Lue keskustelun säännöt.
Ilmoitanko miehen ensirakkaudelle...
22.01.2016 |
...että mies vieläkin rakastaa tätä?
Ei kertakaikkiaan ole päässyt naisesta irti vaikka ovat eronneet jo 20 v. sitten.
Alan niin kyllästyä tähän. Ollaan miehen kanssa oltu yhdessä pian 1,5 v. Ennen meitä mies oli jonkun toisen naisen kanssa, jonka kanssa teki lapsen.
Kun oltiin oltu muutama kk yhdessä, mies alkoi puhua kaikkea että harmittaa välillä kun ei se nuoruuden rakkaus kestänytkään, ja ettei ollut niin ja niin pitkään aikaan pystynyt oleen kenenkään muun kanssa, ja että tää nainen jonka kanssa hänellä on lapsikin, oli vaan korvike! Mahtavat fiilikset mullakin. Olenko mäkin vaan korvike? Et, sanoo mies....mutta uskoako häntä? Ja jokin aika sitten sanoi minulle, että ei tää vaan tunnu samalta kuin sen ensirakkautensa kanssa! Siis alan todella kypsähtää noihin kommenteihin ihan pikku hiljaa...ihan kuin minulla ei olisi mitään arvoa ja merkitystä. Ja mulleko saa ladella ihan mitä tahansa...
Sitten nyt pari pv sitten huomasin, että oli tietokoneella etsinyt tätä naista facesta.
Ajattelin, että ei taas....tuntuu, että mies on jumiutunut menneeseen.
Naisella on perhe ja lapsia. Ilmeisesti aikoinaan jättänyt miehen.
Nyt siis olen niin kypsä koko hommaan (ei asuta yhdessä, seurustellaan), et olen niin lähellä, että soitan tälle naiselle ja kerron miehen tunteista tätä kohtaan.
Tekisinkö niin? Siis en millään pahalla. Eikö se ole ihan imartelevaa, ettei joku ole pystynyt unohtamaan. Siis mitä teen, soitanko vai enkö? Jotenkin haluaisin keskustella tämän naisen kanssa, joka niin täydellisesti on vienyt miesystäväni sydämen.
Olen siis jo jotenkin luovuttanut, en jaksa enää tällaista, että mies idolisoi jotain entistä rakastettuaan. Saa kohta elää muistojensa kanssa yksin.
Kommentit (25)
Olisit tosi ystävällinen, jos tekisit niin. Miehesi tarvinnee nähdä miten exällä menee ja onko muuttunut. Mies voisi joko sitoutua sinuun paremmin tai palata yhteen exänsä kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies on masentunut. Älä pilaa suhdettasi takertumalla epäolennaisuuksiin.
Sitäkin mietin, että jos mies näkisi hänet, hän voisi myös päästä tästä "pakkomielteestään". Itsellä joskus taannoin oli tilanne, että olin vieläkin vähän ihastunut johonkin eksään ja mietin, että mitä jos sitä tai tätä...sitten kun tavattiin, tajusin, että näinhän sen piti mennäkin :).
Ajattelin jopa, että jos ehdottaisin naiselle, että hän ehdottaisi miehelle tapaamista. Siis jos nainen on sitä mieltä esimerkiksi, että ei voi olla totta, eihän tosta tule mitään, että mies hukkaa elämänsä minua ajatellen, kun minä olen sen unelmieni miehen kanssa...Mutta toisaalta en haluaisi, että kertoo, että minä olen asiaa ehdottanut.
Ja mitä jos haluaisinkin jatkaa tätä suhdetta...kertoisikohan nainen miehelle, että soitin?
Ap
Mietin vain, että onko siitä oikeasti mitään iloa kenellekään ja onko se edes mitenkään sinun tehtäväsi. Mielestäni voit aiheuttaa mielipahaa siellä ensirakkauden päässä ja ties mitä ongelmia. Kuulostaa muutenkin vähän siltä, että miehesi on vain nostanut jalustalle naisen, jota on nuoruudessaan kovasti ja ehkä sinisilmäisestikin rakastanut. Jos nyt alkaisi suhteeseen naisen kanssa, voisi tilanne olla aivan toinen (huomaisi naisen olevan ihminen siinä, missä kaikki muutkin).
Niin, mun mielestä meillä on kaikki niin hyvin ja sovitaan toisillemme. Mutta tää vie pohjaa kaikelta. Tuntuu, että vaikka mitä tekisin, en voi "ylettää" samaan kuin tämä vuosien takainen rakkaus.
Minusta tuntuu, että mies tavallaan pilaa elämänsä haikaillen jotain mennyttä rakkautta. Uskon, että jokaisen naisen kanssa, jonka kanssa seurustelee, tämä sama ongelma nousee esille.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ilmoittaisin sinuna. Se olisi hieno teko
Aloita vaikka tuosta, kun ethän sä nyt noinkaan voi elää. Joku ratkaisu tai muutos pitää tapahtua, jo sun ittes takia. Mikä laastari sun tarvii kellekään olla, menetät oman elämäsi hoivatessasi jonkun hurmoksellista ensirakkautta. Saata kyyhkyläiset vaan yhteen, kiva ylläri miehelle, kun muija on mahdollisesti 150 kiloinen kahdeksan lapsen mamma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin herttainen olo tulee tästä. Kyllä tuo minusta olisi hieno juttu tehdä, olet hyvä ihminen! Toivon, että löydät vielä jonkun hyvän miehen tuommoisen menneisyyteen takertujan sijasta.
Mä tunnustaisin miehelle, että oon ollut aina ihastunut Richard Gereen. Kertoisin haaveillen millaista mun elämä voisi olla Geren kanssa, katsoisin Pretty Womania ilta toisensa jälkeen sydän syrjällään nyyhkien. Tapetoisin makuuhuoneen Geren julisteilla, just niillä gigolokuvilla. Maalauttaisin auton konepeltiin Upseeri ja herrasmies kuvan.
Kirjoittaisin kirjeitä ja lukisin niitä aamupalalla. Lähettäisin itselleni kukkia Intetfloran kautta ja kiljuisin et nää vois olla Gereltä. Laittaisin tyynylle Richardin kasvokuvan ja suutelisin sitä kun menen nukkumaan. Kirjoittelisin keittiön pöytäliinaan unelmoiden rouva Gere jne.
Huomaisiko äijä mitään parissa viikossa että haihattelu voi olla tosi ärsyttävää? Jos mies sanoisi et Gere on ihan utopiaa ja mun haave oli lähellä toteutua niin vaihtaisin Geren Remontti Reiskaan. Tai naapurin Kaleviin. Tai bussikuskiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuohan tarkoittaa siis sitä, että olet varavaihtoehto, mies ei rakasta sinua ja hän vaihtaisi sinut heti entiseen, jos saisi tilaisuuden. Miksi mietit, mitä tapahtuisi, jos kertoisit entiselle naiselle miehen haikailusta? Sinun joka tapauksessa olisi parasta hakea miestä, joka haluaa olla juuri sinun kanssasi.
Puhu miehen kanssa, älä sen ensirakkauden. Nolo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa törppö mies. Niinhän se on, että monesti ensirakkaus jää mieleen niin "puhtaana" ja ihanana, onhan se ensimmäinen kerta kun todella rakastuu toiseen ja saa vastakaikua. Ne tunteet on niin suuret, että ne on vaikea unohtaa.
Järkevä aikuinen kuitenkin osaa suhteuttaa omat tunteet vs realiteetit ja antaa ihmisten jatkaa elämäänsä jos he ovat näin valinneet.
Koen monesti samaa 25 vuoden takaista poikakaveriani kohtaan, mutta hänet viimeksi nähdessäni sain taas muistutuksen, että rakasta edelleen sitä pellavapäätä 16-vuotiasta, en tätä vierasta aikuist miestä.
Eräs tuntemani mies on ap:n miehen kaltainen, tunnusti viime vuonna mulle että on haaveillut musta 18 vuotta.
Hänen 5 -vuotisen suhteensa toinen puolisko vaan ei tiedä sitä.
Olen miettinyt että miltä mahtais tytöstä tuntua (on mua 6v nuorempi) kun kuulis että avomies on aina unelmoinut toisesta ja pettämään olis lähtenyt kanssani jos olisin suostunut...
Toivoisin että minuun otettaisiin yhteyttä jos minä joidenkin suhdetta vaivaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en todellakaan haluaisi tietää jos joku on jäänyt minua haihattelemaan. Nyt on nyt.
Vierailija kirjoitti:
Minä en todellakaan haluaisi tietää jos joku on jäänyt minua haihattelemaan. Nyt on nyt.
Sama mulla, vituttais todella jos mut vedettäis tollaseen draamaan mukaan. Mä olen ulkopuolinen eikä asia kuulu mulle pätkääkään. Eikä kiinnosta.
Joten sanoisin, että jättäkää sen nainen rauhaan. Hänellä on oma elämänsä, ettekä te yhtään tiedä millainen tilanne hänellä on. Sekoilkaa siis ihan vaan keskenänne.
Siis jos mies ei ole ensirakkauden kanssa ollut tekemisissä 20 vuoteen, ja naisella on perhe, niin mitä hyötyä tälle naiselle "ilmoittamisesta" olisi? Ensinnäkin 20 vuodessa ihmiset muuttuu ja kasvaa henkisesti, nainen on varmasti aivan toinen henkilö kuin 20 vuotta sitten. Miehellä ei voi olla todellista käsitystä siitä, millainen nainen on tänä päivänä. Ei oikein terveeltä kuulosta tuollainen haikailu. Toiseksi nainen on varattu. Mitä tuollainen tieto hänelle antaisi? Varmaan kokisi olonsa vain vaivautuneeksi ja ehkä ahdistuneeksi tuollaisesta pakkomielteisestä exästä. Itse ainakin kokisin niin, jos joku vanha tapaus ottaisi yhteyttä tuollaisin tunnustuksin, ja jos tapauksen nykyinen muija ottaisi yhteyttä tuollaisessa asiassa niin pitäisin naistakin ihan kahjona.
Ap:n kannattaisi sanoa miehelle ihan suoraan ettei tuollainen haikailu ole oikein tervettä ja että mikäli miehellä on tuollaisia tunteita, niin onko hän ajatellut että nainen on varmasti muuttunut 20 vuodessa. Ja että miehen kannattaisi selvittää päänsä (vaikka terapiassa), mikäli aikoo jatkaa elämäänsä. Itse en kyllä jäisi miksikään kakkosvalinnaksi kellekään.
Älä ota yhteyttä nuoruuden rakkauteen, vaan siihen ukkoosi. Sano sille: Adios amigo!
Vierailija kirjoitti:
Siis jos mies ei ole ensirakkauden kanssa ollut tekemisissä 20 vuoteen, ja naisella on perhe, niin mitä hyötyä tälle naiselle "ilmoittamisesta" olisi? Ensinnäkin 20 vuodessa ihmiset muuttuu ja kasvaa henkisesti, nainen on varmasti aivan toinen henkilö kuin 20 vuotta sitten. Miehellä ei voi olla todellista käsitystä siitä, millainen nainen on tänä päivänä. Ei oikein terveeltä kuulosta tuollainen haikailu. Toiseksi nainen on varattu. Mitä tuollainen tieto hänelle antaisi? Varmaan kokisi olonsa vain vaivautuneeksi ja ehkä ahdistuneeksi tuollaisesta pakkomielteisestä exästä. Itse ainakin kokisin niin, jos joku vanha tapaus ottaisi yhteyttä tuollaisin tunnustuksin, ja jos tapauksen nykyinen muija ottaisi yhteyttä tuollaisessa asiassa niin pitäisin naistakin ihan kahjona.
Ap:n kannattaisi sanoa miehelle ihan suoraan ettei tuollainen haikailu ole oikein tervettä ja että mikäli miehellä on tuollaisia tunteita, niin onko hän ajatellut että nainen on varmasti muuttunut 20 vuodessa. Ja että miehen kannattaisi selvittää päänsä (vaikka terapiassa), mikäli aikoo jatkaa elämäänsä. Itse en kyllä jäisi miksikään kakkosvalinnaksi kellekään.
Komppi tälle. Älä nyt hyvä ihminen ryhdy sekoilemaan. Minäkään en haluaisi, että vedetään mukaan mihinkään kahjoiluun.
Se on kai aika yleistä miehillä. Ensirakkaus jää mieleen ja hänestä syntyy joku ajan kultaama jumalatar. Sehän ei edes pidä paikkaansa vaan miehelle tulee ihan vääristynyt kuva koko ihmisestä. Jos he eivät enää ole olleet tekemisissä, niin tuskin heillä enää mitään kemiaa oikeassa elämässä olisi.
Ja huom. en MITENKÄÄN haluaisi loukata tätä hänen ensirakkauttaan! Mutta jotenkin haluaisin kertoa hänelle tästä asiasta. Mistä sitä tietää, jollei hänkään ole voinut miestä unohtaa...jos mut on tuotu miehen elämään vain saattamaan nää kaksi yhteen. Voihan hänkin olla esim. eronnut ja valmis viritteleen suhdetta uudelleen...mistä sen tietää.
Mutta jos ei mies musta voi yhtä paljon välittää kuin tästä suuresta rakkaudestaan, se on muakin kohtaan väärin. Tuntuu tosi kurjalta.
Ap