Poika taas tapellut koulussa. En jaksa enää!
Ollaan sovittu koulun kanssa, että yhteydenotot miehen puhelimeen. Rehtori sitten taas soitti mun miehelle. Mies lähtee nyt hakemaan poikaa koulusta, saa pojan paremmin kotiin kuin minä. Miksi voi miksi! Mitä me ollaan tehty väärin poikien kanssa?
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voimia, Ap.
Olet hankalassa tilanteessa ja selvästi yrität tehdä parhaasi.
Hae rohkeasti apua poikasi käytökseen. Selvittäkää vielä kerran ADHD, asperger yms mahdollisuudet ja vaikka ei niitä löytyisikään, vaatikaa apua perheneuvolasta. Olemme olleet samankaltaisessa tilanteessa ja olemme saaneet apua, nyt lapsemme käy säännöllisesti (kerran viikossa) tapaamassa omaa terapeuttia joka auttaa lasta tunteiden hallinnassa ja käsittelyssä. Kela korvaa terapian kaikki kustannukset, koska se katsotaan kuntoutukseksi.
Koeta jaksaa, sinun ei tarvitse pärjätä yksin.
Tai sitten vaan laitatte lapsen kuriin. Se ei valitettavasti näillä mammojen "istutaan alas ja jutellaan vakavasti" -neuvoilla onnistu, vaan vaatii rangaistuksia. Aluksi voi kokeilla lelujen (kännykkä, tabletti tai mikä ikinä onkaan) poisottamista määräajaksi.
Ollaan sovellettu tätä monta vuotta. Mutta ei tehoa. Pojat ovat olleet ilman nintendoa, polkupyöriä, tv:tä, legoja, pehmoleluja, musiikkia, ihan kaikkea. Viimeksi sunnuntaina konfiskoitiin pelikonsolit kun kaksikko terrorisoi serkkunsa synttäreitä. Nämä ei välitä, jos lelut on otettu pois, nahistelevat sitten keskenään ja riehuvat.
Jotain muuta pitäisi keksiä. Jäähyt on kokeiltu, samoin palkitseminen, neuvottelut ja tsemppauspäiväkirja. Rajoja on siis asetettu. Mutta on myös hiljennytty, jumpattu, leikitty yhdessä ja tehty mielikuvaharjotteita ym ym. Lopputulos on kuitenkin se, että lapsi, joka oppi lukemaan neljävuotiaana terrorisoi koulukavereita ja kiusaa lasta, jolla on lasit ja ylipainoa ja joka "haisee hassulta". Niin että kyllä minulla ja miehellä on varmaan peiliin katsomisen paikka! Ja peiliin ollaan katsottu tarkkaan ja surtu ja itketty yhdessä ja erikseen. Ja sanottu lapsille että surraan koska he ovat ilkeitä. Mutta sillä ei ole mitään vaikutusta. Meillä on konstit loppunut ihan kokonaan.
ap
Melkoisen rehellinen ap kyllä on, harvoin tuollaista näkee. Jopa epäuskottavan rehellinen. Liekö taiten tehty trolli? :D
Vakavasti ottaen: ikävä tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotona poika riehuu eikä tottele. Emme ole saaneet häntä vuosiin korjaamaan jälkiään. Edes hampaiden pesu ei onnistu, ellei hän itse halua.
Miten on mahdollista, että nyt 8-vuotiasta lasta ei ole kotona vuosiin (5-vuotiaasta alkaen???) saatu korjaamaan jälkiään ja pesemään hampaitaan? Siis mitä tässä on konkreettisesti tapahtunut, kun molemmat vanhemmat ovat antaneet periksi ja noin pieni lapsi on päässyt niskan päälle? Ja ilmeisesti pikkuveli seuraa perässä, kun AP:n mukaan toisellakin pojalla on samanlaisia ongelmia. Tämä viittaa kyllä vahvasti siihen, että kyseessä ei ole lapsen neurologinen ongelma, vaan vanhempien puutteelliset kasvatustaidot. Nyt olisi supernannyllä töitä.
Jaa-a, sen kun osaisi sanoa mikä on mennyt pieleen. Ja apua ollaan haettu ja saatu, neuvolat, perheneuvolat, erikoislääkärit, psykologit. Nyt keväällä on taas terapiajakso perheneuvolassa ja paykologi. Mietitään sijoitusta erityisluokalle, jotka alkaa täällä pyöriä oikeastaan vasta kolmannella. Mutta esim luokanopettaja ei kannattaisi muuten, koska poika on oikeasti hyvä koulussa. Ongelmat ovat siis ihan kurinpidollisia ja luokanopettajan mielestä erityisluokka ei ole ratkaisu, vaan ennemmin integroitu opetus ja avustaja (tai vartija niinkuin häntä kutsuimme). Ikävä kyllä tälle keväälle ei saatu rahoja avustajaa varten. Ap
Seuraava " Chino" kasvamassa teillä.. tai sit oon kattonu liikaa O.C:ta
Laitatte sen nyt ensin kotona tottelemaan, ei ole vaihtoehtoja.
Pojassasi on paljon vahvuutta ja voitontahtoa, mutta hänen käyttämänsä keinot ovat väärät. Täällä joku jo kehottikin viemään todella fyysisen ja rankan urheiluharrastuksen pariin, jossa on tiukka valmentaja saa uhmakkaat kaverit kuriin ja toimimaan pelisääntöjen mukaan. Tietyt itsepuolustuslajit opettavat itsehillintää ja moraalia, myös vesiurheilusta esim. uimahyppy, voisi olla hyötyä. Ja isä tatamin tai altaan reunalle seuraamaan harjoituksia.
Jos sillä on tylsää koulussa ni purkaa energiaansa väärällä lailla? Jos hän on tosiaan edellä kaikissa jutuissa ni jos lähtis haastamaan sitä hänen kapasiteettiaan? tuli vaan mieleen, että jos se on täysin tylsistynyt ja viihdyttää itteään tuollai ehkäpä kotonaki kattoo miten te hyppäätte kun se mesoo. Nauttii ehkä vallasta mikä hänellä on teihin.
Kotonakin haastaisin jollain tavoin ja sit poika "koirakouluu".
En tiedä vastauksia, mutta tallaisia ajatuksia. Tsemppiä!
Siis mitä tämä poika sitten tekee veti sen jälkeen kun ei usko aikuisen sanaa? Entä mitä te itse teette siinä tilanteessa? Pelkäätte lastanne? Menet otat lapsen kädet omiisi ja teette sen asian yhdessä siis kädestä pitäen ne astiat koneeseen jos ei tee itse.
Tilanne tosiaan on ikävä.
Kirjoitit, että kun pelit ja vehkeet on otettu pois, niin nahistelevat keskenään. Luulen, että poikasi todellakin tarvisi fyysisen harrastuksen, jossa aggressioita saa purettua hauskasti, häntä kiinnostavalla tavalla. Näin lapsella olisi myös mielekästä tekemistä, eikä kävisi muihin käsiksi... Ehkä vaan turhautumistaan siihen, ettei "ole mitään järkevää tekemistä". Viekää ohjattuun, hyvin organisoituun joukkueharrastukseen, jossa kurssin pidetään. Mikä lastanne kiinnostaisi?
Sosiaaliset taidot kehittyy, mielekästä tekemistä löytyy ja hän löytänee positiivisenkin puolen itsestään.
Vierailija kirjoitti:
8v. on vielä pieni. Älä rankaise vaan lahjo viikko systeemillä. Ei mitään tarroja vaan palkinto mikä houkuttaa.
Mun pojan luokalla oli kuumakalle ja viidennellä se on ihan ok!
Älä siis heitä hanskoja tiskiin.
Perheneuvolassa suositaan palkitsemista eikä rankaisua. Kuulemma se palkitseminen tehoaa aikuisiinkiin.
Täällä taas asiantuntijat on neuvomassa. Ja edelleen 8v. on pieni ja kyllä te sen tajuatte sitten, kun olette jotain muuta kuin taaperoiden vanhempia.
Vierailija kirjoitti:
Huonosti kasvatettu lapsihan tuossa on kyseessä. Vanha raamatullinen totuus "ken vitsaa säästää, hän lastaan vihaa" on vielä nykyäänkin ihan hyvä neuvo.
En ole kovin kummoinen äiti. Menen jatkuvasti "helpoimman kautta" ja lapset minua usein vedättävät. Suutun myös usein kohtuuttomasti typeristä asioista. Kuitenkin omat kolme poikaani (teini ja kaksi alakoululaista) käyttäytyvät koulussa hyvin. Ja teini on nyt murrosiässä ihan loistotyyppi. Kasvatus on yliarvostettua...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos on kiusattu ja puolustaa itseään? Moasti kiusaaja/t luistavat tilanteesta suvereenisti ja syy jää uhrille.
Ei kyllä tässä tapauksessa meidän lapsi on se aloittaja. On aina. Ihan joka kerta.
Onneksi sille toiselle ei käynyt sen pahemmin. Mutta mun täytyy varmaan taas soittaa ja pyytää anteeksi. Nää ihmiset varmaan vihaa minua jo nyt. Ap
Älä ainä pyydä anteeksi vaan menette sen toisen lapsen kotiovelle ja laitat lapsesi pyytämään anteeksi. Ei lpsi opi jos ei joudu nöyrtymään ja pyytämään itse omia tekojaan anteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Tilanne tosiaan on ikävä.
Kirjoitit, että kun pelit ja vehkeet on otettu pois, niin nahistelevat keskenään. Luulen, että poikasi todellakin tarvisi fyysisen harrastuksen, jossa aggressioita saa purettua hauskasti, häntä kiinnostavalla tavalla. Näin lapsella olisi myös mielekästä tekemistä, eikä kävisi muihin käsiksi... Ehkä vaan turhautumistaan siihen, ettei "ole mitään järkevää tekemistä". Viekää ohjattuun, hyvin organisoituun joukkueharrastukseen, jossa kurssin pidetään. Mikä lastanne kiinnostaisi?
Sosiaaliset taidot kehittyy, mielekästä tekemistä löytyy ja hän löytänee positiivisenkin puolen itsestään.
Piti olla: jossa kuriakin pidetään (ei kurssia).
Napourinpoika oli vuoden erityisluokalla ja siellä oppi olemaan asiallinen ja sitten takaisin normaaliin kouluun. On asperger sillä. Huomattiin kai alakouluiässä.
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos on kiusattu ja puolustaa itseään? Moasti kiusaaja/t luistavat tilanteesta suvereenisti ja syy jää uhrille.
Meillä kävi juuri eskarissa näin, mutta paransivat valvontaa ja oikeat syylliset löytyivät.
Pyytäkää koululta lausunto lapsen ongelmista. Kyllä hänellä ainakin käytöshäiriö on, jos ei pärjää ilman avustajan tukea välitunneilla, ruokailuissa tai opetuksessa. Koulun sanan pitäisi painaa, ja teidän pitäisi päästä uudestaan perheneuvolan lähetteellä avun piiriin.
Lapsi on vielä pieni. Kun nyt ette anna periksi kunnes oikea koulumuoto/paikka löytyy on vielä paljon tehtävissä lapsen hyväksi. Ainakin luokan vaihto, jotta voidaan puuttua tuohon klikkiin, jonka johtohahmona häärää ja muita kiusaa.
Ja ehdottomasti te menette kiusatun luo, ei he varmaan sisään halua kutsua mutta käytte ovella pyytämässä anteeksi.