Olen raskaana varatulle viiskymppiselle miehelle.
Aion pitää lapsen, biologinen kello tikitellyt, mutta sopivaa kumppania ei ole löytynyt. Tämän miehen kanssa ollut muutamia kuukausia kestänyt seksisuhde. Miehellä on jo aikuiset lapset. En tiedä, pitäisikö kertoa hänelle vai ei. Kukaan ollut samantapaisessa tilanteessa? Miten mies reagoi?
Kommentit (44)
Parhaimmat onnittelut. Kannattaisi myös sille miehen vaimolle laittaa pikaviesti, että osaa iloita uudesta tulokkaasta. Kyllä nyt ilo irtoaa teidänkin hullunkurisessa perheessä. Kakkukahvien paikka!
Viisikymppiset varatut miehet ovat sit tyhmiä koska eivät huolehdi ehkäisystä suhteensa ulkopuolisessa seksissä!!!!
Vierailija kirjoitti:
Kaikenlaiset vanhat kapiset ketut sinäkin koloosi päästät! Varmaan se riemusta tanssahtelee, kun vaadit elatusmaksuja.
Mitä vielä,mies parhaassa iässä.
No voi P mikä tilanne!
Sen vaan tiedän että kun kerran noin oot järkänny niin nauti nyt sitten myös raskaudestasi (sehän on tosi mahtavaa), ole ylpeä siitä, ja pidä huoli siitä että olet hyvä äiti.
Äläkä kerro sille miehelle jos millinkään vertaa tiedät että hän voisi tulla aggressiiviseksi tiedosta.
Kannattaa kertoa miehelle ihan jo lapsenne perintöoikeuden vuoksi ja sitten jos tunnustaa lapsen, voitte sopia asioista. Jos ei tunnusta, sun kannattaa hakea tunnustamista lakiteitse sillä lapsi on miehen rintaperillinen. Ja pliis, älä hurskastele sanomalla että et tarvitse/halua mieheltä mitään etkä ainakaan perintöä. Kyse ei ole sinusta, vaan syntyvän lapsen oikeudesta. Miehen asia on kertooko vaimolleen. Jos ei kerro, niin siinähän mätänee sitten omantunnontuskissaan. Viimeistän miehen kuoltua asia selviää perunkirjoituksessa.
Viisikymppisten miesten pitäisi jo laittaa piuhat solmuun. Olisi omakin etu.
Vierailija kirjoitti:
Kaikenlaiset vanhat kapiset ketut sinäkin koloosi päästät! Varmaan se riemusta tanssahtelee, kun vaadit elatusmaksuja.
Ei mitään elatusmaksuja, itsepähän antoi.
Vierailija kirjoitti:
Viisikymppisten miesten pitäisi jo laittaa piuhat solmuun. Olisi omakin etu.
Juuri näin! Itsekin olen laitTanut, voi huoletta polkea menemään eikä tarvii pelätä että panot elareita kyselisivät.
Elarit on hyvä ja laillinen tapa saada rahaa seksistä. Oikein toimittu.
Tuossa valitettavasti ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kertoa, sillä lapsi on viaton ja syytön tilanteeseen ja hänellä on perusihmisoikeus saada tietää, kuka isä on. Elareita ei tarvitse siihen sotkea, mutta isyydentunnustus on lapsen ehdoton oikeus. Tämä on selvä kenelle tahansa vastuulliselle äidille! Aikuisten suhteet on aivan eri asia kuin tuo lapsen oikeus. Silläkään ei ole merkitystä, viettääkö isä paljon aikaa lapsen kanssa vai ei verrattuna tähän viralliseen tiedonsaantioikeuteen. Lapsi voi myös aikuisena haluta löytää biologiset sisarukset tai muut sukulaiset siltäkin puolelta.
Miten selität lapsellesi isästään kun kyseleminen alkaa? Se on lapselle hirveä taakka että ei ole tietoa isästä, jokainen vastaantuleva mies on potentiaalinen isänsä, jos salaamisen tielle mennään.
En yhtään ihmettele, että näin on käynyt. Tuttavapiirissä monta viiskymppistä naista, jotka vaihdevuosioireissaan ovat hyvin tylyjä miehilleen ja seksihalut naisilta loppuu. Kuvittelevat, että mieskään ei enää kelpaa kenellekään. Arvostelevat miestensä pukeutumista, mahan pientä pullistumista ja nenäkarvojen kasvua. Kuitenkin vaativat uutta autoa, omakotitalon myymistä ja muuttamista keskustaan kulttuurin viereen. Mitään eivät miehilleen anna, mutta paljon vaativat. Voi kamala, jos omaisuus jaetaankin neljän perillisen kesken kolmen sijaan. Enemmän iloa voi olla uudesta sisaruksesta kuin rahasta sitten, kun vanhempi kuolee.
Miehellä ja vaimolla oikeus tietää. Vaimo ainakin varmasti mielellään jatkaa elämäänsä ilman tätä miestä. Ja löytää vielä hyvän uuden miehen. Te kaksi voitte keskenänne sitten miettiä mitä teette. Kunhan lapsi ei kärsi.
Hurskastelua on enemmänkin lapsen oikeuden nimissä väkisin laittaa isä maksumieheksi, jos äidillä kerran on varaa yksinkin. Kuulostaa kostolta. Lapsen etu ei ole tulla isänsä vihaamaksi. Ennemmin itse oisin isätön kuin tässä tilanteessa missä syntymiseni rikkoi perheen (halveksun myös äitiäni tästä syystä, vaikka tietenkin rakastan vielä enemmän, olisi hemmetti tehnyt lapsen oikeaan aikaan ja oikeaan perheeseen! :( ) ja minulla on kotikaupungissa äpärän maine. Kouluaikoina oli vitun raskasta hävetä omaa olemassaoloaan. Isän silloinen vaimo ei tehnyt asioita helpoksi.
Mun mielestä siis kerrot, mutta ilman vaatimuksia mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa valitettavasti ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kertoa, sillä lapsi on viaton ja syytön tilanteeseen ja hänellä on perusihmisoikeus saada tietää, kuka isä on. Elareita ei tarvitse siihen sotkea, mutta isyydentunnustus on lapsen ehdoton oikeus. Tämä on selvä kenelle tahansa vastuulliselle äidille! Aikuisten suhteet on aivan eri asia kuin tuo lapsen oikeus. Silläkään ei ole merkitystä, viettääkö isä paljon aikaa lapsen kanssa vai ei verrattuna tähän viralliseen tiedonsaantioikeuteen. Lapsi voi myös aikuisena haluta löytää biologiset sisarukset tai muut sukulaiset siltäkin puolelta.
Millaiset mahtavat olla sisarusten aatokset isän pettämisen tuloksesta?
Pitäisin lapsen, kertoisin miehelle, mutta en asettaisi mitään vaatimuksia isälle.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa valitettavasti ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kertoa, sillä lapsi on viaton ja syytön tilanteeseen ja hänellä on perusihmisoikeus saada tietää, kuka isä on. Elareita ei tarvitse siihen sotkea, mutta isyydentunnustus on lapsen ehdoton oikeus. Tämä on selvä kenelle tahansa vastuulliselle äidille! Aikuisten suhteet on aivan eri asia kuin tuo lapsen oikeus. Silläkään ei ole merkitystä, viettääkö isä paljon aikaa lapsen kanssa vai ei verrattuna tähän viralliseen tiedonsaantioikeuteen. Lapsi voi myös aikuisena haluta löytää biologiset sisarukset tai muut sukulaiset siltäkin puolelta.
Miksi kuvittelet, että biologiset PUOLIsisarukset tai muut sukulaiset haluaisivat olla tekemisissä tämän äpärän kanssa? Jos omalle ovelleni joskus ilmaantuisi tällainen tapaus, saisi nopeasti lentävän lähdön.
Vierailija kirjoitti:
Eioä tuossa mitään, sinä saat lapsen ja miehen perheessä tehdään ne normaalit järjestelyt, joita tuossa tilanteessa tehdään eli avioehto ja mies antaa omaisuutensa lahjana tai äärettömän halvalla aikuisille lapsilleen pitäen itse hallintaoikeuden. Kun mies kuolee, ei sinun lapsesi peri mitään, koska miehellä ei ole mitään perittävää.
Siksi ei pidä kertoakaan. Ilmoittautuu vasta miehen kuoltua. Hyvässä lykyssä nuori saa elämälleen hyvän pesämunan.
Mies ei ole mikään viaton uhri täällä. Tuon ikäinen tasan tarkkaan tietää, miten lapsi saa alkunsa. Seksiä vapaaehtoisesti ja kenties jopa oma-aloitteisesti harrastamalla hän on myös hyväksynyt sen mahdollisuuden, että uusi raskaus saa alkunsa.
Selkärankainen mies tunnustaa lapsensa, maksaa elarit ja kertoo kaikesta vaimolleen -tuli mitä tuli. Lapsi on rintaperillinen siinä missä puolisisaruksensa.
Nyt ei ole kyse asiansa sotkeneista aikuisista, vaan viattomasta lapsesta, joka ansaitsee tulla rakastetuksi, tunnustetuksi ja huolehdituksi. Ja se vanhempi, joka ei tähän kykene, mädäntykööt surkeuteensa. Yäk.
Mistä AINA sikiää noita tyhmiä kakkosnaisia jotka uskovat miehen kaikki hölinät?