Ystäväni vaati keisarinleikkauksen ja on nyt teholla kriittisessä tilassa
Nyt pyydän teitä rukoilemaan ystäväni puolesta! Ennuste kuulemma huono, ihmeitä ei enää voi odottaa. Ihan omasta tahdosta otti keisarinleikkauksen riskit ja ne realisoituivat mitä kamalimmalla tavalla.
Lapsi voi hyvin ja on nähnyt (tajuttoman) äitinsä. Isä (oli oikean synnytyksen kannalla) luonnollisesti on hyvin järkyttynyt tapahtuneesta.
Elämä on valintoja.
Kommentit (68)
Aiheutti kuoleman kirjoitti:
Heh, tiedän tapauksen jossa eräs kätilö rohkaisi kaveriaan kotisynnytykseen (silloin oli joku kotisynnytysbuumi). No, tämä kaveri sitten synnytti kotona, mutta lapsi kuoli tukehtumalla, koska tuli ongelma ja ambulanssin tulo kesti liian kauan. Sairaalassa tämä terve lapsi olisi hyvin todennäköisesti - jopa varmasti - selvinnyt. Mikä ikävintä niin juuri tämä kyseinen kätilö oli silloin avustamassa, muita ei siis ollut paikalla. Kätilöparka yritti vain saada sulan hattuun yksin onnistuneesti hoidetulla synnytyksellä, mutta toisin siis kävi.
Ystävyys päättyi siihen ja pieni ihme, ettei oikeuteen menty.
Minkälainen kätilö rohkaisee kotisynnytykseen kun tietää että sairaalassakin on riittävästi riskejä?
Vierailija kirjoitti:
Tuttuni synnytti vuonna 2012 alateitse vauvaa kaksi päivää, tuloksena lapsella aivoverenvuoto ja lapsi kuoli. Oli liian iso naisen kokoon nähden (en ole itse synnyttänyt, joten tarkempia termejä en tiedä), joten ei olisi voinut tulla alateitse maailmaan. Tuttuni oli rukoillut leikkausta, ei suostuttu. Nyt pariskunta on eronnut, kummallakaan ei ole lapsia. Ei se alatiesynnytys ole aina valinta tai upeinta maailmassa. Kotipaikkakunnallani (hyvin pieni kaupunki) on ainakin seitsemän alatiesynnytyksessä vakavasti vammautunutta lasta, jotka olisivat täysin terveitä, jos olisi leikattu ulos. Toki nämä lapset ovat syntyneet vuosina 1990-1997, joten asiat voivat olla nykyään paremmin.
Näitä ei kai edes tilastoida kunnolla että minkä verran lapsia vammautuu synnytyksessä hapenpuutteen takia. Ja lisäksi vielä ne joista ei tiedetä että johtuu tuosta, myöhemmin ilmenee vaan jotain oppimishäiriöitä tms.
Kaksi hätäsektio lastana on perus terveitä. Alatiesynnytys noiden välissä ja lapsella on elämänsä mittainen lääkitys+epilepsia tuli jokin aika sitten ja siihen lääkitys. Liekö sitten ollut liian kauan hapenpuutteessa synnytyksen aikana.
Miksihän minusta aloitus haiskahtaa amerikkalaiselle? En tosin ole huomannut tuollaista juttua iltapäivälehtien palstoilla, mutta siltikin. Kerrotaan kuinka äiti saa vakavan komplikaation synnytyksessä (luomussa tai sektiossa) ja vajoaa tajuttomuuteen. Tilanne on jo toivoton. Sitten kannetaan vauva teholle äidin kainaloon ja tsädäm! tapahtuu ihme: äiti herää tajuttomuudesta ja on ihan kunnossa. Tällaisia nyyhkytarinoita saa silloin tällöin lukea bulevardilehdistä, ei yleensä kuitenkaan tapahtuneet Suomessa. Asia sinänsä on vakava, ja toivon, että ap:kin sen tajuaa, varsinkin, jos on tehtaillut tarinan omasta päästään. Nämä eivät ole mitään hupijuttuja.
Mies kirjoitti:
Onneksi meillä meni kaikki loppujenlopuksi hyvin, hätäsektio 31+3 muija oli viikon sairaalassa ja lapsi 2kk.
Lasta näytettiin muijalle nopeasti ja sanottiin että poika tuli, sitten mentiin tunneleita pitkin lastenklinikalle, muija pääsi lasta katsomaan 4vrk ikäisenä.
Lapsi on terve ja reipas kohta 4v, akalle laittoivat vissiin leikkauksessa vahingossa kusta päähän.
Inhottava olet kun naistasi ja lapsesi äitiä muijaksi ja akaksi nimittelet :< T: Mies ja isä
Rukoiletko ap itse ystäväsi puolesta?
Siitä on varmaan 15 v., kun alatiesynnytyksessä iso vauva jäi hartioistaan kiinni synnytyskanavaan. Vauvaa lääkäri repi päästä että saisi sen ulos, seurauksena neliraajahalvaus ja vauvan kuolema. Vanhemmat olivat toivoneet sektiota, mutta sitä ei oltu edes kirjattu sairaskertomukseen.
Piilovittuile vaan lisää ja myhäilee 'mitäs minä sanoin' siellä kultakehä päässäsi.