***MAALISKUISET keskellä viikkoa (ke-to)***

Tänään parempi päivä. Menin eilen jo puoli 10 illalla nukkumaan karseen päivän päätteeksi ja nukuin pitkästä aikaa suht hyvin. Eli yhden kerran kävin vessassa ja vain noin tunti valvomista. Minulle siis hyvin. Ja aamulla oli virkeä olo. Kävin kaupassa ja mies oli lasten kanssa pulkkamäessä. Nyt lähti illaks töihin ja meille tulossa kaveri lapsineen kylään tuossa 3-4 mais. Siinähän se ilta sitten vierähtääkin. Lapaset kylpyyn ja everwoodin pariin ja taas olis yks päivä lähempänä vauvan tuloa ; )

Eilen oli kyllä tuskien päivä. Sukkapuikko pistelyä, viiltelyä ja supisteluja ja tolkuton väsymys. Illalla itkeä tirskautin kun sain lapset unille. Nää miehen iltavuorot on yhtä helvettiä! Kun hän on kotona niin auttaakin tosi paljon mua kaikessa. tänäänkin imuroi ennen töihin lähtöään jne. Olen niin kyllästyny tähän olooni. Tiedän toki ettei täällä nukuta taas enään pitkään aikaan mutta kun pääsis näistä vaivoistaan eroon. Aina kun kävelee niin sattuu ja supistaa ja vauvan liikkuminenkin jo alkanut sattumaan. Mutta nyt riittää valitus..

Huomenna taas äippäpolille ja voisin ruikata jos saisin jäädä lepään sinne viikonlopuks ; )) Ei vais. Onhan mulla ukko kotona taas viikonlopun jotta eiköhän pärjätä.

ISYYSLOMALLE hän jää heti vauvan synnyttyä ja IMETYSLIIVEISTÄ ollu keskustelua..Minä ostin jo etukäteen ettei sitten tarvi vauva kainalossa kaupassa heti juosta sovittelemassa liivejä. Ostin hennesiltä tavalliset mustat ja valkoiset jotka antavat vähän myöden jos rinnat kovasti turpoavat, muttei mulla tähänkään saakka ole maidon nousu paljoa rintoja turvottanu. Senkin takia ostin jo valmiiks. Ja sellasta kokoa mitkä ovat sopivat nyt.Suosittelen muillekin että ainakin yhdet tai kahdet olis valmiina jo kun vauva syntyy. Hennesillä tosiaan maksoi noin 10 e/kpl joten 20e ei niin suuri sijoitus ole jos vaikka ei sitten mahdukaan mutta pärjää ainakin ekat päivät-viikot niillä..

Aloin miettimään noita tulevia kuopuksen synttäreitä joita olis tarkotus viettää 25 ja 26 pnä että mitä jos synnytys käynnistyykin kesken kekkereitten?! Olis se pojallekin harmi lopettaa hänen juhlansa vähän niinkuin kesken..tai toki vieraat saa tänne jäädä juhlimaan ja ompahan siinä sitten lapsen vahteja mutta talon " isäntä ja emäntä" olis pois kuvioista ; ) Olispa aika koomista mutta mun säkällä näin voisi käydäkin..Tai sitten kärvistelen vielä maaliskuun loppuun saakka tehden enätystä synnytyksen kestosta..Lasken nämä loppuraskauden vaivani osaksi synnytystä jo..heh. Mutta nyt jätän muillekin tilaa pinoon ja palailen huomenissa kertomaan uudet äippäpoli kuulumiset.

Neuvolassa kaikki hyvin, painoa tullut 500g/vko, joten nyt taitaa olla n.13kg yhteensä. Mutta mikä parasta, vauva on laskeutunut ihan selkeästi viime viikosta ja siltä se neuvolaan kävellessä tuntuikin. Matkaa 2km ja tuntui kyllä tosi pahalta alapäässä, piti tulla bussilla kotiin. Eilen ei kävelylenkillä tuntunut vielä mitään. Supistuskin tuli samalla, kun kuunneltiin sydänääniä, kivuton tosin. Vauvan sydänäänet olleet joka kerta 145-150 ja meillehän on poika tulossa. Terkkari oli sitä mieltä, että vauva alkais olla valmis vaikka syntymään, yhdyn edelliseen:)



Minä tilasin kahdet liivit sieltä taikapilvestä, sen yötopin ja sit ne tavalliset imetysliivit. Mulla on isot rinnat, joten ei se yötoppi kovin tukevalta tunnu, mutta varmaan ihan asiansa ajaa. Ne liivit tuntui kokeillessa ainakin ihan napakoilta. Eikä kyllä hinnalla pilattuja.



Nyt laittamaan jotain ruokaa ja sohvalle katsomaan jääkiekkoa. Toivottavasti ei tule sitä bussilakkoa, sitten on vähän vaikeuksia päästä maanantaiseen tapaamiseen. Olisi kyllä tosi kiva nähdä ekaa kertaa muita ja päästä viimeisiä kertoja shoppailemaan keskustaan.



Sport75 rv 37+4

NapNap olikin jo kyselly, olin nettipimennossa vanhempieni luona ja eilen kotiuduin, oon nyt lueskellu pinoja läpi...



Mitään kummallista ei tänne kuulu, nivuset ja alavatsa on niin kipeet että liikkuminen aiheuttaa irtvistelyä :) Kävin tänään verikokeessa kun oon veriryhmältäni Rh- ja niitä vasta-aineita tarkkaillaan kahdella verikokeella raskausaikana. Huomenna olis tutustuminen Kättärille. Uskomatonta että kohta on laskettuunaikaan enää 3 viikkoa!!!!!!



Vauvalle alkaa kaikki olla valmiina, puuttuu vaan vauva- tai eihän se puutu, muistuttelee kyllä olemassaolostaan varsinkin öisin puskemalla kylkiluihin niin etten saa nukuttua... jospa kohta laskeutuisi ;)



Mukavaa torstaita kaikille !!!!!



Fiona rv 36+4

Minäkin täällä tuskailen kun ei tunnu olevan mitään siihen suuntaankaan, että synnytys käynnistyis... Kovasti oon yrittäny käydä kävelemässä ja saunonu melkeen joka toinen päivä. Kävely saa aikaan joskus jopa kivuliaita supistuksia, mut sit taas saattaa mennä päivä ja yö ettei mitään.



SANTULLA hyvä konsti tuo lattian jynssääminen :) Oon miettiny et jos ottais huomenna projektiks roskiskaapin siivouksen kun se todella taitaa jo sitä kaivata :) Siinäkin joutuis kykkimään.. jos se vähän jouduttais.. Me ollaa Santun kanssa ihan niinkun samalla viivalla :)



Mut nyt ruuan laittoon ja sitte ulkoilemaaan. Pakko saada raitista ilmaa kun oon ollu taas koko päivän sisällä (nukuin piitkät päikkärit).



Aurinkoista torstain jatkoa kaikille ja tsemiä niille jotka tänään pääsee tositoimiin!



Kati ja Nestori -rv38+1

TINTULLE pahoittelut mummasi puolesta!



Kahden enimmäisen maalisneidin äideille, SIMBUCALLE ja LILYLLE todella isot onnenhalaukset!



Koko pinoa en ehtinyt lukea, palailen viim. ensi viikolla kun " ehtii" (oikeasti tässähän olisi aikaa, mutta johonkin se aina katoaa...). Toivottavasti kaikilla on asiat hyvin! Omassa navassa kaikki mainiosti (ja viimisen lääkärikäynnin mukaan mahassa viihtyykin, kohdunsuulla ei muutoksia)!



V+Helmeri rv 36+1

Hei kaikille!



Oli niin pitkä pino, etten millään jaksanut nyt keskittyä lukemiseen. Luen sitten myöhemmin.



Ihan ensiksi oikein isot kiitokset kaikille onnitteluista! Mua itkettää ihan koko ajan. On vähän hormonit vissiin sekaisin. :)



Tässä synnytyskertomus lyhykäisyydessään:

Heräsin 14. päivä noin puolen yön pintaan kummaan tunteeseen. En osaa selittää sitä tunnetta sen tarkemmin, mutta nousin joka tapauksessa sängystä ylös ja menin vessaan. Kun sain vessan oven kiinni, niin kuului hentoinen " poks" ja huomasin jalkojeni välistä valuvan melkoisesti nestettä. Ensi järkytykseni jälkeen karjuin kurkku suorana miestäni vessaan. Mies oli noin sekunnissa paikalla ja tultiin siihen tulokseen, että lapsivedet meni. Mies haki mulle kuivat vaatteet ja siivosi lapsivedet lattialta. Minä sillä aikaa soitin Jorviin, että tarttis vissiin tulla synnyttämään nyt. Kehoittivat tulemaan saman tien. Puhelun jälkeen tuli niin kamala supistus, että se vei ihan jalat alta. Niitä alkoi sadella sellaisella vauhdilla ja voimalla, etten meinannut päästä autoon asti ollenkaan. Päästiin kuitenkin Jorviin yhtenä kappaleena. Kätilö teki heti sisätutkimuksen ja totesi, että mähän olen jo 4 cm auki. Siinä nopeasti keskusteltiin mun toiveistani ja päästiin saman tien synnytyshuoneeseen. Siellä laitettiin kaiken maailman piuhat kiinni ja mä huusin tuskasta, kun suppareiden väli oli alle minuutti. Sain jotenkin sanottua, että epiduraali olisi kiva saada. Sen sainkin aika nopeasti ja se helpotti sen verran, että kivut hävisivät käytännössä lähes kokonaan, mutta supistukset tuntuivat paineen tunteena ja näkyivät käyrillä. Kätilö kävi vähän väliä tutkimassa tilannetta ja kyseli vointia ja muuta. Mies oli ihanan rauhallinen koko ajan ja hieroi, piti kädestä, silitti hiuksia ja kannusti. Noin klo 05:45 hälytin kätilön paikalle, kun mulla oli selkeä ponnistamisen tarve. Kätilö tutki tilanteen ja totesi " kauhistuneena" mun olevan täysin auki ja kysyi, missä asennossa haluan ponnistaa. Olin niin väsynyt, että en jaksanut nousta sängystä ylös, vaikka olinkin miettinyt jakkaralla ponnistamista. Ponnistusvaihe oli vartissa ohi ja 9 pisteen tyttö näki päivänvalon. Onnellinen isä leikkasi napanuoran ja auttoi tytön puhdistamisessa ja sain pikkuisen sen jälkeen syliini. Se tunne oli kyllä ihan uskomaton. Jälkeiset syntyivät klo 06:15 ja synnytyksen kokonaiskestoksi merkittiin tasan 6 h (avautumisvaihe 5h30min, ponnistus 15min ja jälkeiset 15min). Pari tikkiä laitettiin.



Lapsivuodeosastolla tytöstä otettiin sokerikokeita 6 kertaa sen ekan päivän aikana alhaisen syntymäpainon vuoksi. 15. päivä otettiin enää muistaakseni kolmesti ja tänään ei tarvinnut enää ottaa. Koko ajan arvot olivat kohdallaan. Tuon painon takia pitää syöttää 3 tunnin välein kuten Simbucankin tyttöä. Aluksi piti antaa lisämaitoa, mutta nyt on maito noussut ja se riittää tytölle oikein hyvin ja jää vähän ylikin. Pumppaan ylimääräiset varalle. Tyttö on ollut oikein helppo tapaus tähän asti ja valloittanut vanhempiensa sydämet täysin.



Tässä sitä nyt opetellaan tuntemaan toisiamme. Nyt kun tyttöä täytyy syöttää kolmen tunnin välein, niin lepoa ei oo juurikaan. Onneksi mies auttaa kaikessa missä voi. Mies tuumasikin, että imetä sinä, niin minä hoidan loput. :)



Tyttö söikin just ennen kuin aloin kirjoittamaan ja nyt on tutimassa. Täytyy mennä nyt syömään ja hetkeksi lepäämään ennen kuin koko rumba on aloitettava alusta.



Oikein paljon jaksamisia kaikille masuille ja Simbucalle vauvan tuoksuista arkea! Toivottavasti saamme lisää ihania uutisia pian! Nyt kun meitä on näin vähän jakautuneena, niin olisi kiva, jos voisi tuntojaan tulla purkamaan vaikka tänne teidän masujen sekaan, aina kun vaan ehtii vauvalta hetkeksi istua. Mikäli se ei ketään häiritse.



Mutta lisää kuulumisia myöhemmin. :)





Lily & tyttö 2 vrk (+isukki)

[color=Blueviolet]Toivottavasti itsekin sitten aikanaan pääsee kotiin mahdollisimman pian. Meni ainakin esikoisen aikana nukkumiset aikalailla heikosti tuolla sairaalassa.



Kiva, kun jaksoit heti tulla kertomaan synnytyksestä. Nopeaa toimintaa se sullakin oli. Itse toivon kyllä, että alkais supistuksilla, niin ehtisin sitten ajoissa sairaalaan. Esikoinen kun syntyi vajaan kolmen tunnin päästä lapsivesien menosta ja kun täällä ja kavereilta oon kuullu, niin aikalailla nuo synnytysten kestot ovat seuraavien kohdalla puolittuneet.



Tietenkin aluksi höpötellään vauva-arjesta täällä omassa pinossa ja siten vasta kun enemmän vauvoja saadaan pinoon, niin siirrytään tuonne vauva-puolelle... Vai mitä, muut ovat mieltä?



Onnea vielä kerran!

-Monkey-

[color=green]ja kiitti liivikommenteista, taidan laittaa taikapilveen tilauksen menemään..



monkey sen jo sanoikin, eli kiva lily että kävit kertomassa miten synnytys meni. ja toki ollaan kaikki vaan täällä vielä, ehditään tuonne toiselle puolelle myöhemmin:)



Caddie[/color]

TINTTU: Olen todella pahoillani menetyksestäsi. Olen itse menettänyt tämän raskauden aikana kaksi perheenjäsentäni, joten tiedän, että arjesta selviäminen ottaa koville. Tuntuu vaikealta iloita raskaudesta, kun on surua ja murhetta ympärillä. Kyllä se vauva siellä masussa kuitenkin muistuttaa elämän jatkuvuudesta ja antaa iloa päivään! Voimia jaksaa!



Onnea vielä Lilylle ja Simbucalle!! Minä ainakin mielelläni luen synnytyskertomukset ja vauvakuulumiset, joten kertokaa vaan niitä ihmeessä!!



Neuvolassa kävin tänään ja kaikki oli ok. Nyt on alkanut olla mullakin vähän turvotusta, ei saa enää sormuksia pois. Mulla on paino noussut jo 18 kiloa, viime neuvolakerrasta 2,5 kg!! Mun painonnousu taitaa olla enkka tässä porukassa ja vielä olis kolme viikkoa jäljellä...



IMETYSLIIVEISTÄ oli puhetta. Mulla on tämä isorintaisen ongelma ja liivit on aika hinnoissaan. Mun rinnat on kasvanu tän raskauden aikana aika reippaasti, lähdin koosta D70 ja tällä hetkellä käytössä on F75... Tänään kävin ostamassa Nettiemosta Bravadon original-liivit, jotka tuntuivat päällä ihan mukavilta, ja tukivatkin kuitenkin myös jonkin verran. Ostin ne lähinnä yö- ja kotikäyttöön, koska ovat toppimalliset ja pehmeät. Ajattelin käydä ostamassa tukevammat vasta kun imetys on päässyt kunnolla vauhtiin, niin tietää sen todellisen koon, koska en halua ostaa väärän kokoisia 50 euron rintsikoita... Anitan liivejä olen sovittanut ja sellaiset ajattelin sitten hankkia, kun olen siinä kunnossa, että voi lähteä ostoksille.



Huomenna lähdetään vielä käymään mun sekä miehen kotipaikkakunnilla Etelä-Pohjanmaalla. Matkaa on suuntaansa 450 kilometriä, mutta pidetään useita jaloittelutaukoja, niin eiköhän se siitä.



Koittakaa kaikki jaksaa! :)



t: Hömppä ja masukki rv 36+6

Ostin valmiiksi yhdet toppimalliset ja yhdet irrotettavalla kupilla olevat imetysliivit. Juuri noita täällä kehuttuja Carriwelin liivejä (Comfort Sleeping Bra ja Drop Cup ) vaikka miullakii tuo koko ongelma on aina suuri. Lähdin koosta 75F !!!! vielä ei oo rintojen koko juurikaan muuttunut, mutta enpä tiiä mitä saan sopimaan päälleni kun maito nousee ;) Kalliita ainankin aina on nuo erikoismyymälöiden liivit, joista kokoja löytyy... Nuo Carriwelit on kokoa L, mutta en tiedä niiden sopivuudesta ja tukevuudesta sitten maidon noustua. Ajattelin että käytän niitä vaikka sitten enemmin yö-käytössä jos ei muuten tue tarpeeksi....

Kyllä se on mullakin paino noussut. Nyt on tullut 19kg jo ja mulla on vielä 2 viikkoa la:aan. Taidetaan me siis olla " parhaat" painonnostajat:)



-Santtu 38+1

ei sitten ollut mitään iloa... Ainakaan vielä ei ole tuntunut yhtään mitään. Täytyy varmaan yrittää ahtautua toppahpusuihin ja lähteä ulos vipeltämään ja kipittää vielä noi rappuset tosta sitten reippaasti ylös (asutaan 4. kerroksessa...). Huomenna ajattelin sotaa lauka kauppan mennessä, se kun kuulemma voi käynnistää (toivottavasti) synnytyksen.



-Santtu, taas

Mulla kanssa painoa tullut jotain 18 kg, nyt ei ole punnittu pariin viikkoon, mutta esikoisesta tuli 20 kg joten samoihin mennään taas. Nopsasti se sitten tippuikin, juuri katsoin vanhasta neuvolakortista, että jälkitarkastukseen (1,5 kk synnytyksestä) mennessä tuosta 20 kilosta oli kadonnut jo 16 kg. Etten jaksa siitä hirveästi stressata. Vaikka olo on kyllä aika tukala, tuo parinkymmenen ylimääräisen kilon kantaminen ottaa voimille ihan tarpeeksi.



Anna ja vatsa 37+1



ps. Puhelinsoittoa äitiyspolilta ei kuulunut, mikä tarkoittaa vissiin sitä, että mun lantiokuvissa ei ollut mitään, minkä vuoksi tämä toinen syntyisi suunnitellulla sektiolla. Saan siis koittaa alatiesynnytystä, mikä on tosi jees!

Tulinpa taasen kurkkaamaan, miten muiden päivät ovat sujuneet. Meillä saatiin just imetys- ja vaipanvaihtorumba päätökseen ja tyttö touhuilee isänsä kanssa tuossa sohvalla. Tai ei tyttö paljon touhuile.. Isänsä selittää jotain arkistointijuttuja ja tyttö katselee silmät suurina. :)



MONKEY: Juu, nopsaan päästiin kotiin. Mä en saanut nukutuksi oikeastaan ollenkaan sairaalassa. Meillä oli huonetoverin vauvan kanssa vähän eri rytmit ja aina kun ite sai unen päästä kiinni, niin tän toisen vauvan rumba alkoi. Mä sitten eilen kysyin varovasti, millaiset mahikset ensisynnyttäjän (ja vähän aikaisen sellaisen vielä) on päästä jo toisena päivänä kotiin. Meinasivat, että jos minun ja vauvan olo on hyvä, niin päästävät kyllä. Ja kun olo molemmilla oli hyvä, niin päästiin sitten jo tänään kotiin.



Mulla jäi sairaalaan melkein kaikki kilot. Kotiin toin vauvan ja pari muuta kiloa. :) Eli melkein lähtöpainoissa ollaan. Täällä muutamat " manailivat" hurjaa painonnousua, niin mä ainakin voin lohduttaa, että kyllä sinne sairaalaan varmasti kaikilla aika paljon jää. Mä en olisi uskonut, miten nopeesti paino tippui. Imetyksen takia on nyt pakko pitää omista syömisistään sen verran paljon huolta, ettei ihan liian nopeasti tippuisi. Imetyskin kyllä varmaan laihduttaa.. Vai kuinkakohan se meni?



Molemmat tuoreet isovanhemmatkin käväisivät pikaisesti tuossa hetki sitten. Sairaalaan ei mies antanut lupaa tulla. :) Mun sisko pääsi livahtamaan miehen tarkan valvonnan välistä, mutta muita vieraita ei käynyt. Enkä kyllä olisi jaksanutkaan. Nyt jo jaksaa paremmin, vaikka totta kai edelleenkin on väsynyt. Mutta jotenkin rennompi olo, kun saa olla kotosalla.



Ihan kivasti tää päivä on mennyt. Tyttö on syönyt ja nukkunut hyvin ja nyt tosiaan jaksaa olla ainakin hetken hereillä. Taas ysiltä alkaa rumba ja sen jälkeen saakin mennä jo yöpuulle, että jaksaa yöllä herätä. Sairaalassa mä vaihdoin vaipan öisinkin, mutta katotaan nyt, mihin nää rutiinit tästä pikkuhiljaa muodostuvat. Jos tytöstä tulee vilkas kukkuja, niin lopetan sitten vaipanvaihdon öisin, jos ei ole kakkaa. Tuntuu sitä kyllä riittävän joka vaipalliseen. :)



Mutta nyt mä menen noiden kahden seuraan ihmettelemään ja pelastamaan tyttäreni tuolta arkistointihirmulta. :)



Ihanaa iltaa kaikille!





Lily & tyttö 2 vrk

Synnytyksestä vielä sen verran, että kun sain epiduraalin niin oli pakko synnyttää sängyssä ja vaihtoehdot oli siis kyljelleen tai selälteen. Kun alkoi ponnistuttaa olin vasemmalla kyljellä ja siinä asennossa pysyin sitten loppuun asti. En kyennyt itse kunnolla pitämään oikeaa jalkaa ylhäällä niin mies sitten avitti.



Tänään just puhuttiin synnytyksestä niin olin kuulema moneen kertaan karjunut, että " pidä nyt sitä jalkaa kunnolla kiinni että pysyy" ja mies sanoi, että hän piti kyllä todella tukevasti, etten olisi saanut edes alas sitä jalkaa =D



Ja kun vasta vauvan pää oli ulkona luulin, että se oli kokonaan syntynyt niin olin itkien kysynyt " miks ei se itke" ja kätilöt sanoi, että kyllä se itkee kun kokonaan syntyy ja niinhän se neiti sitten kiljaisikin kunnolla ja mä sain tytön käsille ja taas mä itkien hoin " miten se voi olla noin pieni" . En siis ikinä ole nähnyt näin pikkuista vauvaa. Mutta hyvä on ruokahalu tytöllä, joten eiköhän hän ihan hyvää tahtia kasva! =)



Vaipan vaihdosta Lily-80: Meillä ainakin kakkia riittää joka vaipalle ;) Sain sairaalassa yhden satsin syliinkin kun olin pepun pessyt ja siirtämässä vauvaa hoitoalustalle. Kotona on nyt kerran tehnyt lavuaariinkiin samalla kun pesin peppua =) Pisuja taas on usein päässyt hoitoalustalle juuri kun on saanut kuivattua. oon sideharsoilla kuivannut ja ne on kyllä tarpeen ja niitä laitoin miehen eilen ostamaan lisää. Lily sun tyttö osaa siis imeä suoraan rinnasta? Käytätkö rintakumia? Ajattelin ruveta rintakumilla kokeilemaan kerran päivässä imetystä suoraan rinnasta kuten sairaalasta suositeltiin... muutoin siis tuttipullosta ettei toisen voimat mene yritykseen ja sit ei jaksakaan imeä tarpeeksi.



Vaipoista: Sairaalassa oli extrapieniä vaippoja mitä siellä käytin ja niitä ei saa kaupasta. Niitä saa ostettua kuitenkin helsingistä pitäjänmäeltä jostain tehtaalta(?) on auki klo 9-12 mut vielä ei ole siellä hankittu niitä. Olen käyttänyt kaupan liberon 2-4kg vaippoja nyt ensi alkuun ja ihan hyvin nekin pysyy kun laittaa tarpeeksi tiukalle ja meidän neidille ei ainakaan ole mitään ihottumaa tullut (ainakaan vielä).



Ja imetysliiveistä: Tilasin yhdet taikapilvestä, ne yöliivit. Oon kyllä pitänyt niitä ihan päivälläkin kun on tosi mukavat päällä ja nyt ovat jämptit ku rinnat turposi maidon nousun myötä. Tosin tukevammatkin voisivat olla päiväkäyttössä, mutta kuitenkin suosittelen jos joku miettii ostoa.



Meillä oli hirveä rumba pikkutavaroiden kanssa kun en ehtinyt hommata valmiiksi kun tuli etuajassa. Eli esim. talkkia ja septidiniä piti miehen käydä kun putsaan vauvan nivustaipeet vaipan vaihdon yhteydessä tarkasti kun on vähän punoittaneet. Sit niitä navanputsaustikkuja kannattaa (pitää!) olla. Napaa olen putsaillut pari kertaa päivässä kun sen verran kovaa vauhtia taitaa olla irtoamassa (yleensä kerta pvässä vissiin riittää tai niin sanoivat sairaalassa). Ja nessu-nenäliinoja olen käyttänyt silmien ja korvien putsaamiseen kun ovat juuri sopivan pehmeitä siihen tarkoitukseen. Hmm... mitäs muuta vinkkejä osaisin antaa, saa kysyä, mutta en tiedä millä viiveellä ehdin vastaamaan =)



Ja omat kädet on koetuksella kun jatkuvasti saa pestä ja kuivata. Mies haki apteekista Essex plus emulsiovoiteen 500g (pumppupullo). On todella hyvää hajutonta hoitavaa rasvaa ja imeytyy suht nopeasti ja kädet pysyy pehmeinä niin on mukava pehmeillä käsillä vauvaa kosketella/käsitellä.



En ole koko pinoa ehtinyt lukemaan ja toivottavasti joku sai jotain vinkkejä tosta.

Menen ihan just itsekin nukkumaan, kun sain tytön just syötettyä, vaihdettua kuiviin ja nukkumaan. Tulin vaan pariin juttuun kommentoimaan..



SIMBUCCA: Kuulostipa tutulta nuo teidän vaipanvaihtojutut! :) Mäkin oon saanut kakat ja pissat syliini. Lavuaariinkin on tullut, samoin hoitoalustalle. Tosi kivaa, kun on just saanu kuivattua kunnolla, niin eiköhän tuu pissat pitkin ja poikin.. Ei tiedä, itkiskö vai nauraisko. :) Harsot on tosi käteviä ja ihanan pehmoisia herkälle iholle. Meillä on niitä tuossa hoitopöydän vieressä ainakin 30 ja varmaan enemmänkin sais olla. Vinkkinä vaan muillekin. :) Imetyksestä kysyit. Juu, meidän tyttö oppi tosi nopeesti tuon imemistekniikan ja on imenyt koko ajan ilman kumia. Nännit on vaan tosi kovilla, kun imuote on melkoinen. Niitä on pitänyt rasvailla ja ovat tosi kipeät. Rinnat on muutenkin arat, kun maito nousee niin hyvin. Onneksi tyttö imee suurimman osan ja loput saa pois pumppaamalla. Ja tuosta ponnistamisesta mun piti sulta kysyä, kun sanoit, että epiduraalin kans oli pakko ponnistaa sängystä. Mäkin sain epiduraalin ja silti multa kysyttiin, miten haluaisin ponnistaa. Kyllä mäkin sängystä ponnistin, muttei kukaan sanonut, että se olis ollu pakollista epiduraalin kans. Eiköhän ne vaan tajunnu mun kohdalla vai mitä? Ei siitä sen enempää puhuttu ku sanoin ponnistavani sängystä, mutta tuli nyt vaan mieleen.. Mä revin miehen paidan hihan ihan piloille siinä ponnistusvaiheessa. :) Mies näytti sitä jälkikäteen. Melkoista jälkeä olin saanut aikaan..



Simbucca olikin antanut jo kokemuksen syvällä rintaäänellä paljon hyviä vinkkejä. :)



Nuo navanputsaustikut on tosi käteviä. Sairaalassa käytin niitä, mutta nyt oon tavallisilla pumpulipuikoilla putsannu. Hyvin niilläkin saa, mutta niillä kunnon tikuilla sai paremmin. Tynkä näyttää meidän tytöllä jo ihan siltä, että kohta tippuu. Kuinkahan pian se yleensä lähtee?



Meilläkin on noita Liberon vaippoja. Jorvissa oli niitä käytössä ja meidän tytölle tuntuivat olevan oikein sopivia, vaikka aika tiukalle pitääkin vetää, kun on niin hoikka. Taipeiden kans saa olla kyllä tosi tarkka, kun nuo pikkuiset on niin hurjan poimuisia, että meinaa jäädä kosteutta, vaikka on kuinka tarkkana.



Imetysliivit on kyllä taivaan lahja. :) Tosi kätevät ja mä olen jo nyt oppinut avaamaan ja sulkemaan yhdellä kädellä. Tukevat kannattaa olla, koska ne rinnat tulee olemaan tosi kipeät sitten, kun maito nousee.



Jotakin piti vielä kirjoittaa.. Ei pysty muistamaan.. Silmätkin on ihan punaiset kaikesta siitä itkemisestä. Kun nuo isovanhemmat kävivät ja kyselivät kaikenlaista, niin mulla meni koko homma ihan itkuksi. Tosi hämmentävää, kun ihan kaikki itkettää. On niin paljon väsymystä vielä synnytyksestä ja kaikki on niin uutta ja ihmeellistä, että onko tuo nyt toisaalta ihmekään. Mä en oo vaan tottunut olemaan näin kamala itkupilli. No, eiköhän tää tästä. Toivottavasti eka yö menis hyvin, ettei iske kauhea paniikki. Onneksi on tuo mies auttamassa.



Mutta nyt nukkumaan..