Saako tulla haudatuksi ilman hautajaisia ja muistotilaisuuksia
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Minusta on omituista, jos hautajaisia ei järjestetä. Sehän on omaisille siirtymäriitti, joka on avuksi tilanteen ymmärtämisessä. Lisäksi siinä kunnioitetaan vainajaa kukin ja muistopuhein. Ja papoi siunaa viimeiselle matkalle, mikäli näin tahdotaan.
Miksi ihmeessä ihmisiä kunnioitetaan vasta vainajina?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä toki. Asia vaan on viime kädessä kiinni omaisista ja siitä, miten he asian aikanaan hoitavat. Kannattaa tehdä oma tahto selkeästi heidän tietoonsa ajoissa, mielellään kirjallisena, niin ei jää mitään spekuloinnin varaa.
Ei aikuisella ihmisellä mitään omaisia ole jotka asian päättää
Kun ihminen on vainaja, hän ansaitsee kunnioituksen siksi, että hänen elämänsä on täysi. Kaikki on hänen kohdaltaan loppu. Hän on käynyt läpi kuoleman portin. Toki elävöbäkin pitää kunnioittaa.
Kunniouttaa voi elävänäkin. Hautajaisissa voi puheessaan kiteyttää vainajasta parhaat asiat.
Sehän riippuu ihan sun omaisista miten ne toimii sun kuoleman jälkeen, ei seurakunnasta.
Olen esittänyt toiveen, että mahdollisimman simppeli muistotilaisuus halvimmalla arkulla pienessä kappelissa. Sen jälkeen krematorioon ja halpa uurna tuhkille. Tilaisuuteen osallistuvat ainoastaan puoliso (jos elää) ja lapset perheineen, ei muita. Muistotilaisuus/jälkipuinti pidetään samalla porukalla lempiraflassani, jossa kaikki ruuat ja juomat tilataan viimeisen päälle ja jokaisen mielen mukaan hinnasta tinkimättä. Minä maksan, viimeisen kerran.
Vink vink, ruumiinsa voi myös lahjoittaa tieteelle.
Vierailija kirjoitti:
Vink vink, ruumiinsa voi myös lahjoittaa tieteelle.
Jooh, sinne nuorien lääketieteen märkäkorvien naureskeltavaksi ja ivattavaksi. Revitään sisäelimet ja survotaan könttänä vatsaonteloon ja tikataan vähän sinne päin kiinni. Sitten heitetään ruumispuistoon hajoamaan tutkijoiden iloksi. Kiitos ei mulle, ehkä jollekin muulle sopii.
Vierailija kirjoitti:
Sehän riippuu ihan sun omaisista miten ne toimii sun kuoleman jälkeen, ei seurakunnasta.
Mites kun ei ole omaisia?
Kun ihminen elää, kaikilla on ihmissuhteet häneen vähän niinkuin keskeneräiset. Kun ihminen on kuollut, kaikki on sanottu, mitä voi sanoa. Sitten voi vaan jäädä kunnioittamaan sitä hyvää, mitä vainaja eläessään oli ja teki.
Jos ei ole omaisia, niin kunta maksaa ja järjestää hautaamisen. Vainajan rahoilla, jos niitä on.
Miksi jollain on itseisarvo järjestää mahdollisimman mitättömät hautajaiset?
En tarkoita, että prameat pitää olla, mutta miksi haetaan sitä laikkein halvinta ja surkeinta. Mikä ihme tossa on takana.
Mitä tämä tähän liittyy? Saattaahan sitä nytkin katsoa vierestä vanhuutta muttei silti järjestä hautajaisia. Se siitä siistimisestä saatana!