Kirja: Narsistin lapsena. Pitkä tie itsenäisyyteen
Kirjoittanut sosiaalipsykologi Janne Viljamaa
Suosittelen kaikille tätä kirjaa. Antaa ajattelemista aivan tavallisillekin ihmisille.
Kommentit (247)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta eihän tietenkään tuollainen muiden elämän pilannut ihminen voi katua, sehän pilaisi HÄNEN elämänsä! Parempi syyttää vain omaa lastaan kun laiminlyönneillä pilasi tämän terven kehityksen ja syyttää lasta, ettei se kasvanutkaan terveesti itsekseen! Ties mitä se lapsi on saanut kokea, kun tarvitsi rakkautta ja hoivaa, jos se mummo ei kerran ihan täysillä käynyt (ptsd).
t.kristallikissaNo, tuota mummoa ei enää saada teoistaan vastaamaan. Tehty mikä tehty. Syyttely ei hyödytä. Huomio on elämässä suunnattava eteenpäin ja mietittävä miten itse voisi tehdä omasta ja muiden elämästä nykyistä parempaa.
Katuminen olisikin pitänyt tapahtua koko ajan sen lapsen eläessä. Se mummo oli sille lapselle valtavasti velkaa. Et ole tainnut itse olla laiminlyöty, kun kuvittelet, että siitä vain jatketaan eteenpäin, kun se, joka löi laimin, syyttää sinua, (ja opettaa sinutkin syyttämään itseäsi) vaikka on itse syypää! Kuka opettaa sille laiminlyödylle, että HÄN EI OLE SYYLLINEN? Häh? Sinäkö!? Vai oletko ensimmäisten joukossa syyttelemässä HÄNTÄ, et sitä, jonka siinä kuuluisi katua, ja jota kuuluisi syyttää!
t.kristallikissaVaikka sinä käyttäisit koko elämäsi 24/7 hänen opettamiseen, että hän on syyllinen - niin hän ei tule sitä oppimaan. Teet turhaa työtä. Voisitko tehdä jotain, mistä olisi hyötyä?
Pointi ei ole siinä, että opetetaan se jonka kuuluisi katua katumaan, vaan pointti on opettaa sille, joka on tällaisen ihmisen uhri, että sen TOISEN KUULUISI katua, ja se on hirviö, kun ei sitä tee JA että uhri ei ole syyllinen vikoihinsa.
t.kristallikissaEhkä toisen KUULUISI katua, mutta hän ei sitä KOSKAAN tule tekemään.
Ymmärrätkö tämän?Ymmärrätkö, että teet turhaa työtä yrittäessäsi saada lehmät lentämään?
Ymmärrätkö, että oma energia olisi hyvä kanavoida asiaa, josta on HYÖTYÄ ja jonka voi saada muuttumaan?
Etkö tajua, ttä tuo ei ole tuttua kaikille narsistien uhreille läheskään?????? Se on tärkeä tieto uhreille, mutta täysin epäselvä USEIN. Et voi olettaa sen olevan heidän ymmärryksessään. Sitä pitää sanoa uhreille jatkuvasti. Itsellekin. Se on uusi asia ja vaatii paljon käsittelyä ja sisäistämista (aikaa). Moni asia menee uhrilla uusiksi sen oivaltamisen myötä. Ja riippuu siitä, miten syvässä se usko on lapsella ollut, että minun nyt kuuluukin tässä kärsiä. Aivan kamalaa uskoa, että kuuluu kärsiä. Sitä narsisti tai luonnehäiriöinen lapselleen opettaa. Itse en tajunnut, ettei kuulu. Siitä sinä et tiedä etkä tajua yhtikäs mitään, niin että lakkaa tolkuttamasta asioita minulle ja opettele ymmärtämään, jos aiheesta haluat kanssani keskustella.
t.kristallikissa
Narsistin uhri saa siis minlälainen pahatar hyvänä, eikä häntä saa syyttää, koska hän itselleen mitään voi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoittanut sosiaalipsykologi Janne Viljamaa
Suosittelen kaikille tätä kirjaa. Antaa ajattelemista aivan tavallisillekin ihmisille.
Suosittelen tavallisille ihmisille aika normaalien asioiden, kuten, perheen, lasten , ystävien kanssa elämistä. Eli kaikkea muuta, kuin tuohon narsistiseen paskaan vajoamista.
Mie suosittelen ihmisille elämää, niin pitkälle, kuin se mahdollista.
Hyvä kommentti. Itse analysoin paljon asioita, jotta ymmärtäisin miten lapsuus on minuun vaikuttanut. On hyvä tiedostaa menneisyyden vaikutus itseensä, muttei silti pitäisi unohtaa myöskään sitä elämistä. Elämä on kuitenkin tässä ja nyt. Pitäisi tehdä kaikkensa  sen eteen  ettei  huono
lapsuus pilaisi koko elämää.
Ehkä toisen KUULUISI katua, mutta hän ei sitä KOSKAAN tule tekemään.
Ymmärrätkö tämän?
Ymmärrätkö, että teet turhaa työtä yrittäessäsi saada lehmät lentämään?
Ymmärrätkö, että oma energia olisi hyvä kanavoida asiaa, josta on HYÖTYÄ ja jonka voi sasada muuttumaan.
....
Hyvin ilmaistu! Siinä kiteytettynä uhrin toimintalinja!
Vierailija kirjoitti:
Narsistin uhri saa siis minlälainen pahatar hyvänä, eikä häntä saa syyttää, koska hän itselleen mitään voi.
Syyttäminen ei auta mitään, se ei opeta mitään. Saa sanoa, missä toinen tekee väärin, joskin se on aivan turhaa, koska hän tietää sen itsekin varsin hyvin. Se auttaisi paljon enemmän, että taakkaa siitä, ettei sen pahan olon aiheuttaja edes kadu, kevennettäisiin haukkumalla häntä siitä, ettei kadu vaikka teki väärin, uhrille. Uhrihan on usein saanut kuulla narsistista muilta pelkkää hyvää. Ja itsekin elää siinä uskossa, että itsessään on vain vikaa, ei narsistissa.
t.kristallikissa
Vierailija kirjoitti:
Ehkä toisen KUULUISI katua, mutta hän ei sitä KOSKAAN tule tekemään.
Ymmärrätkö tämän?
Ymmärrätkö, että teet turhaa työtä yrittäessäsi saada lehmät lentämään?
Ymmärrätkö, että oma energia olisi hyvä kanavoida asiaa, josta on HYÖTYÄ ja jonka voi sasada muuttumaan.
....
Hyvin ilmaistu! Siinä kiteytettynä uhrin toimintalinja!
Ei ole hyvin ilmaistu, vaan tyhmän ja asioita tietämättömän luuloa. Oikeasti asiasta tietävä hoksaa, että uhri on niin kauan asiassa kiinni, kun häntä syytetään kaikesta, kuten te juuri teette. Eikä ohjata syyttelyä siihen, jonka pitäisi katua, muta ei tee niin! Se on se vääryys asiassa, teistä se ei ole ydin, ja olette hukassa siinä. Moni uhri ei edes tajua tätä.
t.kristallikissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoittanut sosiaalipsykologi Janne Viljamaa
Suosittelen kaikille tätä kirjaa. Antaa ajattelemista aivan tavallisillekin ihmisille.
Suosittelen tavallisille ihmisille aika normaalien asioiden, kuten, perheen, lasten , ystävien kanssa elämistä. Eli kaikkea muuta, kuin tuohon narsistiseen paskaan vajoamista.
Mie suosittelen ihmisille elämää, niin pitkälle, kuin se mahdollista.Hyvä kommentti. Itse analysoin paljon asioita, jotta ymmärtäisin miten lapsuus on minuun vaikuttanut. On hyvä tiedostaa menneisyyden vaikutus itseensä, muttei silti pitäisi unohtaa myöskään sitä elämistä. Elämä on kuitenkin tässä ja nyt. Pitäisi tehdä kaikkensa sen eteen ettei huono
lapsuus pilaisi koko elämää.
Mulla lapsuus ei pilaa koko elämää, mutta estää sen olemasta sitä, mitä se olisi ilman sitä pilaajaa. Eli mahtavaa ja täyttä, antoisaa minulle ja onnellista.
t.kristallikissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoittanut sosiaalipsykologi Janne Viljamaa
Suosittelen kaikille tätä kirjaa. Antaa ajattelemista aivan tavallisillekin ihmisille.
Suosittelen tavallisille ihmisille aika normaalien asioiden, kuten, perheen, lasten , ystävien kanssa elämistä. Eli kaikkea muuta, kuin tuohon narsistiseen paskaan vajoamista.
Mie suosittelen ihmisille elämää, niin pitkälle, kuin se mahdollista.Hyvä kommentti. Itse analysoin paljon asioita, jotta ymmärtäisin miten lapsuus on minuun vaikuttanut. On hyvä tiedostaa menneisyyden vaikutus itseensä, muttei silti pitäisi unohtaa myöskään sitä elämistä. Elämä on kuitenkin tässä ja nyt. Pitäisi tehdä kaikkensa sen eteen ettei huono
lapsuus pilaisi koko elämää.Mulla lapsuus ei pilaa koko elämää, mutta estää sen olemasta sitä, mitä se olisi ilman sitä pilaajaa. Eli mahtavaa ja täyttä, antoisaa minulle ja onnellista.
t.kristallikissa
Olen narsistin leski-isän lapsi. Isä haukkui, hakkasi ja teetti kaikki kotityöt ala-asteelta asti minulla. Rakkautta en isältäni saanut, en tule saamaan. Isäni ei koskaan kadu, eikä pýydä anteeksi. En ole paha muille ja rakastan elämääni ja lapsiani. Isääni en arvosta ja en välitä hänen mielipiteista enkä tunteista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoittanut sosiaalipsykologi Janne Viljamaa
Suosittelen kaikille tätä kirjaa. Antaa ajattelemista aivan tavallisillekin ihmisille.
Suosittelen tavallisille ihmisille aika normaalien asioiden, kuten, perheen, lasten , ystävien kanssa elämistä. Eli kaikkea muuta, kuin tuohon narsistiseen paskaan vajoamista.
Mie suosittelen ihmisille elämää, niin pitkälle, kuin se mahdollista.Hyvä kommentti. Itse analysoin paljon asioita, jotta ymmärtäisin miten lapsuus on minuun vaikuttanut. On hyvä tiedostaa menneisyyden vaikutus itseensä, muttei silti pitäisi unohtaa myöskään sitä elämistä. Elämä on kuitenkin tässä ja nyt. Pitäisi tehdä kaikkensa sen eteen ettei huono
lapsuus pilaisi koko elämää.Mulla lapsuus ei pilaa koko elämää, mutta estää sen olemasta sitä, mitä se olisi ilman sitä pilaajaa. Eli mahtavaa ja täyttä, antoisaa minulle ja onnellista.
t.kristallikissaOlen narsistin leski-isän lapsi. Isä haukkui, hakkasi ja teetti kaikki kotityöt ala-asteelta asti minulla. Rakkautta en isältäni saanut, en tule saamaan. Isäni ei koskaan kadu, eikä pýydä anteeksi. En ole paha muille ja rakastan elämääni ja lapsiani. Isääni en arvosta ja en välitä hänen mielipiteista enkä tunteista.
Terapiasta sain apua ja välineitä saada elämäni kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsisti ei voi parantua, eikä syy hänen narsismin syntyyn ole hänessä itsessä. Narsistin on pakko yrittää selviytyä keinoilla joilla pysyy hengissä.
Keinoilla, joilla vahingoittaa lapsiaan? Pysyisi hengissä suljetulla osastollakin ja lapset saisivat mahdollisuuden elää terveen ympäristön vaikutuspiirissä tuvallista elämää, hengissäpysyen.
Pääseekö suljetulle osastolle vai siksi, että on narsisti eikä tee laittomuuksia.
Narsistiko ei tee laittomuuksia, kyllä tekee. On vain ajan kysymys, kuka seurakuntalaisista tuo ne julki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsistillahan on erilaisia lapsia. On se syntipukki ja se lellikki. Minä kasvoin perheessä jossa äiti on narsisti ja isosiskoni peri narsismin. Minä olin isosiskolleni se syntipukki. En osannut tehdä mitään oikein.
Narsismia ei peritä. Se syntyy, jos ihmisen tarpeisiin ei vastata vauvna, eikä vajetta korjata myöhemmissäkään kehitysvaiheissa. Sen sijaan narsistin käytösmalli periytyy opittuna, mutta siitä voi oppia pois, joskin ihminen tarvitsee siihen tukea ja halua prosessoida asiaa, eli hänen tulisi saada käytännössä havaita, miksi hänen oppimansa toimintamallit ovat haitallisia.
Narsisti ei sitä tajua, vaikka kuka miten lempeästi tai lujasti tahansa selittäisi, mutta narsistin uhri, joka ei itse ole narsisti, voi kyllä tajuta asian.
t.kristallikissa
Kyllä narsismi on nykytiedon valossa valitettavasti periytyvää, aika vahvastikin vieläpä.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3606922/
Tuossa nyt esimerkkinä yksi aiheesta tehty tutkimus, tuon paperin lähteistä löytyy lisää jos kiinnostaa.
Kaikkein pahimmilla sarjamurhaajilla ja kiduttajilla on ollut ihan hirveä lapsuus. Heistäkin olisi voinut tulla tavallisia, jos heitä vauvana ja lapsena olisi kohdeltu oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta eihän tietenkään tuollainen muiden elämän pilannut ihminen voi katua, sehän pilaisi HÄNEN elämänsä! Parempi syyttää vain omaa lastaan kun laiminlyönneillä pilasi tämän terven kehityksen ja syyttää lasta, ettei se kasvanutkaan terveesti itsekseen! Ties mitä se lapsi on saanut kokea, kun tarvitsi rakkautta ja hoivaa, jos se mummo ei kerran ihan täysillä käynyt (ptsd).
t.kristallikissaNo, tuota mummoa ei enää saada teoistaan vastaamaan. Tehty mikä tehty. Syyttely ei hyödytä. Huomio on elämässä suunnattava eteenpäin ja mietittävä miten itse voisi tehdä omasta ja muiden elämästä nykyistä parempaa.
Katuminen olisikin pitänyt tapahtua koko ajan sen lapsen eläessä. Se mummo oli sille lapselle valtavasti velkaa. Et ole tainnut itse olla laiminlyöty, kun kuvittelet, että siitä vain jatketaan eteenpäin, kun se, joka löi laimin, syyttää sinua, (ja opettaa sinutkin syyttämään itseäsi) vaikka on itse syypää! Kuka opettaa sille laiminlyödylle, että HÄN EI OLE SYYLLINEN? Häh? Sinäkö!? Vai oletko ensimmäisten joukossa syyttelemässä HÄNTÄ, et sitä, jonka siinä kuuluisi katua, ja jota kuuluisi syyttää!
t.kristallikissaMinulla on vaikea suhde vanhempaani. Olen siksi katkaissut välit, jotta pystyisin vapaammin keskittymään omaan vanhemmuuteni enkä koko ajan jumittaisi mennessä. Olen lapsilleni velkaa sen, että annan heille hyvän pohjan omaa elämäänsä varten. En voi antaa heille hyvää lapsuutta, jos koko ajan pelkästään keskityn vellomaan menneissä vääryyksissä.
Joo no ehkäpä vanhempasi ei olekaan syyllistänyt sinua omista virheistään, niin sua ei häiritse vaikka se ajattelisi sinusta mitä tahansa. Aivan tekopyhää kuvitella, että olet jokin erinomainen ihminen sillä perusteella, että saat keskittyä lapsiisi. Sitä haluaa jokainen, mutta se oman vanhemman katumattomuus voi olla siinä jopa esteenä. Kun ihminen ajattelee, ettei tuo tehnyt sitten mitään väärää, koska se ei kadu.
Ennen kuin alka ymmärtää, että on mahdollista tehdä väärin eikä edes katua sitä. Ja sillä on huijattu lapsi syyttämään itseään. Jos sulla ei ole ollut sitä taakkaa, ole kiitollinen. Ja koita olla arvostelematta toisia siitä, että heillä on jalka tai käsi tai pää kiinni menneisyydessä. Et siitä mitään ymmärrä.
t.kristallikissaSinä luulet olevasi kokemustesi kanssa ainutlaatuinen. Muut ovat kokeneet vastaavaa syyllistämistä, tehneet töitä itsensä kanssa ja pyrkineet jatkamaan eteenpäin. Sinä et edes yritä!
Jokainen ihminen on yksilömä ja kokemuksineen ainutlaatuinen. Mutta ymmärrän mihin pyrit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsistillahan on erilaisia lapsia. On se syntipukki ja se lellikki. Minä kasvoin perheessä jossa äiti on narsisti ja isosiskoni peri narsismin. Minä olin isosiskolleni se syntipukki. En osannut tehdä mitään oikein.
Narsismia ei peritä. Se syntyy, jos ihmisen tarpeisiin ei vastata vauvna, eikä vajetta korjata myöhemmissäkään kehitysvaiheissa. Sen sijaan narsistin käytösmalli periytyy opittuna, mutta siitä voi oppia pois, joskin ihminen tarvitsee siihen tukea ja halua prosessoida asiaa, eli hänen tulisi saada käytännössä havaita, miksi hänen oppimansa toimintamallit ovat haitallisia.
Narsisti ei sitä tajua, vaikka kuka miten lempeästi tai lujasti tahansa selittäisi, mutta narsistin uhri, joka ei itse ole narsisti, voi kyllä tajuta asian.
t.kristallikissaKyllä narsismi on nykytiedon valossa valitettavasti periytyvää, aika vahvastikin vieläpä.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3606922/
Tuossa nyt esimerkkinä yksi aiheesta tehty tutkimus, tuon paperin lähteistä löytyy lisää jos kiinnostaa.
Siten ainakin periytyvää, kun lapsia syntyy tunne- ja empatiakylmille äideille. Eikä vauva saa äidiltä sitä mitä tarvitsisi ensimmäisen puolen vuoden aikana. Tunne- ja kasvatusperinnöllistä. Lähdelinkkiä suomeksi kiitosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut nyt 25% ko. kirjasta ja nyt on päästy siihen, miten narsistin lapsi onkin narsisti 'kehään'. Just. Niin toivoin, että tämä kirja olisi todella kertonut narsistin lapsesta, ei narsistista.
Ja kaikkein vähiten "narsistin lapsi on narsisti" päättelyyn.
Usein onkin. Minä olen narsistin lapsi, ja ns. Golden child. Heräsin ongelmaan kun itsenäistyin ”liikaa” suhteessa vanhempaan ja hän kääntyi minua vastaan. Ymmärsin myös itsestäni sen että kykyni kokea empatiaa on vajaavainen, ja se selittää menneisyyteni epäonnistuneet ihmissuhteet ja palaneet sillat. Olen selvästi narsistinen, ja yritän nyt eheytyä.
Näin.
Paljon ollut näyttämisen halua, vasta nyt ajatus "onko kovin paljon väliä ihmisten hyväksynnällä?"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoittanut sosiaalipsykologi Janne Viljamaa
Suosittelen kaikille tätä kirjaa. Antaa ajattelemista aivan tavallisillekin ihmisille.
Suosittelen tavallisille ihmisille aika normaalien asioiden, kuten, perheen, lasten , ystävien kanssa elämistä. Eli kaikkea muuta, kuin tuohon narsistiseen paskaan vajoamista.
Mie suosittelen ihmisille elämää, niin pitkälle, kuin se mahdollista.Hyvä kommentti. Itse analysoin paljon asioita, jotta ymmärtäisin miten lapsuus on minuun vaikuttanut. On hyvä tiedostaa menneisyyden vaikutus itseensä, muttei silti pitäisi unohtaa myöskään sitä elämistä. Elämä on kuitenkin tässä ja nyt. Pitäisi tehdä kaikkensa sen eteen ettei huono
lapsuus pilaisi koko elämää.Mulla lapsuus ei pilaa koko elämää, mutta estää sen olemasta sitä, mitä se olisi ilman sitä pilaajaa. Eli mahtavaa ja täyttä, antoisaa minulle ja onnellista.
t.kristallikissaOlen narsistin leski-isän lapsi. Isä haukkui, hakkasi ja teetti kaikki kotityöt ala-asteelta asti minulla. Rakkautta en isältäni saanut, en tule saamaan. Isäni ei koskaan kadu, eikä pýydä anteeksi. En ole paha muille ja rakastan elämääni ja lapsiani. Isääni en arvosta ja en välitä hänen mielipiteista enkä tunteista.
No aivan eri asia kuin sellainen narsisti, joka satuttaa mutta onnistuu syyllistämään muut.
t.kristallikissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoittanut sosiaalipsykologi Janne Viljamaa
Suosittelen kaikille tätä kirjaa. Antaa ajattelemista aivan tavallisillekin ihmisille.
Suosittelen tavallisille ihmisille aika normaalien asioiden, kuten, perheen, lasten , ystävien kanssa elämistä. Eli kaikkea muuta, kuin tuohon narsistiseen paskaan vajoamista.
Mie suosittelen ihmisille elämää, niin pitkälle, kuin se mahdollista.Hyvä kommentti. Itse analysoin paljon asioita, jotta ymmärtäisin miten lapsuus on minuun vaikuttanut. On hyvä tiedostaa menneisyyden vaikutus itseensä, muttei silti pitäisi unohtaa myöskään sitä elämistä. Elämä on kuitenkin tässä ja nyt. Pitäisi tehdä kaikkensa sen eteen ettei huono
lapsuus pilaisi koko elämää.Mulla lapsuus ei pilaa koko elämää, mutta estää sen olemasta sitä, mitä se olisi ilman sitä pilaajaa. Eli mahtavaa ja täyttä, antoisaa minulle ja onnellista.
t.kristallikissaOlen narsistin leski-isän lapsi. Isä haukkui, hakkasi ja teetti kaikki kotityöt ala-asteelta asti minulla. Rakkautta en isältäni saanut, en tule saamaan. Isäni ei koskaan kadu, eikä pýydä anteeksi. En ole paha muille ja rakastan elämääni ja lapsiani. Isääni en arvosta ja en välitä hänen mielipiteista enkä tunteista.
No aivan eri asia kuin sellainen narsisti, joka satuttaa mutta onnistuu syyllistämään muut.
t.kristallikissa
Isäni syyllisti ja syyllistää edelleen, samoin isän puolen suku. Eivät tienneet väkivallasta eivätkä olisi uskoneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoittanut sosiaalipsykologi Janne Viljamaa
Suosittelen kaikille tätä kirjaa. Antaa ajattelemista aivan tavallisillekin ihmisille.
Suosittelen tavallisille ihmisille aika normaalien asioiden, kuten, perheen, lasten , ystävien kanssa elämistä. Eli kaikkea muuta, kuin tuohon narsistiseen paskaan vajoamista.
Mie suosittelen ihmisille elämää, niin pitkälle, kuin se mahdollista.Hyvä kommentti. Itse analysoin paljon asioita, jotta ymmärtäisin miten lapsuus on minuun vaikuttanut. On hyvä tiedostaa menneisyyden vaikutus itseensä, muttei silti pitäisi unohtaa myöskään sitä elämistä. Elämä on kuitenkin tässä ja nyt. Pitäisi tehdä kaikkensa sen eteen ettei huono
lapsuus pilaisi koko elämää.Mulla lapsuus ei pilaa koko elämää, mutta estää sen olemasta sitä, mitä se olisi ilman sitä pilaajaa. Eli mahtavaa ja täyttä, antoisaa minulle ja onnellista.
t.kristallikissaOlen narsistin leski-isän lapsi. Isä haukkui, hakkasi ja teetti kaikki kotityöt ala-asteelta asti minulla. Rakkautta en isältäni saanut, en tule saamaan. Isäni ei koskaan kadu, eikä pýydä anteeksi. En ole paha muille ja rakastan elämääni ja lapsiani. Isääni en arvosta ja en välitä hänen mielipiteista enkä tunteista.
No aivan eri asia kuin sellainen narsisti, joka satuttaa mutta onnistuu syyllistämään muut.
t.kristallikissaIsäni syyllisti ja syyllistää edelleen, samoin isän puolen suku. Eivät tienneet väkivallasta eivätkä olisi uskoneet.
Minut olisi pitänyt ottaa huostaan. Laitoshoito ilman väkivaltaa olisi ollut armollisempaa.
Suosittelen tavallisille ihmisille aika normaalien asioiden, kuten, perheen, lasten , ystävien kanssa elämistä. Eli kaikkea muuta, kuin tuohon narsistiseen paskaan vajoamista.
Mie suosittelen ihmisille elämää, niin pitkälle, kuin se mahdollista.