Poika taas tapellut koulussa. En jaksa enää!
Ollaan sovittu koulun kanssa, että yhteydenotot miehen puhelimeen. Rehtori sitten taas soitti mun miehelle. Mies lähtee nyt hakemaan poikaa koulusta, saa pojan paremmin kotiin kuin minä. Miksi voi miksi! Mitä me ollaan tehty väärin poikien kanssa?
Kommentit (56)
Ollaan käyty perheneuvolassa, lääkäreillä, psykologilla. Molempien lasten kanssa. Tämä vanhempi on kahdeksan. Ap
Mitäpä jos on kiusattu ja puolustaa itseään? Moasti kiusaaja/t luistavat tilanteesta suvereenisti ja syy jää uhrille.
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos on kiusattu ja puolustaa itseään? Moasti kiusaaja/t luistavat tilanteesta suvereenisti ja syy jää uhrille.
Ei kyllä tässä tapauksessa meidän lapsi on se aloittaja. On aina. Ihan joka kerta.
Onneksi sille toiselle ei käynyt sen pahemmin. Mutta mun täytyy varmaan taas soittaa ja pyytää anteeksi. Nää ihmiset varmaan vihaa minua jo nyt. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos on kiusattu ja puolustaa itseään? Moasti kiusaaja/t luistavat tilanteesta suvereenisti ja syy jää uhrille.
Ei kyllä tässä tapauksessa meidän lapsi on se aloittaja. On aina. Ihan joka kerta.
Onneksi sille toiselle ei käynyt sen pahemmin. Mutta mun täytyy varmaan taas soittaa ja pyytää anteeksi. Nää ihmiset varmaan vihaa minua jo nyt. Ap
No positiivista tässä on se että uskot tämän että poikasi aloittaa. Olisi vielä hankalampi tilanne jos oisitte näitä "ei meidän lapsi mitään tee'
Jos pystyt, menet pojan kanssa yhdessä kouluun. Olet sen kans sielä niin monta päivää että lopettaa pelleilyt!
Luulisi alkavan hävettää ennen pitkää.
Vierailija kirjoitti:
Jos pystyt, menet pojan kanssa yhdessä kouluun. Olet sen kans sielä niin monta päivää että lopettaa pelleilyt!
Luulisi alkavan hävettää ennen pitkää.
Seurata myös sitä että kuka oikeastaan kiusaa ja ketä.
Opettajat eivät näe välttämättä asiaa jos poikasi onkin kiusattu.
Vierailija kirjoitti:
Ollaan sovittu koulun kanssa, että yhteydenotot miehen puhelimeen. Rehtori sitten taas soitti mun miehelle. Mies lähtee nyt hakemaan poikaa koulusta, saa pojan paremmin kotiin kuin minä. Miksi voi miksi! Mitä me ollaan tehty väärin poikien kanssa?
Onko erityisluokkaa ehdotettu? Pienryhmää? Kotikoulua?
Tilanne pitää saada haltuun jollain konstilla, pojalle sellainen koulumuoto että "pärjää" - jos koulu ei tätä ehdota teidän täytyy itse vaatimalla vaatia.
Otatte palaverin sen perheen kesken jonka lapsen kanssa pojalla tulee tappeluita. Asiallisesti ja rakentavasti.
Mitä poika kertoo syyksi, että miksi tappelee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos on kiusattu ja puolustaa itseään? Moasti kiusaaja/t luistavat tilanteesta suvereenisti ja syy jää uhrille.
Ei kyllä tässä tapauksessa meidän lapsi on se aloittaja. On aina. Ihan joka kerta.
Onneksi sille toiselle ei käynyt sen pahemmin. Mutta mun täytyy varmaan taas soittaa ja pyytää anteeksi. Nää ihmiset varmaan vihaa minua jo nyt. Ap
No positiivista tässä on se että uskot tämän että poikasi aloittaa. Olisi vielä hankalampi tilanne jos oisitte näitä "ei meidän lapsi mitään tee'
Onhan se uskottava, kun joka päivä joutuu katselemaan sitä menoa. Tämäkin ilta menee taas tapellessa lapsen kanssa. En enää keksi mitä voisi tehdä. Just sunnuntaina otettiin pelikonsoli ja leluja pois kylässä riehumisen takia. No otetaan sitten loputkin pois. Ap
Taitaa pojallasi olla adhd tai joku muu samankaltainen juttu.
Minkälaista tappelu on ollut? Pojan luokalla on hyväsydäminen mutta tulistuva kaveri. Lapset tietää tämän ja ärsyttää välillä tahallaan, että poika menettäisi hermonsa. Tietävät kuitenkin että poika on oikeastaan kiltti, ei pahantahtoinen tai riidankylväjä. Oma poikamme ei ole moksiskaan tämän pojan edesottamuksista vaan pitää edelleen kaverinaan. Ei kuitenkaan halua kutsua kylään, kun pelkää, että kaveri riehaantuu. Tämä tulistuva poika myös puolustaa herkästi kavereitaan, myös poikaamme, eikä puolustaminenkaan ole aina hienovaraista.
Missä positiivinen palaute ja kehut?
Oletteko koskaan istuneet vakavissanne pöydän ääreen ja sanoneet lapselle että nyt riittää ja loppuu. Ja sitten otatte kynää ja paperia ja laitatte lapsen miettimään mikä meni väärin ja mikä jatkossa auttaisi siihen että menee oikein. Lapsi voi itse miettiä paperille sanktiot hölmöilystä mutta myös palkkion kun asiat on menneet hyvin. Pieniä tavoitteita, askel kerrallaan. Tuo on auttanut meillä.
Ja lopuksi teette paperista sopimuksen jonak alpsi allekirjoittaa. Ja paperi vaikka jääkaapin oveen. Parin viikon päästä välipalaveri missä taas laitatte lapsen ajatustöihin. Miten on mennyt. Mikä meni hyvin ja missä voisi vielä parantaa. Ei huutamista, ei räyhäämistä.
t. vaikeahkon 9v. äiti
Pankaapa ruokavalio kuntoon!!!! Oikeasti on vaikutusta syökö muroja, leipää, pullaa, mehuja, sokeria yms.
Oletteko tutustuneet muksu oppiin? Oletteko johdonmukaisia rangaistuksissa ja palkinnoissa? Onko neurologiset ongelmat suljettu pois? Onko teidän kaupungissa pienryhmää lapsesi kaltaisille?
Jaksamista!
Ap, neuvoja ei ole, mutta toivotan voimia kovasti. Olet hyvä äiti ja selvästi teet parhaasi! Muista, että hyvinkin "hankalista lapsista" on kasvanut kunnollisia ja onnellisia aikuisia.
Lapsi selkeästi tulee pärjäämään elämässään kun on noinkin rohkea pitään puoliaan.
Koittakaa positiivisuuden kautta tsempata poikaa, ei räyhäämällä.
Oi voi... voimia. Oletteko jutelleet perheneuvolassa tms?