Kirja: Narsistin lapsena. Pitkä tie itsenäisyyteen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi kristallikissalle hyödyllistä kerrankin keskustella toisten narsistien uhrien kanssa.

Narsistien uhreja ovat narsistit ja ei-narsistit. Ei-narsisteille narsistinen ihminen on myrkkyä, kivis edustaa jälkimmäistä. Sama kuin olisi ketju, jossa seksuaalisen hyväksikäytön uhrit pohtisivat selviytymistään ja ketjuun tulisi huomiotahakeva nalle vähättelemään lasten kokemuksia.

Väitätkö, että kristallikissa ei ole narsisti?

Viittasin lauseessa "narsistinen ihminen on myrkkyä" kivikseen, eli kivis ON narsisti. Tietää itsekin ja on siitä tänne kirjoittanut.

Onko joskus myöntänyt olevansa narsisti?

On ja aggressiivisesti korostaa että hän on uhri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi kristallikissalle hyödyllistä kerrankin keskustella toisten narsistien uhrien kanssa.

Narsistien uhreja ovat narsistit ja ei-narsistit. Ei-narsisteille narsistinen ihminen on myrkkyä, kivis edustaa jälkimmäistä. Sama kuin olisi ketju, jossa seksuaalisen hyväksikäytön uhrit pohtisivat selviytymistään ja ketjuun tulisi huomiotahakeva nalle vähättelemään lasten kokemuksia.

Väitätkö, että kristallikissa ei ole narsisti?

Viittasin lauseessa "narsistinen ihminen on myrkkyä" kivikseen, eli kivis ON narsisti. Tietää itsekin ja on siitä tänne kirjoittanut.

Onko joskus myöntänyt olevansa narsisti?

On ja aggressiivisesti korostaa että hän on uhri.

Eli ei parane koskaan eikä tule koskaan voimaan hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta eihän tietenkään tuollainen muiden elämän pilannut ihminen voi katua, sehän pilaisi HÄNEN elämänsä! Parempi syyttää vain omaa lastaan kun laiminlyönneillä pilasi tämän terven kehityksen ja syyttää lasta, ettei se kasvanutkaan terveesti itsekseen! Ties mitä se lapsi on saanut kokea, kun tarvitsi rakkautta ja hoivaa, jos se mummo ei kerran ihan täysillä käynyt (ptsd).

t.kristallikissa

No, tuota mummoa ei enää saada teoistaan vastaamaan. Tehty mikä tehty. Syyttely ei hyödytä. Huomio on elämässä suunnattava eteenpäin ja mietittävä miten itse voisi tehdä omasta ja muiden elämästä nykyistä parempaa.

Katuminen olisikin pitänyt tapahtua koko ajan sen lapsen eläessä. Se mummo oli sille lapselle valtavasti velkaa. Et ole tainnut itse olla laiminlyöty, kun kuvittelet, että siitä vain jatketaan eteenpäin, kun se, joka löi laimin, syyttää sinua, (ja opettaa sinutkin syyttämään itseäsi) vaikka on itse syypää! Kuka opettaa sille laiminlyödylle, että HÄN EI OLE SYYLLINEN? Häh? Sinäkö!? Vai oletko ensimmäisten joukossa syyttelemässä HÄNTÄ, et sitä, jonka siinä kuuluisi katua, ja jota kuuluisi syyttää!

t.kristallikissa

Vaikka sinä käyttäisit koko elämäsi 24/7 hänen opettamiseen, että hän on syyllinen - niin hän ei tule sitä oppimaan. Teet turhaa työtä. Voisitko tehdä jotain, mistä olisi hyötyä?

Pointi ei ole siinä, että opetetaan se jonka kuuluisi katua katumaan, vaan pointti on opettaa sille, joka on tällaisen ihmisen uhri, että sen TOISEN KUULUISI katua, ja se on hirviö, kun ei sitä tee JA että uhri ei ole syyllinen vikoihinsa.

t.kristallikissa

Näin kirjoittaa katumaton hirviö, joka ei välitä, mitä on tehnyt omille lapsilleen.

Narsistin vanhempaa lukisin mielummin. Narsistin lapsi on jo moneen kertaan purtua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi kristallikissalle hyödyllistä kerrankin keskustella toisten narsistien uhrien kanssa.

Narsistien uhreja ovat narsistit ja ei-narsistit. Ei-narsisteille narsistinen ihminen on myrkkyä, kivis edustaa jälkimmäistä. Sama kuin olisi ketju, jossa seksuaalisen hyväksikäytön uhrit pohtisivat selviytymistään ja ketjuun tulisi huomiotahakeva nalle vähättelemään lasten kokemuksia.

Väitätkö, että kristallikissa ei ole narsisti?

Viittasin lauseessa "narsistinen ihminen on myrkkyä" kivikseen, eli kivis ON narsisti. Tietää itsekin ja on siitä tänne kirjoittanut.

Onko joskus myöntänyt olevansa narsisti?

On ja aggressiivisesti korostaa että hän on uhri.

Eli ei parane koskaan eikä tule koskaan voimaan hyvin.

Näin. Paketissa on kaksi narsistia, myös hänen äitinsä. Tuskin hänen äitinsä muuttuu, jonka kautta kivis narsistina voisi saada oljenkorsia muuttuakseen. Kivis on edelleen tiukasti äitinsä vallan alla, vaikka äiti muuttaisi pallon toiselle puolen. Kiviksellä ei ole tarpeeksi älykkyyttä katkaista napanuoraa ja ottaa vastuuta itsestään sekä omista lapsistaan.

Vierailija kirjoitti:

Narsistin vanhempaa lukisin mielummin. Narsistin lapsi on jo moneen kertaan purtua.

Se olisi nopeasti lukaistu. Kirjan nimi olisi "Kaikkeni yritin". Kirjassa olisi yksi sivu jossa lukisi "Minä olen hyvä ihminen".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsistin vanhempaa lukisin mielummin. Narsistin lapsi on jo moneen kertaan purtua.

Se olisi nopeasti lukaistu. Kirjan nimi olisi "Kaikkeni yritin". Kirjassa olisi yksi sivu jossa lukisi "Minä olen hyvä ihminen".

Avautuvampi vanhempi voisi kirjoittaa kirjaan toisen sivun "Koska minusta ei tarpeeksi välitetty  lapsena, ei minunkaan tarvitse välittää lapsistani."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä toisen KUULUISI katua, mutta hän ei sitä KOSKAAN tule tekemään.

Ymmärrätkö tämän?

Ymmärrätkö, että teet turhaa työtä yrittäessäsi saada lehmät lentämään?

Ymmärrätkö, että oma energia olisi hyvä kanavoida asiaa, josta on HYÖTYÄ ja jonka voi sasada muuttumaan.

....

Hyvin ilmaistu! Siinä kiteytettynä uhrin toimintalinja!

Ei ole hyvin ilmaistu, vaan tyhmän ja asioita tietämättömän luuloa. Oikeasti asiasta tietävä hoksaa, että uhri on niin kauan asiassa kiinni, kun häntä syytetään kaikesta, kuten te juuri teette. Eikä ohjata syyttelyä siihen, jonka pitäisi katua, muta ei tee niin! Se on se vääryys asiassa, teistä se ei ole ydin, ja olette hukassa siinä. Moni uhri ei edes tajua tätä.

t.kristallikissa

En minä huomaa, että uhria syytetään. Minusta kaikki vain kirjoittavat, että _kenenkään_ syyttäminen ei kannata. Koska syyttämisestä ei ole mitään hyötyä.

Kyllä uhria syyllistetään. Jos uhri esim. raivoaa heti jos häntä kritisoidaan aiheetta, niin syytetään, eikä olla huolisssaan, että jollain on niin paha olla ja turvaton olo.

t.kristallikissa

Onko narsistin uhrilla joku erityinen syy raivota toisille ihmisille? Minusta ei.

On kyllä, esim. aiheettomasta arvostelusta, jotta sanoja tajuaisi, että hän satuttaa muita ja että hänessä on vikaa, koska ei tajua mitään, mutta kuvittelee omaavansa varaa arvostella.

t.kristallikissa

Mikset voi ihan oikeasti uskoa, että jotkut ihmiset ovat hirveällä vaivalla työstäneet kärsimyksensä ja selvinneet onnelliseksi tekemättä toisten oloa huonoksi raivoamalla. Pahat ihmiset voi ignoorata elämästään, jos kanssakäyminen on liian vaikeaa.

Kristallikissa narsistina ignooraa lapsensa, koska he aiheuttavat hänelle pahaa oloa tarpeillaan, joihin äidin kuuluisi vastata.

Syrjitäänkö narsisteja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse luin arvosteluja joiden mukaan tämä kirja on melko ulkokohtainen tekele ilman konkretiaa ja käytännön esimerkkejä. Niitä moni lukenut on jäänyt kaipaamaan. Mutta tarjoaa tietysti jonkinlaisia selityksiä narsistin uhreille ja erityisesti narsistin lapsille.

Itse se työ on tehtävä. Mikään kirja ei voi tuottaa sellaisia korjaavia kokemuksia, että...

Arvosteluissa heijastuu pettymys ja vaillejääminen. Varmaan on niin, että innokkaimmin kirjaa ovat arvostelleet juuri narsistin lapset pelastuksen toivossa...

Minäkin selailin innokkaana kirjaa sen ilmestyttyä ja koin sen aivan surkeaksi. Siinä ei ollut mitään, mikä lohduttaisi ihmistä, joka kärsii haavoista, joita narsistista on aiheutunut. Itse kaipaisin juuri sen tyyppistä apua, koska narsistin lapsi on opetettu aina uskomaan, että kaikki viat ovat hänessä ja on itseasiassa oma syy, että on paha olla jne. Kirjoittaja ei tuntunut ymmärtävän tästä osastosta yhtään mitään. Ei minua ainakaan teorettinen p*ska lohduta yhtään. Kirjaa ei ollut tehty narsistien lapsille, vaan selittämään niille, joita asia ei kosketa joitain osia aihepiiristä. Ei apua varmaan osaa antaa kukaan muu, kuin sen kohtelun itse läpikäynyt ihminen, ja sitäkin kohtelua ja kokemuksia sen kanssa on useammanlaista.

Jos lapsi ei tajua koko kotona-asumisensa aikan, että häntä kasvattaa narsisti on aivan ihan eri tilanne, kuin pitää vanhempaansa narsistina melko pienestä saakka. Yleensä hän ei silloin edes ole niin vaarallinen narsistina, jos käytöskin on jo niin näkyvästi sekoilevaa. Hienovarainen narsismi, jota ei tunnista on pahinta. Tai tunnistaa vasta jos saa niin paljon apua, ettei aina vain ajattele kaiken johtuvan itsestä.

Totta, ainakin osittain. Se täytyy kuitenkin sanoa, että vaikka kuinka järjen tasolla tiedän äitini puheiden ja tekojen olleen hänen sairaan mielensä aikaansaannosta, järjellä ei pysty kumoamaan tekojen psyykkistä haavoittavuutta. Itsetuntoni on pohjimmiltaan huono, siedän mm. miehiltä lähes mitä tahansa verbaalista pahoinpitelyä koska olenhan niin tottunut haukkumiseen ja vaikka haukkuminen aina sattuu, se on niin tuttua ettei ymmärrä erota vaikka suhde tuntuu pahalta. Sama näkyy myös työpaikalla jne. Kyllä narsisti tuhoaa lapsensa enemmän tai vähemmän vaikka lapsi ymmärtäisi vanhemman olevan mieleltään sairas. Oman äidin haukkuminen loukkaa aina. 

Vierailija kirjoitti:

Syrjitäänkö narsisteja?

Syrjiminen liittyy kylläkin narsistin uhreihin. Narsisti puhuu seurakuntalaisensa syrjimään uhriaan, vaikka puheilla ei ole mitään todellisuusperää. Tarkoitus on saada muut uskomaan, että uhri on tehnyt jotain sellaista, mistä ei ole soveliasta puhua itse uhrille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsistillahan on erilaisia lapsia. On se syntipukki ja se lellikki. Minä kasvoin perheessä jossa äiti on narsisti ja isosiskoni peri narsismin. Minä olin isosiskolleni se syntipukki. En osannut tehdä mitään oikein.

Narsismia ei peritä. Se syntyy, jos ihmisen tarpeisiin ei vastata vauvna, eikä vajetta korjata myöhemmissäkään kehitysvaiheissa. Sen sijaan narsistin käytösmalli periytyy opittuna, mutta siitä voi oppia pois, joskin ihminen tarvitsee siihen tukea ja halua prosessoida asiaa, eli hänen tulisi saada käytännössä havaita, miksi hänen oppimansa toimintamallit ovat haitallisia.

Narsisti ei sitä tajua, vaikka kuka miten lempeästi tai lujasti tahansa selittäisi, mutta narsistin uhri, joka ei itse ole narsisti, voi kyllä tajuta asian.

t.kristallikissa

Tää on nettipalsta. Täällä voi käyttää hieman epätäsmällistä kieltä. Jokainen tajuaa, että ei se ”periydy” kuten esim kulmakarvat.

Minusta on silti hiukan epäoikeudenmukaista syyttää silloin sitä siskoa narsistiksi, jos todellisuudessa tilanne on se, että hän on oppinut narsistiset käytösmallit. Hän on itsekin silloin uhri(kuten toki narsistitkin ovat), mutta toisin kuin ehta narsisti, apua saamalla voisi muuttua. Inhottavaa tuollainen demonisointi ihmistä kohtaan, joka itsekin kärsinee itsestään.

t.kristallikissa

Ohhoh, ensimmäinen kerta kun olen samaa mieltä Kristallikissan kanssa. 

Siis eihän jokainen todellakaan ymmärrä, ettei narsismi periydy kuten kulmakarvat. Monet ajattelevat että mielisairaudet ja persoonallisuushäiriöt periytyvät ja ottavat tämän hyvin kirjaimellisesti. 

Mutta itse kyllä ajattelen, että on varsinainen ihme jos narsistin lapsella EI ole itsellään narsistisia piirteitä tai käyttäytymismalleja. Itselläni on todella voimakkaasti narsistinen äiti ja kaikki me lapset olemme sairastuneet psyykkisesti jo nuorina,oireilleet eri tavoin ja kaikilla on vaikea suhde äitiin. Näin siitä huolimatta, että äiti on suhtautunut eri tavoin jokaiseen lapseen ja on selvästi ollut lempilapsi ja syntipukki. Koen että omassa paranemisessa on ollut todella keskeistä myös huomata ne omat,opitut ja äidin käytöksen seurauksena kehittyneet narsistiset käytösmallit ja ajatusmallit. Vaikka olenkin "narsistin uhri"ja sinäänsä syytön noiden käytösmallien kehittymiseen, haluan kuitenkin niistä eroon enkä halua olla narsistinen.

Syytteleehän ida rit minuakin narsistiksi, vaikka en todellakaan ole.

t.kristallikissa

Ja jos itsellä on narsistisia käytösmalleja, niin mä en ota mitään p*skaa enkä syyttelyä niistä vastaan, koska asia ei ole minun vastuullani. Muuttuminen tietty on, mutta kun ei siihenkään saaa apua, vaikka hakee. Olen sen asian uhri, ja sillä sipuli, niin kauan, kunnes apua osataan antaa. Syyttely ei ole mitään apua. Syyttelijällä on itsellään ongelmia, ja on todella v*ttumaisen epäreilua purkaa ne vielä sellaisen niskaan, jonka vanhempi on ollut narsisti(nen).

t.kristallikissa

Tämä on narsistinen käytösmalli:

En ole parantunut tai hyötynyt terapiasta joten syyn täytyy olla täysin terapian ja avun antajissa. He eivät osanneet tai osaa antaa oikeanlaista apua,minussa ei ole mitään vikaa. En parannu niin kauan kuin auttajat eivät anna minulle minun itseni määrittelemää apua ja terapiaa.

Kun taas terve käytösmalli olisi kutakuinkin:

En ole valitettavasti vielä parantunut tai hyötynyt terapiasta. Ehkä vikaa on ollut terapian ja avun antajissa,mutta varmasti myös minussa itsessäni. Pyrin olemaan avoimempi ja kokeilemaan erilaisia hoitokeinoja sekä miettimään miten voisin muuttaa omaa asennettani ja lähestymistapaani(koska muita et voi muuttaa,itseäsi voit). Voi olla,että vaikka apu ei ole sellaista kuin ensin itse ajattelin tai toivoin ja terapia voi myös tuntua joskus kurjalta,se silti auttaa.

On myös läjäpäin järkyttävän huonoja terapeutteja, ei ihme jossei auta. Ja minä olen käynyt muistaakseni neljällä eri psykologilla keskustelemassa. Yhdellä vain kerran, koska hänen ainoa antinsa oli sellainen säälivällä voivottelevalla äänellä sanottu "voi ei, miltä sinusta sitten tuntui". Tätä toistui koko 60 minuuttia, ei jatkoon. Seuraava terapeutti oli vähän parempi, mutta lähinnä ruoti pinnallisia (parisuhteen) ongelmia, ei mistä kärjistynyt tilanne kumpusi. Kolmannen kanssa yritin keskustella kun pohdin eroa silloisesta miehestä. Hän kehotti hoitamaan kaikki kotityöt ja palvelemaan miestä vielä enemmän, koska joutuisinhan kotitöitä tekemään vaikka asuisin yksinkin. Viimeisellä käynnillä kerroin kuinka etsin uutta asuntoa ym. Hän ihmetteli että tietääkö mieheni. Vastasin että tietysti, juurihan viime käynnillä kerroin että olimme sopineet eroavamme. JNE. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ex:ni on narsisti" huutelijoita on niin monta, missä sitten heidän lapsensa ovat? Miksi niin harva tunnustaa olevansa narsistin lapsi? Huhuu, missä te olette sielunsisaret ja -veljet?

Olen lähes molempia. Kutsun isääni ja eksääni narsistisiksi, en narsisteiksi. Eivät he ole pahimmasta päästä. Mutta enhän ikinä olisi löytänyt kontrolloivaa ja kaikkitietävää miestä, jos se ei olisi resonoinut lapsuuteni kanssa.

Hyvin menee nykyään. Itse ”paranin” 40 +. Enää en vedä narsisteja puoleeni.

Minulla, ongelmallisessa perheessä kasvaneella, loppui mt-ongelmista kärsivien kanssa seurustelu siihen, kun puoliso teki itsemurhan. Sen jälkeen olen valinnut seurani tarkasti.

Hmm. Monet narsistin lapset kärsivät mt-ongelmista aikuisina... Joten jos haluat demonisoida mielenterveyden häiriöitä, tee se jossain toisessa ketjussa. Kiitos.

Tokihan asian voisi toisinkin ilmaista, mutta minä myös olen sillä kannalla että tietynlaisista persoonallisuushäiriöisistä pyrin pysymään kaukana loppuikäni.

Olkoot olemassa ja tehkööt mitä tekevät, mutta minä en halua enää mitään sellaista elämääni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsistillahan on erilaisia lapsia. On se syntipukki ja se lellikki. Minä kasvoin perheessä jossa äiti on narsisti ja isosiskoni peri narsismin. Minä olin isosiskolleni se syntipukki. En osannut tehdä mitään oikein.

Narsismia ei peritä. Se syntyy, jos ihmisen tarpeisiin ei vastata vauvna, eikä vajetta korjata myöhemmissäkään kehitysvaiheissa. Sen sijaan narsistin käytösmalli periytyy opittuna, mutta siitä voi oppia pois, joskin ihminen tarvitsee siihen tukea ja halua prosessoida asiaa, eli hänen tulisi saada käytännössä havaita, miksi hänen oppimansa toimintamallit ovat haitallisia.

Narsisti ei sitä tajua, vaikka kuka miten lempeästi tai lujasti tahansa selittäisi, mutta narsistin uhri, joka ei itse ole narsisti, voi kyllä tajuta asian.

t.kristallikissa

Kyllä narsismi on nykytiedon valossa valitettavasti periytyvää, aika vahvastikin vieläpä.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3606922/

Tuossa nyt esimerkkinä yksi aiheesta tehty tutkimus, tuon paperin lähteistä löytyy lisää jos kiinnostaa.

Siten ainakin periytyvää, kun lapsia syntyy tunne- ja empatiakylmille äideille. Eikä vauva saa äidiltä sitä mitä tarvitsisi ensimmäisen puolen vuoden aikana.  Tunne- ja kasvatusperinnöllistä. Lähdelinkkiä suomeksi kiitosta.

Jos olisit lukenut tuon linkin niin olisit huomannut että siinä oli tutkittu kaksosia joilla ei ole yhteistä kasvuympäristöä eli nimenomaan geneettistä periytymistä. Suomalaista tutkimusta narsismista lienee vähän tai ei ollenkaan, joten joudut kyllä lukemaan englanniksi jos asia kiinnostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsistillahan on erilaisia lapsia. On se syntipukki ja se lellikki. Minä kasvoin perheessä jossa äiti on narsisti ja isosiskoni peri narsismin. Minä olin isosiskolleni se syntipukki. En osannut tehdä mitään oikein.

Narsismia ei peritä. Se syntyy, jos ihmisen tarpeisiin ei vastata vauvna, eikä vajetta korjata myöhemmissäkään kehitysvaiheissa. Sen sijaan narsistin käytösmalli periytyy opittuna, mutta siitä voi oppia pois, joskin ihminen tarvitsee siihen tukea ja halua prosessoida asiaa, eli hänen tulisi saada käytännössä havaita, miksi hänen oppimansa toimintamallit ovat haitallisia.

Narsisti ei sitä tajua, vaikka kuka miten lempeästi tai lujasti tahansa selittäisi, mutta narsistin uhri, joka ei itse ole narsisti, voi kyllä tajuta asian.

t.kristallikissa

Kyllä narsismi on nykytiedon valossa valitettavasti periytyvää, aika vahvastikin vieläpä.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3606922/

Tuossa nyt esimerkkinä yksi aiheesta tehty tutkimus, tuon paperin lähteistä löytyy lisää jos kiinnostaa.

Siten ainakin periytyvää, kun lapsia syntyy tunne- ja empatiakylmille äideille. Eikä vauva saa äidiltä sitä mitä tarvitsisi ensimmäisen puolen vuoden aikana.  Tunne- ja kasvatusperinnöllistä. Lähdelinkkiä suomeksi kiitosta.

Jos olisit lukenut tuon linkin niin olisit huomannut että siinä oli tutkittu kaksosia joilla ei ole yhteistä kasvuympäristöä eli nimenomaan geneettistä periytymistä. Suomalaista tutkimusta narsismista lienee vähän tai ei ollenkaan, joten joudut kyllä lukemaan englanniksi jos asia kiinnostaa.

Kaikki eivät osaa englantia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi kristallikissalle hyödyllistä kerrankin keskustella toisten narsistien uhrien kanssa.

Narsistien uhreja ovat narsistit ja ei-narsistit. Ei-narsisteille narsistinen ihminen on myrkkyä, kivis edustaa jälkimmäistä. Sama kuin olisi ketju, jossa seksuaalisen hyväksikäytön uhrit pohtisivat selviytymistään ja ketjuun tulisi huomiotahakeva nalle vähättelemään lasten kokemuksia.

Väitätkö, että kristallikissa ei ole narsisti?

Viittasin lauseessa "narsistinen ihminen on myrkkyä" kivikseen, eli kivis ON narsisti. Tietää itsekin ja on siitä tänne kirjoittanut.

Onko joskus myöntänyt olevansa narsisti?

On ja aggressiivisesti korostaa että hän on uhri.

Eli ei parane koskaan eikä tule koskaan voimaan hyvin.

Näin. Paketissa on kaksi narsistia, myös hänen äitinsä. Tuskin hänen äitinsä muuttuu, jonka kautta kivis narsistina voisi saada oljenkorsia muuttuakseen. Kivis on edelleen tiukasti äitinsä vallan alla, vaikka äiti muuttaisi pallon toiselle puolen. Kiviksellä ei ole tarpeeksi älykkyyttä katkaista napanuoraa ja ottaa vastuuta itsestään sekä omista lapsistaan.

Paha mennä äidin narsismia diagnosoimaan kun ei hänestä tiedetä muuta kuin mitä Kivikissaäidin versio. 

http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/Aapinen.html

"Narsismista on vain hyvin vähän tieteellistä tutkimusta. Mutta se mikä on, on osoittanut, että NPH ei liity mitenkään yksilön rodulliseen, sosiaaliseen, kulttuurilliseen, taloudelliseen, perinnölliseen tai ammatilliseen taustaan."

Vierailija kirjoitti:

http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/Aapinen.html

"Narsismista on vain hyvin vähän tieteellistä tutkimusta. Mutta se mikä on, on osoittanut, että NPH ei liity mitenkään yksilön rodulliseen, sosiaaliseen, kulttuurilliseen, taloudelliseen, perinnölliseen tai ammatilliseen taustaan."

Johan tuossa linkitettiin varsin vakuuttava tutkimus joka osoitti nimenomaan päinvastaista ja saman tutkimuksen lähteistä löytyy koko joukko lisää.

Vaknin ei selvästikään tiedä mistä puhuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsistillahan on erilaisia lapsia. On se syntipukki ja se lellikki. Minä kasvoin perheessä jossa äiti on narsisti ja isosiskoni peri narsismin. Minä olin isosiskolleni se syntipukki. En osannut tehdä mitään oikein.

Narsismia ei peritä. Se syntyy, jos ihmisen tarpeisiin ei vastata vauvna, eikä vajetta korjata myöhemmissäkään kehitysvaiheissa. Sen sijaan narsistin käytösmalli periytyy opittuna, mutta siitä voi oppia pois, joskin ihminen tarvitsee siihen tukea ja halua prosessoida asiaa, eli hänen tulisi saada käytännössä havaita, miksi hänen oppimansa toimintamallit ovat haitallisia.

Narsisti ei sitä tajua, vaikka kuka miten lempeästi tai lujasti tahansa selittäisi, mutta narsistin uhri, joka ei itse ole narsisti, voi kyllä tajuta asian.

t.kristallikissa

Kyllä narsismi on nykytiedon valossa valitettavasti periytyvää, aika vahvastikin vieläpä.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3606922/

Tuossa nyt esimerkkinä yksi aiheesta tehty tutkimus, tuon paperin lähteistä löytyy lisää jos kiinnostaa.

Siten ainakin periytyvää, kun lapsia syntyy tunne- ja empatiakylmille äideille. Eikä vauva saa äidiltä sitä mitä tarvitsisi ensimmäisen puolen vuoden aikana.  Tunne- ja kasvatusperinnöllistä. Lähdelinkkiä suomeksi kiitosta.

Jos olisit lukenut tuon linkin niin olisit huomannut että siinä oli tutkittu kaksosia joilla ei ole yhteistä kasvuympäristöä eli nimenomaan geneettistä periytymistä. Suomalaista tutkimusta narsismista lienee vähän tai ei ollenkaan, joten joudut kyllä lukemaan englanniksi jos asia kiinnostaa.

Kasvuympäristö on eri asia kuin geneettinen periytymä.

Vierailija kirjoitti:

Mun äiti on narsisti. Syntynyt vuosi pari sodan jälkeen. Isoäitini oli 4 vuotta rintamalla lottana ja sodan jälkeen kärsi ptsd:tä. Ehkä hänelle lapsen saaminen kesken talonrakennuksen oli isompi mullistus, mitä osasi odottaa, traumatisoitunut nainen. Papan oli tuntenut vain hetken. Koko suvun maat, metsät, tilat jäi rajan taa, mikä oli valtava suru. Mummo ei ollut narsisti tosiaankaan vaan poissaoleva emotionaalisesti, vaikka paikalla. Koti, lapset ja perhe oli hyvin hoidettu, mummo osoitti rakkauttaan pitämällä asiat kunnossa ja mm. tuki koulunkäynnissä.

Helppo ymmärtää mummoa, joka paiski hartiavoimin työtä taatakseen lapsille tulevaisuuden (akateemisen) ja teki kaikessa parhaansa.

Äitini pikku narsisti piti puheen äitinsä hautajaisissa missä syytteli mummoa ja uhriutti itsensä. Hän näkee itsensä uhrina vielä eläkkeellä ollessaankin, vaikka kuka tahansa muu pystyy näkemään, ettei hän ole uhri. Pelkästään vastuutaan väistelevä narsisti.

Tämä teille, jotka hoette sitä, miten narsisti on uhri, narsisti on uhri, narsisti on uhri...

Mielenkiintoista, mulla tosi samanlainen kokemus. Äitini on narsisti ja syyttelee vielä nyt 70-vuotiaana mummoa. Uskon että mummo yritti parhaansa niillä voimilla mitä oli. Mummo myös hoiti minua kun olin lapsi. Ei koskaan huutanut tai lyönyt mitkä omalla äidilläni olivat jokapäiväistä toimintaa. Omakin äitini näkee itsensa uhrina, kuinka ei päässyt balettiin ja pianotunneille lapsena, joutui kuulemma käyttämään huonoja vaatteita, mummo ei anna hänelle rahaa mutta muille lapsille (siis valittaa tästä edelleen, 70-vuotiaana...). Vaarini kuulemma oli väkivaltainen, liekö malli hakkaamiseen tullut häneltä. Isänsä kuitenkin jotenkin idolisoinut. Omat raha-asiansa sotkenut aivan täysin jne.