Lue keskustelun säännöt.
Väestöliiton asiantuntija: naiset väheksyvät miehiä.
13.01.2016 |
http://m.iltalehti.fi/rakkausjaseksi/2016011320954202_lz.shtml
Naiset vaativat miehiltään täydellisyyttä, tavallinen ei kelpaa. Miehiä myös arvostellaan ystävättärille. Monet miehet ovat aivan rikki tämän jatkuvan väheksymisen vuoksi. Erityisesti näin on käynyt kilteille ja avuliaille miehille.
Av-mamma, tunnetko piston sydämessäsi? Nyt kommenttia kehiin!
Kommentit (595)
Nainen on panopuu ja koira on todellinen ystävä joka ei teeskentele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avioero on useimman miehen elämän paras päätös.
Metsämies kirjoitti:
Nainen on panopuu ja koira on todellinen ystävä joka ei teeskentele.
Ei kai panopuuta kannata arvostella siitä että hän ei arvosta käyttäjäänsä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehissä on monia upeita asioita, missä naisilla on oppimisen varaa, mutta tämä joidenkin lusmuilu on sellainen syöpäläinen, mikä varmasti aiheuttaa katkeruutta monissa naisissa ja saa jotkut naiset väheksymään ja pilkkaamaan miehiä. Uskoisin, että tämä on suurin syy, väsymys. Tottakai meidän kaikkien tulee muistaa, että jokainen pitää tuomita omien tekojensa takia, ei sukupuolen tai muun vastaavaan. Mistä tämä lusmuilu juontuu ja miksi näin tapahtuu, siihen haluaisi moni nainen saada vastauksen.
No omalla kohdalla on kyse hyvinkin pitkälti siitä, että nykyinen työni vaatii paljon matkustamista ja pitkiä päiviä. En vain ehdi niitä kotitöitä tekemään. Tämäkin on kyllä vaimon kanssa puhuttu, kun päätin työtä vaihtaa. Nyt siitä kuitenkin tulee motkotusta. Sehän vain tarkoittaa sitä, että asia pitää miettiä uudelleen. Se vaan saattaa tarkoittaa työpaikan vaihto, joka ei näinä päivinä ole kovin helppoa.
Tiedän muutamia tapauksia, joissa into on loppunut siihen, että mikään ei kelpaa. Ei riitä, että pyykkää, siivoaa tai tekee ruokaa, vaan se pitää tehdä vaimon tyylillä. Kun palaute on sama joka tapauksessa, osa valitsee sen urheilun tuijottamisen. Sitten on tietenkin myös niitä jotka ovat kotoaan tai muualta oppineet, että tietyt hommat vaan kuuluu naisille.
Tämä "mikään ei kelpaa" on monesti niin,että ne pyykit on nostettu myttyinä kuivumaan(arvaa kuivuuko ja onko vaatteet niin ryppyisiä,ettei tiedä mikä vaatekappale on kuivumassa), tiskikone on tyhjennetty kuivauskaappiin(ei siis omille paikoille) Imuroitu on vähän sieltä ja täältä ja suurinosa roskista on edelleen paikoillaan lattialla. Ei siis ole kyse tyylistä joka ei kelpaa, vaan todella huonosti tehdystä työstä. Ymmärrän kyllä,että kun ei oikein jaksa kiinnostaa niin tehdään huonosti, mutta onko siitä mitään hyötyä kellekään. Uudestaan saa kuitenkin nainen ne työt tehdä. Ei miehetkään hyväksyisi jos nainen vaihtaisi autonrenkaat ja ruuvit ois kiinni miten ois tai ei ollenkaan. Siinä sitten vois nainen sanoa,että kyllä minä vaihdoin, mutta eihän se miehelle kelvannut. Ei riitä,että miitä hommia tahdään vaan ne täytyy tehdä kunnolla kun kerran tehdään.
Noin kontrollifriikki ja perfektionisti exänikin aina sanoi, vaikka kyse oli ihan hänen omasta neuroottisuudestaan. Kertoi myös auliisti kavereilleen mitä kaikkea olin milloinkin tehnyt väärin tai huonosti. Nyksällä sen sijaan ei ole mitään valittamista sen kummemmin pyykeistä, ruuanlaitosta kuin siivoamisestakaan vaikka taso on edelleen sama, kiitosta sen sijaan tulee säännöllisesti.
Ehkäpä se entinen emäntä ehti jo sinua opettaa sen verran,että nyt työ jo sujuu, mutta totuus on se,että jos pyykit on mytyssä narulla,ne on kuivina vain yksiä ryttymöykkyjä. Ei ole suuri vaiva vähän oikoa niitä. ja jos kaikki astiat on ladottu päällekkäin kuivauskaappiin, ei niitä ole sieltä mukava käyttää kun joutuu alimmaista kaivelemaan. Ja kun viereisessä kaapissa on astialle tyhjä paikka. Ei tarvitse olla kontrollifriikki vaikka vaatii,että yksinkertaiset kotityöt tehdään kunnolla. Ei vaadi keneltäkään täysijärkiseltä ihmiseltä liikaa. Ei mieheltä eikä naiselta.
Mistä päättelit ettei tuo mies tehnyt kotitöitä kunnolla? Onko niin vaikea käsittää, että jotkut naiset nyt vain ihan oikeasti ovat tuollaisia?
Kyllähän tuollaisia naisia on. Ovat kontrollifriikkejä ja täydellisyyden tavoittelijoita kaikissa asioissa, vain heidän tapansa kaikessa on oikein, onnellisuutta suoritetaan ja ollaan tyytymättömiä aina. Kyllä heitä on, pirttihirmuja, mutta huomattavasti yleisempää on, että mies tekee tahallaan asiat huonosti ja luistaa tehtävistä.
Miksi laiskottelijat päätyvät yhteen naisten kanssa, joille riittäisi se, että mies tekisi oman osansa edes kohtuullisesti ja miksi asiansa hoitavat miehet päätyvät yhteen pirttihirmun kanssa?
Mitään perustelua sinulla ei taida olla tuolle lauseelle, että huomattavasti yleisempää on... ? Minähän voisin yhtähyvin sanoa, että on niitä lusmuja miehiäkin, mutta huomattavasti yleisempää on että nainen on neuroottinen täydellisyydentavoittelija jolle mikään ei kelpaa. Ja jos mennään joltain pariskunnalta kysymään ja toinen sanoo toista ja toinen toista, kumpaa sitten pitäisi uskoa vai pitäisikö itse käydä tarkistamassa onko ne pyykit mytyssä vai ei?
Niin eihän minulla naisena voi olla mitään käsitystä tuollaisesta asiasta, kun töissä, opiskeluissa ja parisuhteissa törmää lähes järestään lusmumiehiin ja vain joihinkin kontrollifriikkeihin naisiin. Tottakai olen väärässä ja kaikki ne naiset, jotka "yllättäen" lähtevät parisuhteesta, lähtevät ilman mitään kunnon syytä, vaikka mies olisi raatanut kotona niska limassa ja tehnyt kotitöitä 24/7. Olihan tästä se joku huuhaa- tilastokin.
Vierailija kirjoitti:
Asiat tunteva kirjoitti:
Tämä on erittäin tuttua käytöstä suomalaisilta AV-natsimammoilta. Itse maataan sohvalla siideriä ryystäen kun simä välttää; muuten rääytään kritiikkiä joka suuntaan. Miksi miehet menevät naimisiin tällaisten olentojen kanssa kun ulkomailta saa kunnollisia ja persoonallisuudeltaan normaaleja naisia.
Kertooko tämä siitä että konasi on av-natsimamma vai mistä tiedät mitä tälläinen yksilö tekee varsinkaan silloin kun ei ole valvovien silmiesi alla?
Nyt joudut kyllä kirjoittamaan kysymyksesi selkeämmin, koska en tajunnut yhtään siitä, mitä oikein haluat kysyä...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiat tunteva kirjoitti:
Tämä on erittäin tuttua käytöstä suomalaisilta AV-natsimammoilta. Itse maataan sohvalla siideriä ryystäen kun simä välttää; muuten rääytään kritiikkiä joka suuntaan. Miksi miehet menevät naimisiin tällaisten olentojen kanssa kun ulkomailta saa kunnollisia ja persoonallisuudeltaan normaaleja naisia.
Kertooko tämä siitä että konasi on av-natsimamma vai mistä tiedät mitä tälläinen yksilö tekee varsinkaan silloin kun ei ole valvovien silmiesi alla?
Nyt joudut kyllä kirjoittamaan kysymyksesi selkeämmin, koska en tajunnut yhtään siitä, mitä oikein haluat kysyä...?
Ehkä se johtuu siiredistä ja koska itse nyt en ole sellaista sattunut nauttimaan niin kysymyksen ei ole enää niin väliä... sai siihen jo vastauksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palattaisko alkuperäiseen joutavan trollailun sijaan? Olisiko mahdollista?
Mitä siinä artikkelissa sanottiin?
Naisesta kuoriutuu parisuhteessa kaiken päättävä kenraali, ja miehestä tulee hänen uskollinen apurinsa.
”Naiset puhuvat miehistään kuin nämä olisivat vähän vähemmän älykkäitä ihmisiä tai vallattomia lapsia, joita ei saada kuriin”, sanoo Väestöliiton parisuhdekeskuksen johtaja Heli Vaaranen.
Mikä ihminen tämä Vaaranen on näin sanomaan?
Perhesosiologi VTT, erityistason ratkaisukeskeinen psykoterapeutti, parisuhdetutkija, KELA-pätevyys
Jatkoa:
Miehet eivät Vaarasen mukaan puhu naisista vastaavalla tavalla juuri koskaan.”Se koettaisiin todella omituiseksikin. Puhua nyt vähättelevästi ihmisestä, jonka kanssa elää ja jota rakastaa. Naisten suhteen puhetapaan törmää joka paikassa: ratikoissa, kahviloissa, internetin keskustelupalstoilla… Missä vain naiset puhuvat miehistään, erityisesti koulutetut naiset.”
Hänellä lienee kompetenssia sanomisiinsa.
Vaarasen mukaan tämän päivän lapsiperheissä kohtaa iltaisin kaksi työn uuvuttamaa aikuista. Väsymyksestä on tullut perustila. Ja väsyneenä ihminen on kriittinen. Niinpä nainen alkaa päsmäröidä. Dynamiikka korostuu Vaarasen mukaan erityisesti kodinhoidossa, lasten kasvattamisessa, raha-asioissa ja seksissä. Samoissa asioissa, joista parisuhteissa myös riidellään eniten.
Hän ei ole törmännyt ongelmiin harvoin:
Vaaranen on nähnyt työssään tuhansia suomalaisia pariskuntia. Miesten asemaa hän tutki jo vuonna 2004 tehdessään väitöskirjaa nuorten miesten kaahailukulttuurista. Se, että miehet kokevat itsensä parisuhteessa väheksytyiksi, on Vaarasen mukaan yleistynyt muutaman viime vuoden aikana.
Mies turhautuu, sillä hän ei päätä juuri mistään. Miehen tehtävänä on ottaa vastaan käskyjä – eikä hän siitä huolimatta useinkaan saa asiasta kiitosta, Vaaranen sanoo. Nainen puolestaan on kiukkuinen, koska kokee kantavansa liikaa vastuuta.
Onko lasten saaminen syy tuohon naisten käytöksen muuttumiseen? Miksi?
”Seurusteluajan tasa-arvoisesta parisuhteesta on ajauduttu hyvin kauas.”
”Pariterapiaan miehet tulevat kuin syytettyinä. Syytettyinä siitä, etteivät ole pystyneet täyttämään naisen kaikkia vaatimuksia.”
Sillä niitähän riittää. Erityisesti silloin, kun perheeseen tulee lapsia.
”Silloin naisen kriteerit muuttuvat. Hän alkaa haluta täydellisyyttä, esimerkiksi täydellisen siistiä kotia. Neuvottelutaidot häviävät, kun naisen kaikki huomio ja energia keskittyy lapsen eloonjäämiseen. Miksi näin käy, sitä ei tiedetä”, Vaaranen sanoo.
Ennennäkemätön täydellisyydentavoittelu on Vaarasen mukaan kolme- ja nelikymppisten naisten vitsaus, jonka hän vuonna 1961 syntyneenä tuntee hyvin vieraaksi.
”Miksi nykyajan nuoret naiset haluavat tällaista täydellisyyttä? Kenelle he haluavat näyttää? Tyttökavereilleko? Vai onko materialistisessa ajassa jotain sellaista, joka saa heidät toimimaan näin”, hän kysyy.
Miehet eivät Vaarasen mukaan janoa täydellistä elämää.
”Eivät tietenkään! En ole koko urani aikana tavannut miestä, joka valittelisi, että kotona pitäisi olla vähän täydellisempää. Putoaisin varmaan tuoliltani, jos sellaisen tapaisin.”
”Silloin naisen kriteerit muuttuvat. Hän alkaa haluta täydellisyyttä, esimerkiksi täydellisen siistiä kotia. Neuvottelutaidot häviävät, kun naisen kaikki huomio ja energia keskittyy lapsen eloonjäämiseen. Miksi näin käy, sitä ei tiedetä”, Vaaranen sanoo.
Ennennäkemätön täydellisyydentavoittelu on Vaarasen mukaan kolme- ja nelikymppisten naisten vitsaus, jonka hän vuonna 1961 syntyneenä tuntee hyvin vieraaksi.
”Miksi nykyajan nuoret naiset haluavat tällaista täydellisyyttä? Kenelle he haluavat näyttää? Tyttökavereilleko? Vai onko materialistisessa ajassa jotain sellaista, joka saa heidät toimimaan näin”, hän kysyy.
Miehet eivät Vaarasen mukaan janoa täydellistä elämää.
”Eivät tietenkään! En ole koko urani aikana tavannut miestä, joka valittelisi, että kotona pitäisi olla vähän täydellisempää. Putoaisin varmaan tuoliltani, jos sellaisen tapaisin.”
Nainen on perheen työjohtaja ja mies työläinen?
Mutta miksi mies alistuu naisen apupojaksi?
”Koska nainen on yleisesti ottaen parempi kertomaan tarpeistaan verbaalisesti. Lisäksi naisella on takanaan vankka tyttökavereiden tuki. Miehellä vastaavaa ei ole. Vaikka poikkeuksiakin on, miesporukoissa puhutaan edelleen tyypillisesti menestyksestä ja urheilusta.”
Vaarasen mielestä työnjohtaja-alainen-tyyppiseen dynamiikkaan juuttuneita pariskuntia on kuitenkin melko helppo auttaa.
”Oleellista on, että puolisot muistaisivat kuunnella toisiaan. Ja antaa kiitosta. Ihmisen kyky olla vailla kiitosta ja ihailua on rajallinen. Kannattaisi myös yrittää palauttaa mieleen ne ajat, kun seurustelu alkoi. Millaista meillä oli silloin, kun me rakastuimme?”
Lukekaa tarkasti. Tämän tapaista perhedynamiikkaa ei varmaankaan ole ainakaan palstan mammojen kotona.
Miksi yleistät? Terapeutti tapaa vastaanotollaan ihmisiä, joilla on ongelmia. Ne parisuhteet, jotka toimivat, eivät kuluta terapeutin aikaa eivätkä näy vastaanotoilla. Ja niitä onnellisia parisuhteita on paljon, meillä av:laisillakin. Minä kiitän miestäni joka viikko, yleensä melkein joka päivä. Kehun häntä myös, rakastan ja kunnioitan. Kerron hänelle, että rakastan joka ikinen päivä. Kyllähän meillä riidellään ja riitely johtuu siitä, että molemmat oletamme liikaa, emmekä kysy ja kommunikoi loppuun asti. Suurimmaksi osaksi elelemme harmoniassa.
Milloin sinä olet kunnioittanut ja arvostanut kumppaniasi? Tehnyt jotain pyytämättä ajatellen toisen parasta ja sanonut kauniita sanoja? Pakko sanoa, että turhan yksipuolinen näkemys terapeutilta, koska psykologiaan jollain tavalla perehtyneenä tiedän, että asiat ovat todella harvoin noin mustavalkoisia.
En yleistä. Kyse olikin terapeutin esiintuomasta ongelmasta. Tuo viimeinen olikin ns. retorinen kysymys.
Vaimoni on liikuntakyvytön. Viimeksi eilen värjäsin hänen puolipitkät hiuksensa Garnier Olja 5.3 värillä.
Aina lähtiessäni käymään asioilla sanon hänelle ."Minä rakastan Sinua". Koskaan voi tietää mitä voi sattua itsekullekin
Kehunut olen tänään, kun kävimme kosmetologilla kasvo- , ripsi- ja kulmienhoidossa. Kesti noin 1,5h.
Sanoin :"Söpö". Vaimon ei ole vaan niin helppoa ottaa vastaan kehumisia. Johtuu kaiketi sairaudesta.
Arjessa nuo myönteiset palautteet jää luvattoman harvoiksi sen myönnän.
Olen vanhan kaavan henkilökohtainen avustaja. Nykyäänhän omainen ei taida päästä "palkalliseen" avustustyöhön, paitsi omaishoitajaksi, joka ei riitä toimeentuloon. Kitkuttelemme näin 24/7/365.
Olen onnellinen mies. Saan auttaa rakkaintani pärjäämään ja tekemään Hänen elämästään siedettävää.
Muuten Hän joutuisi kaiketi johonkin laitokseen kuivettumaan pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palattaisko alkuperäiseen joutavan trollailun sijaan? Olisiko mahdollista?
Mitä siinä artikkelissa sanottiin?
Naisesta kuoriutuu parisuhteessa kaiken päättävä kenraali, ja miehestä tulee hänen uskollinen apurinsa.
”Naiset puhuvat miehistään kuin nämä olisivat vähän vähemmän älykkäitä ihmisiä tai vallattomia lapsia, joita ei saada kuriin”, sanoo Väestöliiton parisuhdekeskuksen johtaja Heli Vaaranen.
Mikä ihminen tämä Vaaranen on näin sanomaan?
Perhesosiologi VTT, erityistason ratkaisukeskeinen psykoterapeutti, parisuhdetutkija, KELA-pätevyys
Jatkoa:
Miehet eivät Vaarasen mukaan puhu naisista vastaavalla tavalla juuri koskaan.”Se koettaisiin todella omituiseksikin. Puhua nyt vähättelevästi ihmisestä, jonka kanssa elää ja jota rakastaa. Naisten suhteen puhetapaan törmää joka paikassa: ratikoissa, kahviloissa, internetin keskustelupalstoilla… Missä vain naiset puhuvat miehistään, erityisesti koulutetut naiset.”
Hänellä lienee kompetenssia sanomisiinsa.
Vaarasen mukaan tämän päivän lapsiperheissä kohtaa iltaisin kaksi työn uuvuttamaa aikuista. Väsymyksestä on tullut perustila. Ja väsyneenä ihminen on kriittinen. Niinpä nainen alkaa päsmäröidä. Dynamiikka korostuu Vaarasen mukaan erityisesti kodinhoidossa, lasten kasvattamisessa, raha-asioissa ja seksissä. Samoissa asioissa, joista parisuhteissa myös riidellään eniten.
Hän ei ole törmännyt ongelmiin harvoin:
Vaaranen on nähnyt työssään tuhansia suomalaisia pariskuntia. Miesten asemaa hän tutki jo vuonna 2004 tehdessään väitöskirjaa nuorten miesten kaahailukulttuurista. Se, että miehet kokevat itsensä parisuhteessa väheksytyiksi, on Vaarasen mukaan yleistynyt muutaman viime vuoden aikana.
Mies turhautuu, sillä hän ei päätä juuri mistään. Miehen tehtävänä on ottaa vastaan käskyjä – eikä hän siitä huolimatta useinkaan saa asiasta kiitosta, Vaaranen sanoo. Nainen puolestaan on kiukkuinen, koska kokee kantavansa liikaa vastuuta.
Onko lasten saaminen syy tuohon naisten käytöksen muuttumiseen? Miksi?
”Seurusteluajan tasa-arvoisesta parisuhteesta on ajauduttu hyvin kauas.”
”Pariterapiaan miehet tulevat kuin syytettyinä. Syytettyinä siitä, etteivät ole pystyneet täyttämään naisen kaikkia vaatimuksia.”
Sillä niitähän riittää. Erityisesti silloin, kun perheeseen tulee lapsia.
”Silloin naisen kriteerit muuttuvat. Hän alkaa haluta täydellisyyttä, esimerkiksi täydellisen siistiä kotia. Neuvottelutaidot häviävät, kun naisen kaikki huomio ja energia keskittyy lapsen eloonjäämiseen. Miksi näin käy, sitä ei tiedetä”, Vaaranen sanoo.
Ennennäkemätön täydellisyydentavoittelu on Vaarasen mukaan kolme- ja nelikymppisten naisten vitsaus, jonka hän vuonna 1961 syntyneenä tuntee hyvin vieraaksi.
”Miksi nykyajan nuoret naiset haluavat tällaista täydellisyyttä? Kenelle he haluavat näyttää? Tyttökavereilleko? Vai onko materialistisessa ajassa jotain sellaista, joka saa heidät toimimaan näin”, hän kysyy.
Miehet eivät Vaarasen mukaan janoa täydellistä elämää.
”Eivät tietenkään! En ole koko urani aikana tavannut miestä, joka valittelisi, että kotona pitäisi olla vähän täydellisempää. Putoaisin varmaan tuoliltani, jos sellaisen tapaisin.”
”Silloin naisen kriteerit muuttuvat. Hän alkaa haluta täydellisyyttä, esimerkiksi täydellisen siistiä kotia. Neuvottelutaidot häviävät, kun naisen kaikki huomio ja energia keskittyy lapsen eloonjäämiseen. Miksi näin käy, sitä ei tiedetä”, Vaaranen sanoo.
Ennennäkemätön täydellisyydentavoittelu on Vaarasen mukaan kolme- ja nelikymppisten naisten vitsaus, jonka hän vuonna 1961 syntyneenä tuntee hyvin vieraaksi.
”Miksi nykyajan nuoret naiset haluavat tällaista täydellisyyttä? Kenelle he haluavat näyttää? Tyttökavereilleko? Vai onko materialistisessa ajassa jotain sellaista, joka saa heidät toimimaan näin”, hän kysyy.
Miehet eivät Vaarasen mukaan janoa täydellistä elämää.
”Eivät tietenkään! En ole koko urani aikana tavannut miestä, joka valittelisi, että kotona pitäisi olla vähän täydellisempää. Putoaisin varmaan tuoliltani, jos sellaisen tapaisin.”
Nainen on perheen työjohtaja ja mies työläinen?
Mutta miksi mies alistuu naisen apupojaksi?
”Koska nainen on yleisesti ottaen parempi kertomaan tarpeistaan verbaalisesti. Lisäksi naisella on takanaan vankka tyttökavereiden tuki. Miehellä vastaavaa ei ole. Vaikka poikkeuksiakin on, miesporukoissa puhutaan edelleen tyypillisesti menestyksestä ja urheilusta.”
Vaarasen mielestä työnjohtaja-alainen-tyyppiseen dynamiikkaan juuttuneita pariskuntia on kuitenkin melko helppo auttaa.
”Oleellista on, että puolisot muistaisivat kuunnella toisiaan. Ja antaa kiitosta. Ihmisen kyky olla vailla kiitosta ja ihailua on rajallinen. Kannattaisi myös yrittää palauttaa mieleen ne ajat, kun seurustelu alkoi. Millaista meillä oli silloin, kun me rakastuimme?”
Lukekaa tarkasti. Tämän tapaista perhedynamiikkaa ei varmaankaan ole ainakaan palstan mammojen kotona.
Miksi yleistät? Terapeutti tapaa vastaanotollaan ihmisiä, joilla on ongelmia. Ne parisuhteet, jotka toimivat, eivät kuluta terapeutin aikaa eivätkä näy vastaanotoilla. Ja niitä onnellisia parisuhteita on paljon, meillä av:laisillakin. Minä kiitän miestäni joka viikko, yleensä melkein joka päivä. Kehun häntä myös, rakastan ja kunnioitan. Kerron hänelle, että rakastan joka ikinen päivä. Kyllähän meillä riidellään ja riitely johtuu siitä, että molemmat oletamme liikaa, emmekä kysy ja kommunikoi loppuun asti. Suurimmaksi osaksi elelemme harmoniassa.
Milloin sinä olet kunnioittanut ja arvostanut kumppaniasi? Tehnyt jotain pyytämättä ajatellen toisen parasta ja sanonut kauniita sanoja? Pakko sanoa, että turhan yksipuolinen näkemys terapeutilta, koska psykologiaan jollain tavalla perehtyneenä tiedän, että asiat ovat todella harvoin noin mustavalkoisia.
En yleistä. Kyse olikin terapeutin esiintuomasta ongelmasta. Tuo viimeinen olikin ns. retorinen kysymys.
Vaimoni on liikuntakyvytön. Viimeksi eilen värjäsin hänen puolipitkät hiuksensa Garnier Olja 5.3 värillä.
Aina lähtiessäni käymään asioilla sanon hänelle ."Minä rakastan Sinua". Koskaan voi tietää mitä voi sattua itsekullekin
Kehunut olen tänään, kun kävimme kosmetologilla kasvo- , ripsi- ja kulmienhoidossa. Kesti noin 1,5h.
Sanoin :"Söpö". Vaimon ei ole vaan niin helppoa ottaa vastaan kehumisia. Johtuu kaiketi sairaudesta.
Arjessa nuo myönteiset palautteet jää luvattoman harvoiksi sen myönnän.
Olen vanhan kaavan henkilökohtainen avustaja. Nykyäänhän omainen ei taida päästä "palkalliseen" avustustyöhön, paitsi omaishoitajaksi, joka ei riitä toimeentuloon. Kitkuttelemme näin 24/7/365.
Olen onnellinen mies. Saan auttaa rakkaintani pärjäämään ja tekemään Hänen elämästään siedettävää.
Muuten Hän joutuisi kaiketi johonkin laitokseen kuivettumaan pois.
Kaltaisesi miehet ovat harvassa, mutta olette niitä oikeita todellisia miehiä, jotka eivät luiki pakoon puolison sairastuessa, vaan pysytte rinnalla ja hoidatte puolisoa rakkaudella :). Ihana kuulla!
En jaksa lukea viittä sataa viestiä, mutta minusta tuossa on kyllä totuuden siemen. Tuntuu, että monet naiset valittaa koko ajan miehistään, sekä muille, että miehelle itselleen. Mulle ainakin tulee todella vaivaantunut olo, tekisi mieli puolustaa miestä, jos hän ei ole paikalla puolustamassa itseään, vaikka minun pitäisi olevinaan olla kaverini puolella. Selän takana puhuminen ei vaan ole reilua. Tietty eri asia, jos se mies on tehnyt jotain oikeasti kamalaa, mutta siinä tapauksessa en voi kuin ihmetellä, miksi se nainen edes hänen kanssaan on. Kiva sitten tavata sitä miestä jatkossa, kun mieleni on myrkytetty häntä vastaan. Todella vaivaannuttavaa.
Minä voin kyllä rehellisesti sanoa, etten ole koskaan mollannut miestäni kenellekään. Eikä hän mikään täydellinen ole todellakaan, mutta mieluummin minä annan läheisteni olla siinä uskossa, sen sijaan, että mustamaalaisin häntä hänen selkänsä takana. En näe, mitä iloa sellaisesta on. Joskus tulee kyllä annettua palautetta turhista asioista miehelle itselleen, mutta yritän aktiivisesti hillitä tätä lapsuuden kodista opittua toimintapaa. Kaiken ei tarvitse mennä minun mieleni mukaan. Kunnioitus on parisuhteen A ja O, eikä siihen sisälly jatkuva arvostelu ja mollaaminen. Kunnioittakaa niitä rakkaitanne!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palattaisko alkuperäiseen joutavan trollailun sijaan? Olisiko mahdollista?
Mitä siinä artikkelissa sanottiin?
Naisesta kuoriutuu parisuhteessa kaiken päättävä kenraali, ja miehestä tulee hänen uskollinen apurinsa.
”Naiset puhuvat miehistään kuin nämä olisivat vähän vähemmän älykkäitä ihmisiä tai vallattomia lapsia, joita ei saada kuriin”, sanoo Väestöliiton parisuhdekeskuksen johtaja Heli Vaaranen.
Mikä ihminen tämä Vaaranen on näin sanomaan?
Perhesosiologi VTT, erityistason ratkaisukeskeinen psykoterapeutti, parisuhdetutkija, KELA-pätevyys
Jatkoa:
Miehet eivät Vaarasen mukaan puhu naisista vastaavalla tavalla juuri koskaan.”Se koettaisiin todella omituiseksikin. Puhua nyt vähättelevästi ihmisestä, jonka kanssa elää ja jota rakastaa. Naisten suhteen puhetapaan törmää joka paikassa: ratikoissa, kahviloissa, internetin keskustelupalstoilla… Missä vain naiset puhuvat miehistään, erityisesti koulutetut naiset.”
Hänellä lienee kompetenssia sanomisiinsa.
Vaarasen mukaan tämän päivän lapsiperheissä kohtaa iltaisin kaksi työn uuvuttamaa aikuista. Väsymyksestä on tullut perustila. Ja väsyneenä ihminen on kriittinen. Niinpä nainen alkaa päsmäröidä. Dynamiikka korostuu Vaarasen mukaan erityisesti kodinhoidossa, lasten kasvattamisessa, raha-asioissa ja seksissä. Samoissa asioissa, joista parisuhteissa myös riidellään eniten.
Hän ei ole törmännyt ongelmiin harvoin:
Vaaranen on nähnyt työssään tuhansia suomalaisia pariskuntia. Miesten asemaa hän tutki jo vuonna 2004 tehdessään väitöskirjaa nuorten miesten kaahailukulttuurista. Se, että miehet kokevat itsensä parisuhteessa väheksytyiksi, on Vaarasen mukaan yleistynyt muutaman viime vuoden aikana.
Mies turhautuu, sillä hän ei päätä juuri mistään. Miehen tehtävänä on ottaa vastaan käskyjä – eikä hän siitä huolimatta useinkaan saa asiasta kiitosta, Vaaranen sanoo. Nainen puolestaan on kiukkuinen, koska kokee kantavansa liikaa vastuuta.
Onko lasten saaminen syy tuohon naisten käytöksen muuttumiseen? Miksi?
”Seurusteluajan tasa-arvoisesta parisuhteesta on ajauduttu hyvin kauas.”
”Pariterapiaan miehet tulevat kuin syytettyinä. Syytettyinä siitä, etteivät ole pystyneet täyttämään naisen kaikkia vaatimuksia.”
Sillä niitähän riittää. Erityisesti silloin, kun perheeseen tulee lapsia.
”Silloin naisen kriteerit muuttuvat. Hän alkaa haluta täydellisyyttä, esimerkiksi täydellisen siistiä kotia. Neuvottelutaidot häviävät, kun naisen kaikki huomio ja energia keskittyy lapsen eloonjäämiseen. Miksi näin käy, sitä ei tiedetä”, Vaaranen sanoo.
Ennennäkemätön täydellisyydentavoittelu on Vaarasen mukaan kolme- ja nelikymppisten naisten vitsaus, jonka hän vuonna 1961 syntyneenä tuntee hyvin vieraaksi.
”Miksi nykyajan nuoret naiset haluavat tällaista täydellisyyttä? Kenelle he haluavat näyttää? Tyttökavereilleko? Vai onko materialistisessa ajassa jotain sellaista, joka saa heidät toimimaan näin”, hän kysyy.
Miehet eivät Vaarasen mukaan janoa täydellistä elämää.
”Eivät tietenkään! En ole koko urani aikana tavannut miestä, joka valittelisi, että kotona pitäisi olla vähän täydellisempää. Putoaisin varmaan tuoliltani, jos sellaisen tapaisin.”
”Silloin naisen kriteerit muuttuvat. Hän alkaa haluta täydellisyyttä, esimerkiksi täydellisen siistiä kotia. Neuvottelutaidot häviävät, kun naisen kaikki huomio ja energia keskittyy lapsen eloonjäämiseen. Miksi näin käy, sitä ei tiedetä”, Vaaranen sanoo.
Ennennäkemätön täydellisyydentavoittelu on Vaarasen mukaan kolme- ja nelikymppisten naisten vitsaus, jonka hän vuonna 1961 syntyneenä tuntee hyvin vieraaksi.
”Miksi nykyajan nuoret naiset haluavat tällaista täydellisyyttä? Kenelle he haluavat näyttää? Tyttökavereilleko? Vai onko materialistisessa ajassa jotain sellaista, joka saa heidät toimimaan näin”, hän kysyy.
Miehet eivät Vaarasen mukaan janoa täydellistä elämää.
”Eivät tietenkään! En ole koko urani aikana tavannut miestä, joka valittelisi, että kotona pitäisi olla vähän täydellisempää. Putoaisin varmaan tuoliltani, jos sellaisen tapaisin.”
Nainen on perheen työjohtaja ja mies työläinen?
Mutta miksi mies alistuu naisen apupojaksi?
”Koska nainen on yleisesti ottaen parempi kertomaan tarpeistaan verbaalisesti. Lisäksi naisella on takanaan vankka tyttökavereiden tuki. Miehellä vastaavaa ei ole. Vaikka poikkeuksiakin on, miesporukoissa puhutaan edelleen tyypillisesti menestyksestä ja urheilusta.”
Vaarasen mielestä työnjohtaja-alainen-tyyppiseen dynamiikkaan juuttuneita pariskuntia on kuitenkin melko helppo auttaa.
”Oleellista on, että puolisot muistaisivat kuunnella toisiaan. Ja antaa kiitosta. Ihmisen kyky olla vailla kiitosta ja ihailua on rajallinen. Kannattaisi myös yrittää palauttaa mieleen ne ajat, kun seurustelu alkoi. Millaista meillä oli silloin, kun me rakastuimme?”
Lukekaa tarkasti. Tämän tapaista perhedynamiikkaa ei varmaankaan ole ainakaan palstan mammojen kotona.
Miksi yleistät? Terapeutti tapaa vastaanotollaan ihmisiä, joilla on ongelmia. Ne parisuhteet, jotka toimivat, eivät kuluta terapeutin aikaa eivätkä näy vastaanotoilla. Ja niitä onnellisia parisuhteita on paljon, meillä av:laisillakin. Minä kiitän miestäni joka viikko, yleensä melkein joka päivä. Kehun häntä myös, rakastan ja kunnioitan. Kerron hänelle, että rakastan joka ikinen päivä. Kyllähän meillä riidellään ja riitely johtuu siitä, että molemmat oletamme liikaa, emmekä kysy ja kommunikoi loppuun asti. Suurimmaksi osaksi elelemme harmoniassa.
Milloin sinä olet kunnioittanut ja arvostanut kumppaniasi? Tehnyt jotain pyytämättä ajatellen toisen parasta ja sanonut kauniita sanoja? Pakko sanoa, että turhan yksipuolinen näkemys terapeutilta, koska psykologiaan jollain tavalla perehtyneenä tiedän, että asiat ovat todella harvoin noin mustavalkoisia.
En yleistä. Kyse olikin terapeutin esiintuomasta ongelmasta. Tuo viimeinen olikin ns. retorinen kysymys.
Vaimoni on liikuntakyvytön. Viimeksi eilen värjäsin hänen puolipitkät hiuksensa Garnier Olja 5.3 värillä.
Aina lähtiessäni käymään asioilla sanon hänelle ."Minä rakastan Sinua". Koskaan voi tietää mitä voi sattua itsekullekin
Kehunut olen tänään, kun kävimme kosmetologilla kasvo- , ripsi- ja kulmienhoidossa. Kesti noin 1,5h.
Sanoin :"Söpö". Vaimon ei ole vaan niin helppoa ottaa vastaan kehumisia. Johtuu kaiketi sairaudesta.
Arjessa nuo myönteiset palautteet jää luvattoman harvoiksi sen myönnän.
Olen vanhan kaavan henkilökohtainen avustaja. Nykyäänhän omainen ei taida päästä "palkalliseen" avustustyöhön, paitsi omaishoitajaksi, joka ei riitä toimeentuloon. Kitkuttelemme näin 24/7/365.
Olen onnellinen mies. Saan auttaa rakkaintani pärjäämään ja tekemään Hänen elämästään siedettävää.
Muuten Hän joutuisi kaiketi johonkin laitokseen kuivettumaan pois.
Kaltaisesi miehet ovat harvassa, mutta olette niitä oikeita todellisia miehiä, jotka eivät luiki pakoon puolison sairastuessa, vaan pysytte rinnalla ja hoidatte puolisoa rakkaudella :). Ihana kuulla!
Kiitos! En voi viettää lomaakaan, jonka tarpeessa toki olisin (aina välillä väsähtää fyysisesti, mutta onneksi menee pian ohi ). En saa unta jos olen erossa Hänestä.
Vuonna 2007 kokeilimme miltä tuo minun kesälomani tuntuisi. Vaimo oli palvelutalossa kaksi viikkoa ja se oli yhtä helvettiä meille kummallekin. Kävin katsomassa häntä lomasta huolimatta kolme kertaa viikossa.
Joka kerta Hän jäi itkemään lähtiessäni kotiin.
Ikinä en tee sellaista Hänelle. Se oli niin riipaisevaa etten toista tiedä.
Kiitos lukemisesta ja anteeksi off topic.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehissä on monia upeita asioita, missä naisilla on oppimisen varaa, mutta tämä joidenkin lusmuilu on sellainen syöpäläinen, mikä varmasti aiheuttaa katkeruutta monissa naisissa ja saa jotkut naiset väheksymään ja pilkkaamaan miehiä. Uskoisin, että tämä on suurin syy, väsymys. Tottakai meidän kaikkien tulee muistaa, että jokainen pitää tuomita omien tekojensa takia, ei sukupuolen tai muun vastaavaan. Mistä tämä lusmuilu juontuu ja miksi näin tapahtuu, siihen haluaisi moni nainen saada vastauksen.
No omalla kohdalla on kyse hyvinkin pitkälti siitä, että nykyinen työni vaatii paljon matkustamista ja pitkiä päiviä. En vain ehdi niitä kotitöitä tekemään. Tämäkin on kyllä vaimon kanssa puhuttu, kun päätin työtä vaihtaa. Nyt siitä kuitenkin tulee motkotusta. Sehän vain tarkoittaa sitä, että asia pitää miettiä uudelleen. Se vaan saattaa tarkoittaa työpaikan vaihto, joka ei näinä päivinä ole kovin helppoa.
Tiedän muutamia tapauksia, joissa into on loppunut siihen, että mikään ei kelpaa. Ei riitä, että pyykkää, siivoaa tai tekee ruokaa, vaan se pitää tehdä vaimon tyylillä. Kun palaute on sama joka tapauksessa, osa valitsee sen urheilun tuijottamisen. Sitten on tietenkin myös niitä jotka ovat kotoaan tai muualta oppineet, että tietyt hommat vaan kuuluu naisille.
Tämä "mikään ei kelpaa" on monesti niin,että ne pyykit on nostettu myttyinä kuivumaan(arvaa kuivuuko ja onko vaatteet niin ryppyisiä,ettei tiedä mikä vaatekappale on kuivumassa), tiskikone on tyhjennetty kuivauskaappiin(ei siis omille paikoille) Imuroitu on vähän sieltä ja täältä ja suurinosa roskista on edelleen paikoillaan lattialla. Ei siis ole kyse tyylistä joka ei kelpaa, vaan todella huonosti tehdystä työstä. Ymmärrän kyllä,että kun ei oikein jaksa kiinnostaa niin tehdään huonosti, mutta onko siitä mitään hyötyä kellekään. Uudestaan saa kuitenkin nainen ne työt tehdä. Ei miehetkään hyväksyisi jos nainen vaihtaisi autonrenkaat ja ruuvit ois kiinni miten ois tai ei ollenkaan. Siinä sitten vois nainen sanoa,että kyllä minä vaihdoin, mutta eihän se miehelle kelvannut. Ei riitä,että miitä hommia tahdään vaan ne täytyy tehdä kunnolla kun kerran tehdään.
Noin kontrollifriikki ja perfektionisti exänikin aina sanoi, vaikka kyse oli ihan hänen omasta neuroottisuudestaan. Kertoi myös auliisti kavereilleen mitä kaikkea olin milloinkin tehnyt väärin tai huonosti. Nyksällä sen sijaan ei ole mitään valittamista sen kummemmin pyykeistä, ruuanlaitosta kuin siivoamisestakaan vaikka taso on edelleen sama, kiitosta sen sijaan tulee säännöllisesti.
Ehkäpä se entinen emäntä ehti jo sinua opettaa sen verran,että nyt työ jo sujuu, mutta totuus on se,että jos pyykit on mytyssä narulla,ne on kuivina vain yksiä ryttymöykkyjä. Ei ole suuri vaiva vähän oikoa niitä. ja jos kaikki astiat on ladottu päällekkäin kuivauskaappiin, ei niitä ole sieltä mukava käyttää kun joutuu alimmaista kaivelemaan. Ja kun viereisessä kaapissa on astialle tyhjä paikka. Ei tarvitse olla kontrollifriikki vaikka vaatii,että yksinkertaiset kotityöt tehdään kunnolla. Ei vaadi keneltäkään täysijärkiseltä ihmiseltä liikaa. Ei mieheltä eikä naiselta.
Tuo juuri on sitä arjen ankeuttamista. Oletko huomannut, että osa kotitöitä tekevistä tekee mielestäsi nuo asiat väärin, ihmetellyt miksi eivät tajua? Minun ex-mies tiesi kaiken paremmin, en osannut täyttää tiskikonettakaan oikein. Nykyisen mieheni exä myös valitti kaikista miehen tekemistä kotihommista, mikään ei mennyt oikein. Nyt olemme yhdessä tässä uudessa liitossa päättäneet ettemme koskaan huomauta toisen tiskikoneen täytöstä, jos kaikki ei tule puhtaaksi eka kerralla niin pestään uudestaan! Parisuhteessa toisen arvostaminen on oikeasti tärkeää. Jatkuva arvostelu ja asenne "minä tiedön paremmin" tappaa erittäin tehokkaasti kaiken yrittämisen suhteessa ja tekee olosta ankean. Kannattaako tuo oikeasti vain sen vuoksi, että ne astiat on aina juuri sillä paikalla mihin ne haluat? Minä (kuten nykyinen miehenikin) tosiaan hyväksyn, että joudun välillä etsimään kaapeista tavaroita, mutta saan vastapainoksi kotiin yllätyskukkia ja ohimennen halauksia ja suukkoja. SE parisuhde alkaa arjen asioista syntyvästä hengestä, joko positiivisesta tai negatiivisesta, vähän oma valintakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
”Oleellista on, että puolisot muistaisivat kuunnella toisiaan. Ja antaa kiitosta. Ihmisen kyky olla vailla kiitosta ja ihailua on rajallinen.”
Lukekaa tarkasti. Tämän tapaista perhedynamiikkaa ei varmaankaan ole ainakaan palstan mammojen kotona.
Toimimattomissa parisuhteissa aika usein tuntuu olevan ongelmana se että kumpikaan ei arvosta toistansa. Miksi sitten pitäisi arvostaa tyyppiä jolta ei arvostusta heru itsellekään. Jos saat enemmän arvostusta tyttökavereiltasi voiko ongelma olla myös niissä miehissä jotka eivät arvosta naista samalla tavalla kuin tätä arvostavat hänen ystävänsä?
Sillä kuka... nainen vai mies katkaisee noidankehän ei oikeastaan ole merkitystä...
En mä väheksy miehiä. Hyvin on vieneet rahat ja itsetunnon. Aina mennyt rakkaudesta vedätettäväksi ja petettäväksi. On henkistä väkivaltaa, fyysistä väkivaltaa, seksuaalista väkivaltaa, sosiaalista väkivaltaa, taloudellista väkivaltaa ja tässä mä vielä olen. Eläkkeellä mielenterveyden menetyksen vuoksi, luottotiedoton ja puoliksi tyhjässä kämpässä yksin nyt. Mutta olenpa turvassa. En väheksy lainkaan noita petoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mua nyt vähän naurattaa, että kun nainen puolustaa miehiä niin miehet sankkana joukkona alkavat haukkua aivan kaikkia naisia ja nostaa itsensä jumalaksi naisten ihmisarvoa vähätellen :'D Kyse nyt oli kuitenkin vain yhden asiantuntijan henkilökohtaisesta mielipiteestä ja sekin liittyi nuoriin naisiin, eikä edes kaikkiin nuoriin naisiin. Nyt vähemmän tunteella miehet, ei kaikkea aina tarvitse vetää niin överiksi.
Yhden asiantuntijan henk.koht. mielipide?
VÄESTÖLIITON JOHTAVA PARISUHDEASIANTUNTIJA.
Mutta Naisasialiitto, ja sinun mielipiteesi menevät tietenkin sen edelle. Toki näin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua nyt vähän naurattaa, että kun nainen puolustaa miehiä niin miehet sankkana joukkona alkavat haukkua aivan kaikkia naisia ja nostaa itsensä jumalaksi naisten ihmisarvoa vähätellen :'D Kyse nyt oli kuitenkin vain yhden asiantuntijan henkilökohtaisesta mielipiteestä ja sekin liittyi nuoriin naisiin, eikä edes kaikkiin nuoriin naisiin. Nyt vähemmän tunteella miehet, ei kaikkea aina tarvitse vetää niin överiksi.
Yhden asiantuntijan henk.koht. mielipide?
VÄESTÖLIITON JOHTAVA PARISUHDEASIANTUNTIJA.
Mutta Naisasialiitto, ja sinun mielipiteesi menevät tietenkin sen edelle. Toki näin on.
OK. On hienoa, että arvostat edes yhden naisen mielipidettä. Väestöliiton johtavan parisuhdeasiantuntijan. Kehitä elämääsi hänen viisaiden sanojensa mukaan. Ole onnellinen elämässäsi.
Kyllä ne on meitä ihan asiokkaasti vetäneet turpaan edelliset 10
000 vuotta, sivussa raiskanneet ja vieneet rahat. Että ei tää musta nyt niin epäreilua ole.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne on meitä ihan asiokkaasti vetäneet turpaan edelliset 10
000 vuotta, sivussa raiskanneet ja vieneet rahat. Että ei tää musta nyt niin epäreilua ole.
Jaahas, vai niin. Laitahan kissalle sapuskaa kippoon ja vaihda paristot vibraattoriin. Miestä sulla nyt ei ainakaan ole, se näkyy ja kuuluu tänne asti.
538 ja sehän se on se naisen elämän tarkoitus:D saada mies... No jo ei omat lahjat riitä... No joo, mut tossa se nyt kuitenkin köllöttää vieressä. Lue vaikka canthin anna-liisa ja mieti hetki, et onko tosiaan niin kauheeta, et naiset pitää puolensa...
Ainoa mitä meillä naisilla on enää, on se että meillä on vielä toistaseksi ollut sananvapaus. Ja nimenomaan riistäjistä paskanjauhaminen on hubaa.
Noista palstan muutamasta vakkarinaisvihaajasta ei kyllä sankkaa joukkoa saa hyvällä mielikuvituksellakaan. Kiitos kuitenkin yleistyksestäsi, kylläpä lämmitti taas miehen sydäntä.