos hän niistä tahtoisi kuulla. Kiusoittelisin häntä vähän, hassuttelisimme ja nauraisimme. Mihinkään ei olisi kiire, meillä olisi koko yö aikaa.
Sen jälkeen aina, kun kaipaus kävisi liian suureksi, voisin kiivetä tuolle samalle paikalle, istua hiljaa itsekseni ja kyynelehtiä. Ja hetken aikaa olisi taas vain me kaksi.
Olisin lähellä, sylissä, ihossa kiinni. Suutelisin itseni hengästyksiin. Nukahtaisin ja heräisin lusikassa, toisen lämmösstä.
Rakastelisin tuntikausia!
Vierailija kirjoitti:
Lähettäisin hänet kuuhun. Tyttöystävänsä kanssa, jotta ei voisi enää pettää sitä naista ja jättäisi minut rauhaan.
Mitä pahaa se tyttöystävä on sinulle tehnyt, kun haluat tuomita hänet ulkoavaruuteen pettäjän kanssa? Sen sijaan että toivoisit hänelle uutta, uskollista ja rakastavaa miestä?
Puhuisin, olisin lähellä, silittäisin, suutelisin, harrastaisin seksiä, nukkuisin kainalossa, harrastaisin lisää seksiä, puhuisin lisää..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hm, mä haaveilen, että törmättäis jossain sattumalta, ja hän 1. ilahtuisi mun näkemisestäni, 2. suutelisi mua samantien tulisesti ja 3. kertoisi mulle ikävöineensä mua älyttömästi:). Sen jälkeen voitaisiin keksiä mitä vain ohjelmaa, kunhan oltais ihan kahdestaan..
Tää kolahti omaan tilanteeseen sopivasti, mutta eipä taida ikinä tapahtua. Haaveilukin voisi jo päättyä...
Hah, mä taas ajattelen, että pakkohan mun on tähän heppuun jossain vaiheessa törmätä, ei Helsinki NIIN suuri kaupunki ole, ja jossain täällä tietääkseni edelleen asuu (tai käy ainakin duunissa). Positiivisen ajattelun voima:)
Minua kiinnostaisi, että onko kenellekkään käynyt näin? (Eli tavataan vanha ihastus sattumalta ja odottamatta.) Ja mitä tapahtui? Jos annetaan ns. toinen mahdollisuus, niin oletteko käyttäneet sitä?
Minä näin lukioaikaisen ihastukseni sattumalta salilla noin 10 vuotta lukion päättymisen jälkeen. Tämä tapahtui Helsingissä, lukion kävimme jossain ihan muualla. Hän ei tunnistanut minua tai ei ainakaan ilmaissut sitä mitenkään, jos tunnisti. Ihastus toki oli täysin yksipuolinen ja tiesin sen jo lukiossa. Emme ole koskaan puhuneet toisillemme sanaakaan. Minussakaan uudelleen kohtaaminen ei aiheuttanut sen kummempia tuntemuksia. Totesin vain että sama hymy ja hyvä peppu sillä näyttää vieläkin olevan, mutta siinä se. Olin päässyt yli ihastuksestani.
Luin ketjun kaikki viestit. Tämä on ylivoimaisesti palstan paras ketju ikinä. Niin kauniita ajatuksia ja haaveita ihmisillä. Joistakin viesteistä tuli ihan tippa linssiin.
Hyvää ja rauhallista yötä kaikille kaipaajille ja kaivatuille :-)
Ihana vanha ketju:).
Me voitaisiin mennä piknikille meren rantaan, jutella ja pussailla. Haaveilen edelleen täällä sinusta mies, vaikka todennäköisesti olet jo ehtinyt unohtamaan olemassaoloni. Aikaa edellisestä tapaamisestamme on mennyt jo yli puoli vuotta, eikä meillä silloinkaan ollut "mitään", lukuunottamatta pitkiä katseita ja hymyjä. Toivon silti että törmättäisiin. Eihän sitä tiedä mitä sitten EHKÄ tapahtuisi..