Lue keskustelun säännöt.
Miten muka synnytys voi olla niin kamalaa?
13.01.2016 |
Itse synnytin luomuna, kokonaisuudessaan synnytys kesti ekalla kerralla 1h 50 min ja toisella kertaa 50min, sairaalasta kotiuduttiin hyvävointisena 6h kuluttua synnytyksestä. Kokemus oli mahtava, voimaannuttava! Toki sattui hirveästi, mutta sehän kuuluu asiaan. Kätilö kehui, miten hyvin kuuntelin kehoani ja tunnistin vaistolla "mitä pitää tehdä". Ei repeämiä, ei tikkejä. Miten synnytys muka voi olla niin kamalaa? Tottakai sattuu, kyllä, mutta on ihanaa saada lapsi ja onhan se kokemus ainutlaatuinen. On myös hienoa huomata että voi luottaa itseensä, kehoonsa, pärjäämiseensä äärimmäisessä tuskassa rauhallisena ja kehoaan kuuntelevana.
Kommentit (183)
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä synnyttäminen Suomessakaan ei ole kovin turvallista, 4-kiloisia lapsiakin yritetään alakautta vaikka se voi olla jopa hengenvaarallista. Ja se joka synnytti 44h, miten helvetissä ei päädytty sektioon missään välissä?! Käsittämätöntä. Tahallista kidutusta ja verta menetetään kamalasti ja kipu on suoraan helvetistä eikä edes kipulääkkeitä anneta.
Tämän takia minä en hanki lapsia vaikka haluaisin :( tiedän lähipiiristä oikeasti todella rankkoja synnytyksiä. Enkä usko,
että sektiota saisin vaikka niin
luvattaisiin, en luota ollenkaan näissä
asioissa lääkäreihin. Kummiskin pistettäis lopulta synnyttämään luomuna
alakautta joten enpä ota riskiä.
Juuri tämän takia tarvittaisiin kauhujuttujen sijaan positiivisia ketjuja aiheesta! Älä nyt tuon syyn takia missaa lasta. Sulla voi mennä kaikki tosi hyvin ilman mitään kummempaa eivätkä kaikki vauvat tosiaan ole mitään nelikiloisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tän on pakko olla provo, ei kukaan oikeasti raskaana ollut ja synnyttänyt nainen voi olla noin yksinkertainen kuin ap.
Oi kyllä voi. Rakas siskoni oli just näinyksinkertainen. Synnytys meni tosihelposti ja oli oikeastaan kunnossa
heti sen jälkeen. Itsellä taas repes paikat
ja olin tosi kipeenä monta päivää. Sisko
pölähti päivänä 2 kylään, että no mites
sä vielä makaat sängyssä ja miks näytät
tuolta, synnytyshän on ihan helppo
homma ja hän oli jo parin päivän päästä
kävelyllä. Myönnän olevani lapsellinen,
mutta kun sisko seuraavasta oli vielä
huonompana kuin minä mä menin kans
parin päivän sisään kylään ja ihmettelin
että mikäs juttu tämä sängyssä makoilu
on ku synnytyshän on niin helppoa että
nyt ylös ja lähetään vaunulenkille![/
quote]Mä ainakin olin vaunulenkillä pari päivää synnäristä, oli ihanaa ulkoilla ilman masua. Mikä siinä on erikoista? Jos ei ole repeämiä ja voi hyvin ja jaksaa niin miksei. Mistäpä se siskosi saattoi tietää sun olevan niin kipeä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrätkö, että on erilaisia lantioita, eri kokoisia lapsia, sairauksia jne.? Toisilla synnytys kestää PUOLITOISTA vuorokautta. Ero sinun synnytyksiisi on melkoinen.
Ehkä se kestää niin pitkään, koska ei kuunnella kehoa? Pystyasento, kävely yms. auttaa vauvaa laskeutumaan, rentoutuminen ja oikea hengitys on tärkeää. Raskausaikana voi syödä kohtuullisesti ja terveellisesti niin vauvakin pysyy normaalin kokoisena eikä isona. Harvalla on ahdas lantio ja lantion läpimittahan tutkitaan ennen synnytystä. Kivulle ei kannata laittaa vastaan eikä tuhlata energiaa huutamiseen. Lääkitys voi vaikeuttaa kehon kuuntelemista; milloin tulee supistus, mihin suuntaan ponnistaa yms. Ap
Et sitten koskaan ole kuullut esimerkiksi vauvan pään virhetarjonnasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en muutenymmärrä, miksi jotkut eivät kirjoita laudaturin papereita ylioppilaskirjoituksissa. Itse kun kirjoitin, niin kaikista aineista tuli laudatur. Oli mukava ja voimaannuttava kokemus.
Niin minäkin ihmettelen. Minä itse kirjoitin yhdellä kertaa 150000 laudaturia. Se oli helppoa kun bmi oli 15 ja aivoissa ei yhtään rasvaa. En ymmärrä miten kaikki ei pysty samaan?
Minä kirjoitin 300 000 laudaturia kun olin 5-vuotias. Olen myös käynyt kuntosalilla puolivuotiaasta lähtien,
joten minulla ei ole ollenkaan
rasvaprosenttia. Kannattaisi teidän
muidenkin vähän pitää huolta
kropastanne.Toivottavasti tuli edes hyvä mieli noista ilkeilyistä. Onhan se kamalaa ja kateellisuuden paikka, jos jollain toisella on jokin asia sujunut paremmin kuin itsellänne. Tuo pellerooli kyllä sopii teille hienosti, keksittekö lisää? Käyn saunassa odotellessani teidän nerokkaita uusia älynväläyksiä ;)
Mutta etkö ymmärrä että mikä tahansa on mahdollista jos on treenatut lantionpohjanlihakset? Niillä voi koota vaikka Ikea-hyllyn.
Mutta ihmisellä puuttuu jotain päästä jos pitää synnytyksellä kerskua.
Vierailija kirjoitti:
Et sitten koskaan ole kuullut esimerkiksi vauvan pään virhetarjonnasta?
Tuommoiset virhetarjonnat ja perätilat yms. johtuvat usein siitä ettei äiti ole jo ennen synnytystä lempeästi opastanut lasta kääntymään oikeaan asentoon rauhallisesti ennen synnytystä. Siinä vaiheessa kun synnytys käynnistyy, tämä on jo tietysti liian myöhäistä. Yhteys vauvaan pitää luoda jo aikaisemminkin, kyllä vauva kuuntelee äitiä niin kuin äitikin kuuntelee kehoaan. Jos äidit eivät laiminlöisi tätä läheisen yhteyden luomista masuasukkiin, olisi moni synnytys paljon helpompi.
/sarkasmi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tän on pakko olla provo, ei kukaan oikeasti raskaana ollut ja synnyttänyt nainen voi olla noin yksinkertainen kuin ap.
Oi kyllä voi. Rakas siskoni oli just näinyksinkertainen. Synnytys meni tosihelposti ja oli oikeastaan kunnossa
heti sen jälkeen. Itsellä taas repes paikat
ja olin tosi kipeenä monta päivää. Sisko
pölähti päivänä 2 kylään, että no mites
sä vielä makaat sängyssä ja miks näytät
tuolta, synnytyshän on ihan helppo
homma ja hän oli jo parin päivän päästä
kävelyllä. Myönnän olevani lapsellinen,
mutta kun sisko seuraavasta oli vielä
huonompana kuin minä mä menin kans
parin päivän sisään kylään ja ihmettelin
että mikäs juttu tämä sängyssä makoilu
on ku synnytyshän on niin helppoa että
nyt ylös ja lähetään vaunulenkille![/
quote]Mä ainakin olin vaunulenkillä pari päivää synnäristä, oli ihanaa ulkoilla ilman masua. Mikä siinä on erikoista? Jos ei ole repeämiä ja voi hyvin ja jaksaa niin miksei. Mistäpä se siskosi saattoi tietää sun olevan niin kipeä?
No eiköhän sen jokainen normaalijärkinen tajua ihan näköhavainnolla ja kuulolla.
Ihan niinkuin silloin kun joku sanoo kärsivänsä hammassärystä. Kyllä sen normaaliälyinen aikuinen pystyy käsittämään. Mutta tietenkin tahallinen ilkeys tietenkin.
Vierailija kirjoitti:
Hyi kirjoitti:
Tai Aplla on vaan niiin iso pillu josta tulee vaikka lehmä ulos ilman ongelmia ;)
Hyvät lihakset on kyllä loogisempaa :D Oikeasti, mitä se on keltään pois jos toisella sujuu asiat sutjakasti?
Ei taida olla paljon leijumisen aihetta, jos on tilava sisälantio, tehokkaasti työntävä kohtulihas ja heikko, helposti periksiantava kudosvastus alapäässä. Nämä ominaisuudet tekevät syöksysynnyttäjän. Näihin nimittäin et voi tahdonalaisesti vaikuttaa ja kohtu on nimenomaan se, joka lapsen työntää ulos eivätkä mitkään treenaamasi lihakset. Tiedän pari urheilijaa, joilla oli erittäin pitkällinen synnytys, koska liian treenatut lihakset vastustavat kohdun työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on kyllä klassikkoesimerkki ihmisestä joka saa kiksinsä trollaamalla keskustelupalstalla. Ensin keksitään hyvä tarina, jolla leuhkia omasta paremmuudesta ja sitten kiihdytetään vauhtia vielä lyttäämällä muiden kokemukset. Ap vaan hekottelee koneensa ääressä kun av-mammat kiehuvat raivoissaan. Kun ap ei enää keksi uusia pöyristyttäviä väitteitä, hän vetää kateuskortin esiin.
Ihmiset, älkää edes lukeko tätä ketjua. Täyttä ajanhukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Av Mammat vetää raskausaikana niin paljon hiilareita, että vauvasta kasvaa iso ja on vaikea synnyttää. Mutta aina keksitään, joku muu syy kun ei hyväksytä faktaa.
No just näin! Mun esikoinen oli 2800g ja 47cm eli pieni ruippana. Kiinni jäi ja lopulta leikattiin ulos. Henki meinasi lähteä sekä äidiltä että pojalta. Mut ehkä ne hiilarit oli sitten kertyneet lantioon, kun ahtaaksi meni. Kehtasikin, per***.e. Seuraavat kaksi syntyivätkin sitten elektiivisellä sektiolla. Varmaan synnytystavasta päättänyt lääkärikin sitten oli vetänyt hiilareita liikaa ja aivot turvonneet, kun tuollaisen päätöksen teki.
Hiilareiden vika, ei siinä muuta johtopäätöstä voi tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap on kyllä klassikkoesimerkki ihmisestä joka saa kiksinsä trollaamalla keskustelupalstalla. Ensin keksitään hyvä tarina, jolla leuhkia omasta paremmuudesta ja sitten kiihdytetään vauhtia vielä lyttäämällä muiden kokemukset. Ap vaan hekottelee koneensa ääressä kun av-mammat kiehuvat raivoissaan. Kun ap ei enää keksi uusia pöyristyttäviä väitteitä, hän vetää kateuskortin esiin.
Ihmiset, älkää edes lukeko tätä ketjua. Täyttä ajanhukkaa.
Ootko koskaan käynyt näillä aktiivinen synnytys/luonnonmukainen synnytys ym-sivuistoilla ja fb-ryhmissä? Ihan on tuota samaa huttua, jota Ap heittää ja paljon pahempaakin ja ne ihmiset eivät todellakaan ole trolleja. Se on melkein kuin uskonto, jonka mantroja sitten toistellaan ja ihmetellään "osaamattomampia" synnyttäjiä, joille synnytys on ollut jotenkin vaikea tai kivulias eikä pelkkää nautintoa, tai mikä pahinta, jotka ovat käyttäneet lääkkeellistä kivunlievitystä, kun se nyt vissiin on pahin epäonnistuminen, johon voi sortua. Noihin piireihin näyttää valikoituneen varsin suuressa määrin juuri syöksysynnyttäjiä, jotka ovat täynnä omaa etevyyttään.
Maailmassa monta on ihmeellistä kulkijaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyi kirjoitti:
Tai Aplla on vaan niiin iso pillu josta tulee vaikka lehmä ulos ilman ongelmia ;)
Hyvät lihakset on kyllä loogisempaa :D Oikeasti, mitä se on keltään pois jos toisella sujuu asiat sutjakasti?
Ei taida olla paljon leijumisen aihetta, jos on tilava sisälantio, tehokkaasti työntävä kohtulihas ja heikko, helposti periksiantava kudosvastus alapäässä. Nämä ominaisuudet tekevät syöksysynnyttäjän...
Ja varsinkin, kun tuo helposti periksiantava kudosvastus on juurikin sitä kudostyyppiä, joka venähtää helposti eikä sitten enää palaudu. Nämä ovat juuri niitä pidätyskyvyttömiä sitten loppuikänsä, mutta hyvä että on edes joku osa raskauteen liittyen, jolla sitä omaa oloa voi kohentaa, sen normielämän ollessa historiaa.
Mut hei, enhän minä synnytyksestä mitään tiedä, sillä omat lapseni on saatettu maailmaan sektiolla. Kätilönä työskentelyähän ei lasketa, ellei alatiesynnytystä ole itse kokenut veren maku suussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsehän syöksysynnytin benjihypyllä. Aika nössö ap, jos on sairaalaan pitänyt mennä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, lentokonehallista mahtuu helpommin ulos kuin normaaliemättimestä.
Osansa taisi enemmän olla sillä, että olen hoikka ja urheilullinen ja todellakin katsoin mitä söin raskausaikana, harrastin liikuntaa loppuun asti. Mutta onhan se ponnistaminen varmasti raskasta, jos on painoa ja huonot lihakset plus on syönyt kuin possu kahden edestä ja vauva on jokin nelikiloinen. Mun esikoinen painoi 2780g ja toinen 2890g, siroja olivat. Ap
Odottavan äidin ei tarvitse syödä kahden edestä, mutta on huolehdittava riittävästä ravinnosta, jotta vauva kehittyisi normaalisti. Eikä vauvan siroudessa ja alipainossa ole mitään ihailtavaa jos se tehdään vauvan kehityksen ja hyvinvoinnin kustannuksella.
Tilastojen valossa (1971-2014) suomalaiset vauvat painavat keskimäärin 3500g ja nykyinen trendi on ollu laskemaan päin, kun muualla Euroopassa se on ollut nousemaan päin n. 200g eli muualla syntyy isompia vauvoja. Jos suomalainen trendi jatkuu tulevaisuudessa, se on todella huolestuttavaa, kun usein se tapahtuu syntyvän vauvan kustannuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meilläpäin sanotaan ap:n kaltaiselle: omakehu haisee
pakko sanoa, vaikka tämä provo onkin, että haista ap paska.
itse keskityin hengittämiseen huutamisen sijaan, kokeilin jakkaraa ja sänkyyn nojaamista seisten. ihana kätilö, joka olisi antanut minun vaikka seistä päälläni! yritin luottaa itseeni, luottaa kroppaani ja päätin jopa pärjätä pelkällä ilokaasulla!
silti se kipu oli liikaa ja voimat loppuivat kesken. epiduraali ,jonka lopulta sorruin pyytämään ei auttanut, pisti vain jalat vapisemaan ja oksetti!
Pe iltapäivästä La-aamuun kesti, sitten heikkenivätkin vauvan sydänäänet...
terve poika tuli, mutta päätin että seuraava kohdalla vaadin jumalauta sen sektion ! ei ole luotu meikäläisen kroppa synnyttämään.
ap:ta tulee mieleen eräs entinen ystäväni: päätti pölähtää moikkaamaan kun oli muissa asioissa sairaalassa, minä olin edellisiltana synnyttänyt. istuin uimarenkaan päällä ja juotin vauvaa pullosta, kun tämä luomuruokahörhötaaperoimettäjä pölähtää siihen kauhistelemaan. että mitenkäs se istuminen muka sattuu ja miksi ET IMETÄ? ai että 12 tikkiä, ei hänelle tullut yhtään !
siinä vaiheessa karjaisin ohikulkevalle hoitajalle, että heitä tuo ämmä ulos ennenkuin murhaan sen ... oli ihan oikeasti viittä vaille, etten laskenut vauvaa sivuun ja iskenyt tarjotinta "ystäväni" päähän!
Meikäläistäkään ei ilmeisesti ole luotu synnyttämään... Synnytys kesti 42 tuntia ja lopuksi 4.asteen repeämä, kun lapsi (3,5 kg) jäi jumiin hartioistaan.
Kammoa ei jäänyt synnytyksestä, kun oli hyvät kipulääkkeet. Mutta tuosta repeämisestä jäi kammo, vaikka siltäkin paranin hyvin.
Itse yritin alakautta juurikin näiden kannustavien puheiden takia, noh eipä olisi kannattanut. Kohdun suu ei suostunut aukeamaan sitten millään, synnytys oli vieläpä käynnistetty koska rv 42 oli jo mennyt rikki, se oli aivan helvetinmoista ja olin ilokaasusta ja kivusta niin sekasin että tuntu ku jotain huumeita olis vetänyt, olo oli todella sekava ja huutelin kuulemma ties mitä törkeyksiä kätilöille ja puudutteita antavalle lääkärille. Lopulta päättyi koko homma sektioon ja sitten olikin tyttö lähes välittömästi maailmassa, minä ja tytär molemmat voimme hyvin. Siis oman kokemuksen pohjalta annan todellakin äänet sektiolle. Täysin kivuton nopeahko toimenpide, edes jälkikipu ei ollut enää paha, ei läheskään mitään verrattuna siihen alatiesynnytysmeininkiin.
Ps. menin sitten nöyränä pyytämään anteeksi näiltä kätilöiltä jälkeenpäin... :'D siinä tilanteessa vaan ei pahemmin tullut mietittyä mitä suustaan päästää. Ovat kuulemma tottuneita, joten ilmeisesti muutkin sortuneet samaan haha.
Ja ei, enää en uskalla lapsia hankkia vaikka toisesta haaveilin vielä ennen synnytystä.
Mä olen kokenut niin sektion kuin alatiesynnytyksen, ja olen ilmeisesti päässyt aika helpolla kun MOLEMMAT sujuivat erittäin hyvin.
Esikoinen oli perätilassa ja oli jo pidemmän aikaa ollut selvää, että sektio tehtäisiin. Erittäin hyvin sujui sektio, ei ollut jälkeenpäinkään mitään ongelmia, ei pahoja kipuja jne. Ei mitään valittamista kyseisestä toimenpiteestä omalla kohdallani. Hienosti pääsi esikoiseni maailmaan ja itsellänikin kaikki hyvin.
Toisen kohdalla alatiesynnytys oli mahdollinen, joten päädyin sitten siihen ja hyvin sujui sekin. Synnytys kaikkineensa kesti 8h, alun supparit olivat todella kipeitä, mutta sitten tulikin jo puudutus -> ei mitään kipuja, kätilö vaan kertoi koska pitäisi ponnistaa, ja pian oli toinen tyttäreni maailmassa. Olin todella yllättynyt siitä miten kivuttomasti ja helposti tämäkin sujui. Olen vieläpä hoikka ja lantiokin aika ahdas, mutta kuitenkin.
En ole huomannut tyttärissäni mitään eroja, että esikoinen olisi esimerkiksi allergisempi yms.. ei mitään tälläisiä eroja ole ilmennyt. Minä uskon että molemmat tavat ovat yhtä hyviä synnyttää, äiti päättäköön asian. Mutta jos lääkäri ehdottaa sektiota, kannattaa se sillon ottaa koska yleensä alatiesynnytys kuitenkin päätyy lopulta siihen sektioon tälläisissä tapauksissa. Esimerkiksi minulla esikoiseni synnytys ei kuulemma olisi onnistunut alakautta, ainakaan onnellisella lopputuloksella. :(
olet silti hyvin yksinkertainen ap, minä kyllä tiedostan sen, miten vaikeita synnytykset voivat joillain olla, vaikka itse pääsinkin helpolla.
Minua kiinnostaa itse lähinnä tämä "hyvä ja hallittu synnytyskokemus", jota kätilökin on ehtinyt kehumaan. Itselläni on takana parituntinen synnytys, josta ehdin olla synnärillä puolisen tuntia ja alle tunnin kestänyt synnytys, jolloin ehdin juuri ja juuri sairaalaan. Ei siinä kauheasti mitään ehtinyt hallita ja kokea :)
Niin ja tuloksena ihanat nelikiloiset vauvat eikä mitään tarvetta elvistellä omalla osuudellani.