Lue keskustelun säännöt.
Isäni ei hyväksy suhdettani (iso ikäero)
15.01.2016 |
Olen siis 20 vuotias nainen ja ollut yhdessä poikaystäväni kanssa 3 vuotta.Aloimme seurustelemaan, kun olin 17 v ja mies 37v .Isäni ei hyväksynyt suhdettani alussa eikä ole vielä tähän päiväänkään sitä hyväksynyt.Äitini on yrittänyt vakuutella hänelle, että ei hän voi sille mitään, koska emme kumminkaan eroa mieheni kanssa isäni tahdosta.Olen kyllästynyt tähän tilanteeseen ja isäni kiukutteluun.Isäni on kummiskin jo 60 v. ja luulisi hänen ymmärtävän. Hän sanoo aina ettei hyväksy suhdetta koska "Siitä ei voi tietää mitään hyvää"
Olisi kiva käydä vanhemmillani kylässä mutta käymme mieheni kanssa siellä ainoastaan, kun isä on poissa.
En jaksa enää.
Onko teillä antaa vinkkejä miten saisin isän vakuuteltua, että mies ei käytä minua hyväksi yms ?
Kommentit (75)
Miehen on lähes pakko olla jotenkin vajaa jos noin teinistä tytöstä itselleen naisen ottaa. Muutaman kuukauden iloittelun ymmärrän, mutta kyllä sen jälkeen pitäisi molempien ymmärtää ettei suhteella ole oikein tulevaisuutta. Ap kuulostaa niin nuorelta ja helposti johdateltavalta, tyhmältä. Mies on varmasti taas sellainen perusjuntti, joka ei enää muita saisi ja minkälainen aikuinen nainen hänet enää edes huolisi, lapsen kanssa olleen? Ottakaa nyt siihen kimppaan vielä äiti mukaan niin saatte täydellisen trion..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On tuo 20 vuoden ikäero kyllä aika huima. En halua kuitenkaan tuomita suhdettanne täysin, sillä tiedän että on olemassa vastaanvanlaisia tapauksia, joissa ollaan uskollisesti pidetty yhtä vuosia. Kuitenkin, kuten monet muutkin täällä ovat jo huomautelleetkin, on aina riski että yleensä suhteen nuorempi osapuoli tulee jollain tavalla hyväksikäytetyksi. Erityisesti nuorena ihminen on helposti ohjailtavissa - kehitys on vielä henkisellä tasolla hieman kesken ja hyväksynnän tarve on korkeampi. Ymmärrän isäsi huolen, joten kannattaa myös kuunnella häntä eikä vain sivuuttaa hänen mielipiteitään. Ja kuten alussa sanoin, suhteenne ei ole täysi mahdottomuus mutta suosittelen varovaisuuteen - aivan sinisilmäinen ei kannata kuitenkaan olla.
Olen kuunnellut isän mielipiteen moneenkin kertaan.Olen myös sanonut, että ymmärrän sen mutta silti hän ei lopeta.
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 36-vuotias nainen, ja sillä elämänkokemuksella ihmettelen kyllä, mitä tekemistä itselläni voisi olla itseäni 20 vuotta nuoremman pojan kanssa - saati sitten, että olisin alkanut "seurustelemaan" tällaisen ihmisen kanssa hänen ollessaan alaikäinen(!) En sano tätä ollakseni ilkeä tai koska olisin "katkera mamma", mutta suhteesi ei vain ole terveellä ja tasa-arvoisella pohjalla, AP :(
Olen 41 vuotias nainen ja keksin montakin asiaa mitä tekisin parikymppisen nuoren miehen kanssa! Minulla on kokemusta ja intoa, nuorella miehellä intoa ja kestävyyttä. Jutut eivät ehkä menisi kaikilta osin yhteen, mutta eivätpä ne mene välttämättä saman ikäisenkään kanssa. Juu, kyllä mulle kelpaisi!
Eli siis vahvistit juuri omalla asenteellasi, että AP:nkin mies on hänen kanssaan seksin takia? :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä sama ikäero ja oltu yhdessä nyt 7v ja kaksi lasta. Vanhemmat hyväksyneet kun muuta ei voi. Onnea suhteeseen.. Ainahan voi erota jos siltä tuntuu. Meillä ei oo ollu riitoja tms. :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nqq kirjoitti:
Meillä sama ikäero ja oltu yhdessä nyt 7v ja kaksi lasta. Vanhemmat hyväksyneet kun muuta ei voi. Onnea suhteeseen.. Ainahan voi erota jos siltä tuntuu. Meillä ei oo ollu riitoja tms. :-)
......
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 36-vuotias nainen, ja sillä elämänkokemuksella ihmettelen kyllä, mitä tekemistä itselläni voisi olla itseäni 20 vuotta nuoremman pojan kanssa - saati sitten, että olisin alkanut "seurustelemaan" tällaisen ihmisen kanssa hänen ollessaan alaikäinen(!) En sano tätä ollakseni ilkeä tai koska olisin "katkera mamma", mutta suhteesi ei vain ole terveellä ja tasa-arvoisella pohjalla, AP :(
Olen 41 vuotias nainen ja keksin montakin asiaa mitä tekisin parikymppisen nuoren miehen kanssa! Minulla on kokemusta ja intoa, nuorella miehellä intoa ja kestävyyttä. Jutut eivät ehkä menisi kaikilta osin yhteen, mutta eivätpä ne mene välttämättä saman ikäisenkään kanssa. Juu, kyllä mulle kelpaisi!
Eli siis vahvistit juuri omalla asenteellasi, että AP:nkin mies on hänen kanssaan seksin takia? :(
Jep. Seksi on se joka tässä on ratkaiseva asia. Sitä, minkälainen duracell ap:n mies on ollut ennen ap:n kairaamista en tiedä, mutta ap lienee ollut aika sinisilmäinen tyttönen lähtiessään miehen patjaksi. Mutta jos he ovat nyt onnellisia niin hyvä, ap:n isällä on valitettavasti vain pelko puserossa, että tyttönen on täysin väärissä käsissä ja miehensä ohjailtavissa. Aikansa kutakin kuitenkin, toivottavasti ap ymmärtää kun isi on testamentissaan sulkenut miehen pois perinnönjaosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 36-vuotias nainen, ja sillä elämänkokemuksella ihmettelen kyllä, mitä tekemistä itselläni voisi olla itseäni 20 vuotta nuoremman pojan kanssa - saati sitten, että olisin alkanut "seurustelemaan" tällaisen ihmisen kanssa hänen ollessaan alaikäinen(!) En sano tätä ollakseni ilkeä tai koska olisin "katkera mamma", mutta suhteesi ei vain ole terveellä ja tasa-arvoisella pohjalla, AP :(
Olen 41 vuotias nainen ja keksin montakin asiaa mitä tekisin parikymppisen nuoren miehen kanssa! Minulla on kokemusta ja intoa, nuorella miehellä intoa ja kestävyyttä. Jutut eivät ehkä menisi kaikilta osin yhteen, mutta eivätpä ne mene välttämättä saman ikäisenkään kanssa. Juu, kyllä mulle kelpaisi!
Eli siis vahvistit juuri omalla asenteellasi, että AP:nkin mies on hänen kanssaan seksin takia? :(
Jep. Seksi on se joka tässä on ratkaiseva asia. Sitä, minkälainen duracell ap:n mies on ollut ennen ap:n kairaamista en tiedä, mutta ap lienee ollut aika sinisilmäinen tyttönen lähtiessään miehen patjaksi. Mutta jos he ovat nyt onnellisia niin hyvä, ap:n isällä on valitettavasti vain pelko puserossa, että tyttönen on täysin väärissä käsissä ja miehensä ohjailtavissa. Aikansa kutakin kuitenkin, toivottavasti ap ymmärtää kun isi on testamentissaan sulkenut miehen pois perinnönjaosta.
Ei mun isällä muutenkaan mitään perintöä olis antaa köyhiä duunareita kato ku ollaan muiden velat niskassa,aina oltu.
-Ap
nqq kirjoitti:
Meillä sama ikäero ja oltu yhdessä nyt 7v ja kaksi lasta. Vanhemmat hyväksyneet kun muuta ei voi. Onnea suhteeseen.. Ainahan voi erota jos siltä tuntuu. Meillä ei oo ollu riitoja tms. :-)
Ihana tuo "aina voi erota" kun on ensin mennyt pari rakkaudenhedelmää vääntämään.. Seitsemän vuotta on lyhyt aika yhdessä, en paljon niillä vuosilla retostelisi. Ja riidattomuuteenkin voi olla pari syytä, mm. se, että nainen on niin hellan ja nyrkin välissä ettei uskalla. Tai mies on munaton. Onnea suhteeseen..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
nqq kirjoitti:
Meillä sama ikäero ja oltu yhdessä nyt 7v ja kaksi lasta. Vanhemmat hyväksyneet kun muuta ei voi. Onnea suhteeseen.. Ainahan voi erota jos siltä tuntuu. Meillä ei oo ollu riitoja tms. :-)
Ihana tuo "aina voi erota" kun on ensin mennyt pari rakkaudenhedelmää vääntämään.. Seitsemän vuotta on lyhyt aika yhdessä, en paljon niillä vuosilla retostelisi. Ja riidattomuuteenkin voi olla pari syytä, mm. se, että nainen on niin hellan ja nyrkin välissä ettei uskalla. Tai mies on munaton. Onnea suhteeseen..
Joo ja mummeesta se on aika outoa, jos suhteessa ei ole LAINKAAN riitoja..
Sinulla on oikeus omiin valintoihisi, oli ne sitten oikeita tai , jonkun toisen mielestä järkeviä tai ei.
Isälläsi on myös oikeus olla pettynyt, huolissaan, peloissaan sinun puolesta, ja kaikkiin muihin tunteisiin joita et voi tietää koska ette ole keskustelleet avoimesti.
Keskustele isäsi kanssa ja kerro miltä sinusta tuntuu ja yritä selvittää miksi isäsi on suhdettasi vastaan. Vaikeaaha se voi olla jos teillä ei olla totuttu keskutelemaan avoimesti vaikeistakin asioista.
t 22vuoden ikäero & 19 vuotta yhteistä elämää takana
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvinkin voi muuten olla suhteessa ettei oo riitoja, jos arvostaa toista, keskustelee asioista eikä oo mäkättävä ämmä. Ja pelimerkit pöytään ennenkuin mihinkään lähtee mukaan.
jjkj kirjoitti:
Hyvinkin voi muuten olla suhteessa ettei oo riitoja, jos arvostaa toista, keskustelee asioista eikä oo mäkättävä ämmä. Ja pelimerkit pöytään ennenkuin mihinkään lähtee mukaan.
Joo just näin .. idiootti
Vierailija kirjoitti:
Isäsi on oikeassa. Ei ole normaalia tuollainen ikäero. Olette mielisairas pariskunta.
AV-palstalta nyt mielenterveysdiagnoosit jonottamatta! Älä tuhlaa aikaasi kalliisiin ammattilaisiin.
---
Onhan tuo kohtuullisen iso ikäero mutta jos tulette hyvin toimeen keskenänne niin ihan on oma asianne. Ei ole minulta pois teidän onnenne.
On tuo 20 vuoden ikäero kyllä aika huima. En halua kuitenkaan tuomita suhdettanne täysin, sillä tiedän että on olemassa vastaanvanlaisia tapauksia, joissa ollaan uskollisesti pidetty yhtä vuosia. Kuitenkin, kuten monet muutkin täällä ovat jo huomautelleetkin, on aina riski että yleensä suhteen nuorempi osapuoli tulee jollain tavalla hyväksikäytetyksi. Erityisesti nuorena ihminen on helposti ohjailtavissa - kehitys on vielä henkisellä tasolla hieman kesken ja hyväksynnän tarve on korkeampi. Ymmärrän isäsi huolen, joten kannattaa myös kuunnella häntä eikä vain sivuuttaa hänen mielipiteitään. Ja kuten alussa sanoin, suhteenne ei ole täysi mahdottomuus mutta suosittelen varovaisuuteen - aivan sinisilmäinen ei kannata kuitenkaan olla.