Saako tulla haudatuksi ilman hautajaisia ja muistotilaisuuksia

Miksi ei?

Tuhkaus tai arkkuhautaus on joka tapauksessa pakko tehdä, mutta se onnistuu kyllä ilman seremonioitakin.

Saa.. tee toive ja valitse hautaustoimisto etukätee.. ja homma onnistuu.

Kyllä toki. Asia vaan on viime kädessä kiinni omaisista ja siitä, miten he asian aikanaan hoitavat. Kannattaa tehdä oma tahto selkeästi heidän tietoonsa ajoissa, mielellään kirjallisena, niin ei jää mitään spekuloinnin varaa.

Hautaaminen voidaan kai tehdä ilman siunaamista ja muistotilaisuutta, jos itse niin haluaa. Kannattaa selvittää asiaa tarkemmin esim. hautaustoimistosta.

Haluatko tulla haudatuksi seurakunnan hautausmaalle vai tunnustuksettomalle hautausmaalle?

Tee kirjallinen hautaustahto kuoleman varalle. Älä jätä omaisille siihen tulkinnan varaa. Kerro heille asiasta myös eläessäsi, ettei tule sitten yllätyksiä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei?

Muistelen nähneeni lehdessä joskus kuinka siunataan heitäkin, joilla ei ole yhtään omaista.

Mulla on hautaustestamentti tehty hautaustoimiston kanssa. Siinä on selkeästi merkitty miten mun kroppa käsitellään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei?

Muistelen nähneeni lehdessä joskus kuinka siunataan heitäkin, joilla ei ole yhtään omaista.

Niin, jos heillä ei ole ollut hautaustestamenttia.

Saa. Isäni kuoli  ja äidin ja hänen toive oli ettei hautajaisia eikä muistotilaisuutta järjestetä. Sovimme hautaustoimiston kanssa kaiken. He arkuttivat, kuljettivat isän arkkuineen krematorioon ja sieltä hoituu kuljetus seurakuntaa, jossa seurakunta huolehtii tuhkan sirottelun sirottelumaahan. Äiti haluaa itselleen saman kohtelun sitten kun hänen aikansa on. Korutonta ja vaatimatonta, mutta sellainen isäkin oli.

Kyllä saa.

Mutta on se vaan kummallista että ihmisillä on hätä siitäkin, mitä heidän kuolleelle ruumiille tehdään. Oikeasti, mitä sillä on itselle merkitystä kun on jo kuollut?

Mulla saa omaiset päättää mitä tekevät. Itselleni se on kuolleena ihan autuaallisen yksi ja sama.

Todella kummallista. Kuin luonnollinen tapahtuma, kuoleminen ja raihnaisuus, haluttaisiin siivota kokonaan pois näkyvistä.

Ennen kuoltiin kotona kaiken keskellä. Kuollutta säilytettiin piharakennuksessa arkussaan ja pidettiin suuret hautajaiset.

Vierailija kirjoitti:

Saa. Isäni kuoli  ja äidin ja hänen toive oli ettei hautajaisia eikä muistotilaisuutta järjestetä. Sovimme hautaustoimiston kanssa kaiken. He arkuttivat, kuljettivat isän arkkuineen krematorioon ja sieltä hoituu kuljetus seurakuntaa, jossa seurakunta huolehtii tuhkan sirottelun sirottelumaahan. Äiti haluaa itselleen saman kohtelun sitten kun hänen aikansa on. Korutonta ja vaatimatonta, mutta sellainen isäkin oli.

Miten seurakunta suhtautui siihen, että vainajaa ei siunattu?

Minä en näe tuossa mitään korutonta ja vaatimatonta, vaan lähinnä omaisten laiskuutta, että ei itse vaivauduta ihmisen kuoltua millään tavalla häntä muistamaan, ei edes viitsitä itse sitä tuhkaa sirotella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei?

Muistelen nähneeni lehdessä joskus kuinka siunataan heitäkin, joilla ei ole yhtään omaista.

Normaalisti jokainen seurakuntaan kuuluva siunataan. Suomessa ei haudata ketään, jota ei ole tunnistettu, joten jokaisesta tiedetään se, kuuluuko kirkkoon. Hautajaiset voivat olla ihan eri asia kuin siunaaminen ja muistotilaisuus on kokonaan eri juttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saa. Isäni kuoli  ja äidin ja hänen toive oli ettei hautajaisia eikä muistotilaisuutta järjestetä. Sovimme hautaustoimiston kanssa kaiken. He arkuttivat, kuljettivat isän arkkuineen krematorioon ja sieltä hoituu kuljetus seurakuntaa, jossa seurakunta huolehtii tuhkan sirottelun sirottelumaahan. Äiti haluaa itselleen saman kohtelun sitten kun hänen aikansa on. Korutonta ja vaatimatonta, mutta sellainen isäkin oli.

Miten seurakunta suhtautui siihen, että vainajaa ei siunattu?

Minä en näe tuossa mitään korutonta ja vaatimatonta, vaan lähinnä omaisten laiskuutta, että ei itse vaivauduta ihmisen kuoltua millään tavalla häntä muistamaan, ei edes viitsitä itse sitä tuhkaa sirotella.

Sehän oli vainajan toive.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä saa.

Mutta on se vaan kummallista että ihmisillä on hätä siitäkin, mitä heidän kuolleelle ruumiille tehdään. Oikeasti, mitä sillä on itselle merkitystä kun on jo kuollut?

Mulla saa omaiset päättää mitä tekevät. Itselleni se on kuolleena ihan autuaallisen yksi ja sama.

Hautajaiset ja siunaukset ovat vähän niinkuin vainajan kunnioittamista. Jos tunnetusti uskovainen haudataan tunnuksettomasti ja ilman pappia, olisi se sama kuin jos minut haudattaisiin kristittyjen tavalla. 

Itse olen lapsilleni sanonut että jos minua ei polttohaudata ja kivi ei sijaitse tunnuksettomassa maassa (oi kun sitten kun kuolen, olisi hautausmaita, jotka eivät kuulu kirkolle ollenkaan) niin lupaan ja vannon että palaan niin pahantahtoisena poltergeist-ilmiönä että skeptikotkin alkavat uskomaan henkimaailman juttuihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saa. Isäni kuoli  ja äidin ja hänen toive oli ettei hautajaisia eikä muistotilaisuutta järjestetä. Sovimme hautaustoimiston kanssa kaiken. He arkuttivat, kuljettivat isän arkkuineen krematorioon ja sieltä hoituu kuljetus seurakuntaa, jossa seurakunta huolehtii tuhkan sirottelun sirottelumaahan. Äiti haluaa itselleen saman kohtelun sitten kun hänen aikansa on. Korutonta ja vaatimatonta, mutta sellainen isäkin oli.

Miten seurakunta suhtautui siihen, että vainajaa ei siunattu?

Minä en näe tuossa mitään korutonta ja vaatimatonta, vaan lähinnä omaisten laiskuutta, että ei itse vaivauduta ihmisen kuoltua millään tavalla häntä muistamaan, ei edes viitsitä itse sitä tuhkaa sirotella.

Sehän oli vainajan toive.

Toive oli, että ei hautajaisia eikä muistotilaisuutta. Ei toive sisältänyt sitä, että seurakunta huolehtii tuhkan sirottelusta.

Eli nähtävästi mies meni sairaalaan, kuoli sinne ja omaiset ei sen jälkeen miettineet, mitä ruumiille tapahtuu, vaan jatkoi elämäänsä kuin isä olisi lähtenyt käymään kaupassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saa. Isäni kuoli  ja äidin ja hänen toive oli ettei hautajaisia eikä muistotilaisuutta järjestetä. Sovimme hautaustoimiston kanssa kaiken. He arkuttivat, kuljettivat isän arkkuineen krematorioon ja sieltä hoituu kuljetus seurakuntaa, jossa seurakunta huolehtii tuhkan sirottelun sirottelumaahan. Äiti haluaa itselleen saman kohtelun sitten kun hänen aikansa on. Korutonta ja vaatimatonta, mutta sellainen isäkin oli.

Miten seurakunta suhtautui siihen, että vainajaa ei siunattu?

Minä en näe tuossa mitään korutonta ja vaatimatonta, vaan lähinnä omaisten laiskuutta, että ei itse vaivauduta ihmisen kuoltua millään tavalla häntä muistamaan, ei edes viitsitä itse sitä tuhkaa sirotella.

Isä ei kuulunut kirkkoon ja isä ja äiti ovat yhdessä sopineet ettei mitään tilaisuuksia. Miksi tehdä itse, kun voi ostaa palvelut. Ihmisistä pitää huolehtia elossa ollessa, ei sitten kun ovat kuolleita. Hautaustoimistot on sitä varten, että voivat huolehtia kuolleista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saa. Isäni kuoli  ja äidin ja hänen toive oli ettei hautajaisia eikä muistotilaisuutta järjestetä. Sovimme hautaustoimiston kanssa kaiken. He arkuttivat, kuljettivat isän arkkuineen krematorioon ja sieltä hoituu kuljetus seurakuntaa, jossa seurakunta huolehtii tuhkan sirottelun sirottelumaahan. Äiti haluaa itselleen saman kohtelun sitten kun hänen aikansa on. Korutonta ja vaatimatonta, mutta sellainen isäkin oli.

Miten seurakunta suhtautui siihen, että vainajaa ei siunattu?

Minä en näe tuossa mitään korutonta ja vaatimatonta, vaan lähinnä omaisten laiskuutta, että ei itse vaivauduta ihmisen kuoltua millään tavalla häntä muistamaan, ei edes viitsitä itse sitä tuhkaa sirotella.

Sehän oli vainajan toive.

Toive oli, että ei hautajaisia eikä muistotilaisuutta. Ei toive sisältänyt sitä, että seurakunta huolehtii tuhkan sirottelusta.

Eli nähtävästi mies meni sairaalaan, kuoli sinne ja omaiset ei sen jälkeen miettineet, mitä ruumiille tapahtuu, vaan jatkoi elämäänsä kuin isä olisi lähtenyt käymään kaupassa.

Ei vaan äiti ja isä sairaina ihmisinä ovat keskenään sopineet tämän järjestelyn. Mitä väliä sillä enää edes on kuka sen tuhkan sirottelee ja minne. Jos on palvelu saatavilla, että joku toinen hoitaa niin miksi ihmeessä pitäisi itse.  Meidän suvusta on muitakin haudattu samoin menoin. 

Juu ja kyllä elämää on jatkettu, kun niin kuuluu tehdä. Isä sai arvokkaan kohtelun ja elää muistoissamme aina, vaikka ei ollakaan tuhkaa sirottelemassa minnekään.

Minusta on omituista, jos hautajaisia ei järjestetä. Sehän on omaisille siirtymäriitti, joka on avuksi tilanteen ymmärtämisessä. Lisäksi siinä kunnioitetaan vainajaa kukin ja muistopuhein. Ja papoi siunaa viimeiselle matkalle, mikäli näin tahdotaan.