Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miten olette saaneet selvitettyä, mitä haluatte?
24.01.2016 |
Otsikossa kysymys. Mulla on hirveitä vaikeuksia tehdä päätöksiä. Kaikki tuntuu vähän ikävältä ja yhdentekevältä. En tiedä, olisiko maiseman (kaupungin) vaihdos paikallaan. Löysin hyvän ja halvan asunnon lapsen koulun läheltä, mutta en tykkää siitä seudusta... Järjellä ajatellen elämä olisi siellä helpompaa ja parempaa. Lapsen kaveritkin olisi lähellä ja voisi paljon kätevämmin kyläillä. Haluaisin asua täällä missä nyt ollaan, vaikka se on aika epäkäytännöllistäkin nyt kun lähikauppa on lopettanut toimintansa. Lisäksi en tiedä, mihin menen kouluun syksyllä. Tavallaan haluaisin kyllä olla muuttamatta ja käydä koulussa vaikka sitten muussa kaupungissa, pysyisi elämä stabiilimpana ja lapsi saisi pysyä koulussa, jossa tykkää olla.
Kommentit (3)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisellähän on kahdenlaisia tavoitteita ja valintoja. On pitkän tähtäimen "tätä haluan olla kun tulen isoksi" - tyyppisiä yhden tai useamman vuosikymmenen tai jopa koko elämän mittaisi tavoitteita ja sitten on niitä jokapäiväisiä, joka viikkoisia ja vuosittaisia lyhyen tähtäimen tavoitteita ja niihin liittyviä valintoja. Valinnat - se, mitä VOI valita, yleendä liittyy lyhyeen tähtäimeen, mutta näitä valintoja voi suunnitella pitkönktähtöimen tavoitteensa mukaisesti.
Itse olen lähtenyt siitä, että mulla on suhteeellisen selvä kuva siitä, millainen haluan olla 10-20 vuoden päästä, millainen eläkeikäisenä, millainen vanhana ja mitä haluan jättää jölkeeni. Suhteellisen selvä, mutta joustava. No jokapäiväisiä valintoja tehdään sitten näitä pitkäntöhtöimen tavoitteita silmällä pitäen. Jos nyt teen näin, niin mitä lapseni siitä ajattelevat kuollessani? Jos nyt teen näin, niin edistääkö se 10-vuotisuratavoitetta vai ei?
Ap pohtii paikkakunnan vaihdosta. Mulle muutto sinänsä ei voi olla tavoite, mutta se voi olla väline. Hänen sijassaan minä katsoisin ensin sitä mahdollista koulupaikkaa - mitä haluan/ on järkevä opiskella, mihin todennäkösiesti pääsen sisään ja sitten vasta miettisin asuinpaikkaa. Jos opiskelupaikkoja olisi tarjolla jossain säällisen matkan päässä lähikaupungissa ja jos lapsikin tykkää asua nykyisessä asuinpaikassa, jatkaisin varmasn siellä asumista. Paikan vaihdos noin sinänsä harvoin saa ihmistä piristymään niin, että tulisi intoa jos muuten "tuntuu ikävältä ja yhdentekevältä". Se opiskelu sen sijaan voi auttaa, jos siitä saa itsensä innostumaan (mikä ei tapahdu automaattisesti vaan vaatii omaa työtä). Jos taas opiskelu olisiväistämättä jossain monen sadan kilometrin päässä, olisi varmaan pakko muuttaa. (Tiedän ihmisiä, jotka kulkevat päivittäin Tampere-Helsinki väliä. Se onnistuu jos niin haluaa. Tampere-Vaasa -väli sensijaan olisi jo liian pitkä vaikka hakuaisi mitä.)
Alue: Aihe vapaa
ei auta sulle maisemanvaihdos sillä Google tulee perässä.