Lue keskustelun säännöt.
Avioliitosta eronnut! Rehellinen syy, miksi erositte?
15.01.2016 |
Meillä on tänä vuonna 18-vuotishääpäivä. Kuulin aamulla, että yksi lapsuudenkaveri on eronnut ja aloin laskea, kuinka moni meidän jälkeen naimisiin mennyt on eronnut. Laskin kaikki läheiset ja sukulaiset, hääpareja tuli yhteensä 25. Tänään saman ihmisen kanssa naimisissa heistä on enää 12. Yllätti.
En tiedä näiden eronneiden todellisia syitä eroon, en edes aivan lähimpien. Tai syitä ovat kyllä sanoneet (kasvoimme erilleen, aina tapeltiin jne), mutta tuskinpa nuo nyt ihan niitä perimmäisiä syitä ovat olleet. Joka liitossa on huonoja kausia ja riitelyä, meilläkin. Silti, miksei me olla erottu ja miksi joku toinen on, sitä en tiedä.
Siispä, miksi te olette eronneet?
Kommentit (161)
Olette vain parempia ihmisiä kuin ne muut, eronneet. Sitähän sä kysyit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne ei olisi "oikeita" syitä, ja mikä se oikea syy sun mielestä on? Mulle riittää syyksi se, ettei vain enää halua olla siinä parisuhteessa. Ei mun mielestä avioliitossa ole mitään pyhää, minkä takia sitä pitäisi roikottaa vuosikausia jos ei huvita. Se on vain sopimus, jonka saa halutessaan purkaa.
Jaa, no aika heppoisin mielin on mun mielestä menty naimisiin, jos siitä voi lähteä, kun ei ole enää kivaa. Miksi edes mennä naimisiin, jos siitä voi lähteä, jos ei enää vain halua olla? Kai pitäisi ensin yrittää selvittää niitä ongelmia, eikä jättää niitä selvittämättä taakseen?
Kyllä mulle joku "me vaan riideltiin paljon" kuulostaa oudolta, jos on ainut syy. Riita johtuu aina jostain, eli on riidelty vaikka rahankäytöstä, vakaumuksesta, lasten kasvatuksesta, uskollisuudesta tai muusta. Ne on ne perimmäiset syyt, ei riitely.
ap
En ylipäätään ymmärrä miksi ihmiset menevät naimisiin, jos se on vain juridinen sopimus jonka voi päättää milloin tahansa. Jos olisin noin ajatellut, olisin pysynyt avoliitossa. Siitä pystyy lähtemään nopeammin omine omaisuuksineen. Kyllä mulle avioliitto on paljon muutakin kuin juridinen sopimus, henkinen yhteenkuuluvuus ja sitoutuminen kunnes kuolema erottaa. Ei tyyliin, että vilkuillakaan jatkuvasti vieraisiin pöytiin, jos olisi parempaa tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Olette vain parempia ihmisiä kuin ne muut, eronneet. Sitähän sä kysyit?
Ei olla, enkä mielestäni sitä sanonut. Ihmettelen vain sitä, että itselläni pitäisi olla joku todella iso syy, jotta eroaisin. Uskottomuus tai väkivalta tai jotain sellaista. En minä pelkän riitelemisen takia eroaisi.
Mietin, millaisia ylitsepääsemättömiä vaikeuksia noilla eronneilla lähipiirin ihmisillä on ollut, ettei niistä ole päästy yli tai yhteiseen ymmärrykseen, vaan on pitänyt erota. Kuitenkin yli puolet ovat eronneet niistä, jotka ovat menneet meidän jälkeen naimisiin.
ap
Vierailija kirjoitti:
En ylipäätään ymmärrä miksi ihmiset menevät naimisiin, jos se on vain juridinen sopimus jonka voi päättää milloin tahansa. Jos olisin noin ajatellut, olisin pysynyt avoliitossa.
Avioliitto antaa sellaisia laillisia oikeuksia, joita avoliitto ei anna. Ei kaikkien tarvitse suhtautua avioliittoon minään pyhänä instituutiona, joka yhdistää kuolemaan asti. Järkevät ihmiset osaavat erottaa juridiikan tunteista, ja suhtautuvat juridisiin sopimuksiin sellaisina kuin ne ovat. Sitoutuminen ja rakkaus tapahtuu ihan muualla kuin lakipykälissä ja taloudellisissa sopimuksissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Loppui rakkaus molemmin puolin. Mies rakastui toiseen ja sen jälkeen minä toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette vain parempia ihmisiä kuin ne muut, eronneet. Sitähän sä kysyit?
Ei olla, enkä mielestäni sitä sanonut. Ihmettelen vain sitä, että itselläni pitäisi olla joku todella iso syy, jotta eroaisin. Uskottomuus tai väkivalta tai jotain sellaista. En minä pelkän riitelemisen takia eroaisi.
No jos sun mielestä on kiva tuhlata oma elämäsi riitelemällä, vaikka toisinkin voisi valita, niin ihan vapaasti. Älä nyt kuitenkaan syyllistä muita siitä, että he haluavat riidattoman parisuhteen, ja jos nykyisessä suhteessa se ei onnistu, niin haluavat siitä eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette vain parempia ihmisiä kuin ne muut, eronneet. Sitähän sä kysyit?
Ei olla, enkä mielestäni sitä sanonut. Ihmettelen vain sitä, että itselläni pitäisi olla joku todella iso syy, jotta eroaisin. Uskottomuus tai väkivalta tai jotain sellaista. En minä pelkän riitelemisen takia eroaisi.
Mietin, millaisia ylitsepääsemättömiä vaikeuksia noilla eronneilla lähipiirin ihmisillä on ollut, ettei niistä ole päästy yli tai yhteiseen ymmärrykseen, vaan on pitänyt erota. Kuitenkin yli puolet ovat eronneet niistä, jotka ovat menneet meidän jälkeen naimisiin.
ap
Miksi kyselet lähipiirisi eroista täältä, tuntemattomilta ihmisiltä? Eikö olis kätevintä kysyä niiltä lähipiirin eronneilta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ylipäätään ymmärrä miksi ihmiset menevät naimisiin, jos se on vain juridinen sopimus jonka voi päättää milloin tahansa. Jos olisin noin ajatellut, olisin pysynyt avoliitossa.
Avioliitto antaa sellaisia laillisia oikeuksia, joita avoliitto ei anna. Ei kaikkien tarvitse suhtautua avioliittoon minään pyhänä instituutiona, joka yhdistää kuolemaan asti. Järkevät ihmiset osaavat erottaa juridiikan tunteista, ja suhtautuvat juridisiin sopimuksiin sellaisina kuin ne ovat. Sitoutuminen ja rakkaus tapahtuu ihan muualla kuin lakipykälissä ja taloudellisissa sopimuksissa.
Jäätävää. Yhtä kylmää kuin sydämesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perushyvä liitto, en vain saanut arvostusta enkä rakkautta läheisyydestä puhumattakaan. 14v sinnittelin ja sitten lähdin. Nyt on ollut ihana parisuhde jo 20v
Uskottomuus ja vakava väkivalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette vain parempia ihmisiä kuin ne muut, eronneet. Sitähän sä kysyit?
Ei olla, enkä mielestäni sitä sanonut. Ihmettelen vain sitä, että itselläni pitäisi olla joku todella iso syy, jotta eroaisin. Uskottomuus tai väkivalta tai jotain sellaista. En minä pelkän riitelemisen takia eroaisi.
Mietin, millaisia ylitsepääsemättömiä vaikeuksia noilla eronneilla lähipiirin ihmisillä on ollut, ettei niistä ole päästy yli tai yhteiseen ymmärrykseen, vaan on pitänyt erota. Kuitenkin yli puolet ovat eronneet niistä, jotka ovat menneet meidän jälkeen naimisiin.
ap
Miksi kyselet lähipiirisi eroista täältä, tuntemattomilta ihmisiltä? Eikö olis kätevintä kysyä niiltä lähipiirin eronneilta?
En kai nyt yleisesti halua tietää juuri heidän eroihin johtaneista syistä, vaan ylipäätään yleisesti syitä eroon nykyaikana. Tuskin lähipiirini on mikään poikkeuspiiri, jossa erotaan jostain aivan uniikeista syistä.
ap
Minä menin alunperinkin naimisiin väärän ihmisen kanssa. En osannut tai tajunnut pysäyttää junaa ajoissa. Ehkä lapsellisuuttani, kokemattomuuttani tai halusin vaan saada sen perheen, enkä kyennyt strukturoimaan ajatuksiani.
Ero oli pitkän ajatustyön tulos. Kova työ siinä oli.
Juuri nyt olen onnellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riittääkö ap:lle hyväksi syyksi täydellinen kommunikoimattomuus, välinpitämättömyys, synkkä ilmapiiri ja ahdistus kun pari on kahdestaan ja alkoholiongelma. Nämä kaikki ovat asioita, jotka eivät välttämättä näy ulkopuolelle (ei edes se alkoholiongelma). Itse lähdin siitä syystä, että omassa kodissani en voinut tehdä yhtään mitään pelkäämättä, miten toinen osapuoli siitä saattaa loukkaantua. Kun pelkästään nukkumaanmeno tai television katsominen voidaan milloin tahansa tulkita loukkaukseksi, sellainen elämä on äärimmäisen ahdistavaa. Tottakai se ulkopuolisen silmin näyttää siltä, että on erottu ihan turhaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ylipäätään ymmärrä miksi ihmiset menevät naimisiin, jos se on vain juridinen sopimus jonka voi päättää milloin tahansa. Jos olisin noin ajatellut, olisin pysynyt avoliitossa.
Avioliitto antaa sellaisia laillisia oikeuksia, joita avoliitto ei anna. Ei kaikkien tarvitse suhtautua avioliittoon minään pyhänä instituutiona, joka yhdistää kuolemaan asti. Järkevät ihmiset osaavat erottaa juridiikan tunteista, ja suhtautuvat juridisiin sopimuksiin sellaisina kuin ne ovat. Sitoutuminen ja rakkaus tapahtuu ihan muualla kuin lakipykälissä ja taloudellisissa sopimuksissa.
Jäätävää. Yhtä kylmää kuin sydämesi.
Rakastan miestäni kaikesta sydämestäni ja sielustani, mutta sitä ei tarvitse kirjoittaa mihinkään sopimukseen. Avioliitto solmittiin muista syistä, rakkauteemme se ei liity mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette vain parempia ihmisiä kuin ne muut, eronneet. Sitähän sä kysyit?
Ei olla, enkä mielestäni sitä sanonut. Ihmettelen vain sitä, että itselläni pitäisi olla joku todella iso syy, jotta eroaisin. Uskottomuus tai väkivalta tai jotain sellaista. En minä pelkän riitelemisen takia eroaisi.
Mietin, millaisia ylitsepääsemättömiä vaikeuksia noilla eronneilla lähipiirin ihmisillä on ollut, ettei niistä ole päästy yli tai yhteiseen ymmärrykseen, vaan on pitänyt erota. Kuitenkin yli puolet ovat eronneet niistä, jotka ovat menneet meidän jälkeen naimisiin.
ap
Erosin 30-v suhteesta, lopullinen syy ei ollut uskottomuus tai väkivalta, vaan en vaan jaksanut ajatella loppuelämää siinä liitossa. Meillä tuon syyn voisi sitten laittaa erilleenkasvamiseksi, tai enemmänkin jo liian suuriksi luonne-eroiksi heti alusta. FST:llä menee hyvä sarja jossa asiantuntijat ennustavat liittojen jatkumista luonteiden ja yhteispelin perusteella. Meillä molemmat olivat pielessä heti alusta: haluttiin parisuhteessa eri asioita, ei osattu puhua, riitelyn sijaan lakaistiin kaikki maton alle. Lapset pitävät yhdessä moneja pareja, niin meitäkin. Mutta jos kotona on paha olo, koet ettet voi hengittää vapaasti, kaipaat lämpöä, ymmärrystä, huomiota etkä sitä kumppanilta saa kun et osaa edes pyytää. Varmaan noissa pitkien liittojen eroissa molemmat voivat huonosti, toinen vaan saa sen sanotuksi lopulta ääneen. Niissä on turha etsiä syyllistä tai edes osoittaa yhtä syytä, niin vain käy. Kipeää ero käy, mutta se on kasvun paikka, oli minunkin erossa molemmille. Nyt mietin, että jos olisi ymmärretty ruveta puhumaan ja kuuntelemaan toisiamme ajoissa, mutta tuo olisi pitänyt tehdä 20 vuotta sitten... Onneksi ero on meillä mahdollinen, ja itsensä hoitaminen terapiassa. Nyt yritän uutta parisuhdetta huomattavasti paremmalta pohjalta, osaan puhua, kuunnella, pyytää ja antaa ihan toisella lailla.
AP, varmaan niillä ystäväperheilläsi on ollut syyt erota, toivottavasti ne syyt johtuvat parin keskinäisistä vuorovaikutusongelmista ei yksilöiden omista ongelmista, silloin ne eivät ole turhia. Ja oikeasti, täälläkin tapellaan kannattaako naisia tai miehiä arvostaa. Jos haluaa hyvän ja onnellisen parisuhteen, niin kyllä sitä kumppania kannattaa arvostaa ja syyttelyn sijaan yrittää löytää aitoa keskustelua ja toisen ymmärtämistä. Ettei tule lisää näitä eroja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette vain parempia ihmisiä kuin ne muut, eronneet. Sitähän sä kysyit?
Ei olla, enkä mielestäni sitä sanonut. Ihmettelen vain sitä, että itselläni pitäisi olla joku todella iso syy, jotta eroaisin. Uskottomuus tai väkivalta tai jotain sellaista. En minä pelkän riitelemisen takia eroaisi.
Mietin, millaisia ylitsepääsemättömiä vaikeuksia noilla eronneilla lähipiirin ihmisillä on ollut, ettei niistä ole päästy yli tai yhteiseen ymmärrykseen, vaan on pitänyt erota. Kuitenkin yli puolet ovat eronneet niistä, jotka ovat menneet meidän jälkeen naimisiin.
ap
Heidän syynsä ovat voineet olla uskottomuus, väkivalta tai jotain sellaista. Sinä taidat vain olettaa, että ovat eronneet keveistä syistä elämättä päivääkään heidän elämää, koska heidän elämänsä on ulos päin näyttänyt olevan kunnossa, vain mitä? Sitä ei voi ketään ulkopuolinen tietää mitä siellä kodin seinien sisäpuolella oikeasti tapahtuu.
Tälläinen ihmettely on silkkaa huonosti piilotettua itsekorostusta. Kyllähän nyt aikuisen ihmisen pitäisi tietää, että eron syyt ovat vähän motimutkaisempi asia kuin mustavalkoisesti joko väkivaltaa tai pettämistä.
Entä, jos sitä ihan vaan alkaa hahmottamaan omia tarpeitaan ja millaista elämää sitä haluaa elää. Suhde kun solmitaan tiettyy aikaan ja tarpeseen ja jos nämä motiivit ei enää päde niin pitääkö sitä jäädä suhteeseen vain siksi, että ei ole näkyvään syytä eroa vaan ne syyt on sisäisiä tyytymättömyyden tunteita?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne ei olisi "oikeita" syitä, ja mikä se oikea syy sun mielestä on? Mulle riittää syyksi se, ettei vain enää halua olla siinä parisuhteessa. Ei mun mielestä avioliitossa ole mitään pyhää, minkä takia sitä pitäisi roikottaa vuosikausia jos ei huvita. Se on vain sopimus, jonka saa halutessaan purkaa.
Jaa, no aika heppoisin mielin on mun mielestä menty naimisiin, jos siitä voi lähteä, kun ei ole enää kivaa. Miksi edes mennä naimisiin, jos siitä voi lähteä, jos ei enää vain halua olla? Kai pitäisi ensin yrittää selvittää niitä ongelmia, eikä jättää niitä selvittämättä taakseen?
Kyllä mulle joku "me vaan riideltiin paljon" kuulostaa oudolta, jos on ainut syy. Riita johtuu aina jostain, eli on riidelty vaikka rahankäytöstä, vakaumuksesta, lasten kasvatuksesta, uskollisuudesta tai muusta. Ne on ne perimmäiset syyt, ei riitely.
ap
"Me vaan riideltiin paljon" tarkoittaa, ettei sanoja halua kertoa sinulle niitä perimmäisiä syitä riitoihin. Miksi sinun edes tarvitsisi tietää, mistä muut riitelevät?
Vierailija kirjoitti:
Riittääkö ap:lle hyväksi syyksi täydellinen kommunikoimattomuus, välinpitämättömyys, synkkä ilmapiiri ja ahdistus kun pari on kahdestaan ja alkoholiongelma. Nämä kaikki ovat asioita, jotka eivät välttämättä näy ulkopuolelle (ei edes se alkoholiongelma). Itse lähdin siitä syystä, että omassa kodissani en voinut tehdä yhtään mitään pelkäämättä, miten toinen osapuoli siitä saattaa loukkaantua. Kun pelkästään nukkumaanmeno tai television katsominen voidaan milloin tahansa tulkita loukkaukseksi, sellainen elämä on äärimmäisen ahdistavaa. Tottakai se ulkopuolisen silmin näyttää siltä, että on erottu ihan turhaan.
Ei minulle tarvitse mitään todistella.
Kävittekö te parisuhdeterapiassa? Yritittekö ulkopuolisen avun kanssa päästä eteenpäin? Mulle nuo kaikki muut paitsi alkoholiongelma (joka sekin on tiettyyn rajaan asti hoidettavissa) on keskustelemalla selviäviä ongelmia. Jos ei yksin tai keskenään, niin ulkopuolisen kanssa autettuna.
En ihan oikeasti ymmärrä, miten joku voi sanoa AVIOERON syyksi sen, että pelkää toisen loukkaantuvan siitä, että toinen katsoo telkkaria. Ymmärrän, että se ärsyttää, siitä voi tulla riitaa, se voi ahdistaa, mutta että avioero sen takia?
ap
Miksi ne ei olisi "oikeita" syitä, ja mikä se oikea syy sun mielestä on? Mulle riittää syyksi se, ettei vain enää halua olla siinä parisuhteessa. Ei mun mielestä avioliitossa ole mitään pyhää, minkä takia sitä pitäisi roikottaa vuosikausia jos ei huvita. Se on vain sopimus, jonka saa halutessaan purkaa.