Ystäväni vaati keisarinleikkauksen ja on nyt teholla kriittisessä tilassa
Nyt pyydän teitä rukoilemaan ystäväni puolesta! Ennuste kuulemma huono, ihmeitä ei enää voi odottaa. Ihan omasta tahdosta otti keisarinleikkauksen riskit ja ne realisoituivat mitä kamalimmalla tavalla.
Lapsi voi hyvin ja on nähnyt (tajuttoman) äitinsä. Isä (oli oikean synnytyksen kannalla) luonnollisesti on hyvin järkyttynyt tapahtuneesta.
Elämä on valintoja.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Tutkitusti sekstion riskit ovat suuremmat äidille kuin alatiesynnytyksessä. Vastaavasti alatiesynnytyksen riskit ovat tutkitusti suuremmat vauvalle kuin sektiossa. Tästä syystä halusin itse sektion aikoinaan, otin riskin mieluummin itselleni kuin lapselleni.
Tämä on totta. Vaikka vauvan vammautumisen tai kuoleman riski ei ole alatiesynnytyksessä kovin suuri, eikä äidin vakavien komplikaatioiden tai kuoleman riski ole sektiossa kovin suuri, kannattaisi jokaisen "mukavuussektioita" paheksuvan tätä miettiä. Suomen kaltaisissa oloissa molemmat ovat yleensä onneksi melko turvallisia synnytystapoja kummallekin osapuolelle, mutta mikäli riskitekijöitä on tiedossa, tulisi niihin suhtautua vakavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tässä provossa epäuskottavinta on tuo että mies olisi halunnut alatiesynnytyksen. Täytyisi olla täydellinen istukkaa syövä ituhippimies että olisi ylipäätään joku mielipide synnytystavasta. Miesten ainoa toive on että kunhan se on nopeasti ohi.
No sepä erikoista, että voit puhua kaikkien miesten puolesta. Kyllä meillä miehellä on myös mielipiteet asioihin, ajatella, myös lastamme koskeviin. Eikä edes ole mikään istukkaa syövä ituhippi. Kyllä hänellä on myös mielipiteensä lapsen ruokinnasta ihan vastasyntyneestä lähtien, me katsos voimme yhdessä keskustella. Minun ei tarvitse olla huomioimatta miestäni näissä asioissa, vain koska mun keho. Mun keho, mutta myös miehen lapsi. Ja vielä ihmetellään kun miehet ei osallistu jne. Taitaa johtua enemmänkin naisista kun eivät huomioi miesten mielipiteitä.
Niin vissiin. Kukaan itsesuojeluvaistolla varustettu mies ei ala saarnaamaan naiselleen oikeaa synnytystapaa. Sitten on niitä ituhippejä, mikä nähtiin siinä erilaiset äidit -sarjassa, jotka on niin innostuneita omasta erinomaisuudesta, että varmaan mieluiten säätelisivät naisensa hengitystäkin, mutta ne on kumminkin pieni vähemmistö. Vähän eri asia keskustella sitten jostain syötetäänkö ensimmäiseksi bataattia vai perunaa (josta kyllä ei myöskään ole miehillä mielipidettä, se että se sinun mies nyökyttelee siinä vieressä kun sinä höyryät, ei ole oma mielipide).
Tuttuni synnytti vuonna 2012 alateitse vauvaa kaksi päivää, tuloksena lapsella aivoverenvuoto ja lapsi kuoli. Oli liian iso naisen kokoon nähden (en ole itse synnyttänyt, joten tarkempia termejä en tiedä), joten ei olisi voinut tulla alateitse maailmaan. Tuttuni oli rukoillut leikkausta, ei suostuttu. Nyt pariskunta on eronnut, kummallakaan ei ole lapsia. Ei se alatiesynnytys ole aina valinta tai upeinta maailmassa. Kotipaikkakunnallani (hyvin pieni kaupunki) on ainakin seitsemän alatiesynnytyksessä vakavasti vammautunutta lasta, jotka olisivat täysin terveitä, jos olisi leikattu ulos. Toki nämä lapset ovat syntyneet vuosina 1990-1997, joten asiat voivat olla nykyään paremmin.
Sektiolla mentiin, tuli haavatulehdus ja kuolio. Kuukausi sairaalassa, lukuisia uudelleenleikkauksia. Lapsi toki on terve.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tässä provossa epäuskottavinta on tuo että mies olisi halunnut alatiesynnytyksen. Täytyisi olla täydellinen istukkaa syövä ituhippimies että olisi ylipäätään joku mielipide synnytystavasta. Miesten ainoa toive on että kunhan se on nopeasti ohi.
No sepä erikoista, että voit puhua kaikkien miesten puolesta. Kyllä meillä miehellä on myös mielipiteet asioihin, ajatella, myös lastamme koskeviin. Eikä edes ole mikään istukkaa syövä ituhippi. Kyllä hänellä on myös mielipiteensä lapsen ruokinnasta ihan vastasyntyneestä lähtien, me katsos voimme yhdessä keskustella. Minun ei tarvitse olla huomioimatta miestäni näissä asioissa, vain koska mun keho. Mun keho, mutta myös miehen lapsi. Ja vielä ihmetellään kun miehet ei osallistu jne. Taitaa johtua enemmänkin naisista kun eivät huomioi miesten mielipiteitä.
Niin vissiin. Kukaan itsesuojeluvaistolla varustettu mies ei ala saarnaamaan naiselleen oikeaa synnytystapaa. Sitten on niitä ituhippejä, mikä nähtiin siinä erilaiset äidit -sarjassa, jotka on niin innostuneita omasta erinomaisuudesta, että varmaan mieluiten säätelisivät naisensa hengitystäkin, mutta ne on kumminkin pieni vähemmistö. Vähän eri asia keskustella sitten jostain syötetäänkö ensimmäiseksi bataattia vai perunaa (josta kyllä ei myöskään ole miehillä mielipidettä, se että se sinun mies nyökyttelee siinä vieressä kun sinä höyryät, ei ole oma mielipide).
Olen samaa mieltä. Jonkun synnytystavan kanssa on vähän sama juttu kuin vaikkapa abortin: mies voi esittää mielipiteensä, mutta on sairasta, jos painostaa naisen synnyttämään lapsen, jota nainen ei halua. Sama koskee minusta alateitse synnyttämistä. Miehen ja naisen yhteinen lapsi, mutta naisen keho. Mielestäni näissä naisen kehoon kiinteästi liittyvissä asioissa naisella on viime kädessä päätäntävalta, vaikka totta kai useimmat naiset varmaan haluavat miehensä mielipiteen kuulla. Muut asiat kuuluvat sitten yhtä lailla isälle kuin äidillekin, ja olen samaa mieltä tuon aiemmin kirjoittaneen kanssa, että se on todellinen ongelma, että osa äideistä ei anna kumppaninsa osallistua lapsen kasvatukseen tasavertaisena vanhempana.
Minua puistatti kamalasti, kun kuulin lähipiirini pariskunnan keskustelun: imettävä nainen suunnitteli menevänsä parin kuukauden kuluttua erääseen tapahtumaan, joka olisi ollut hänelle tärkeä (ja mukavaa vastapainoa vauva-arjelle), mutta mies alkoi lyödä kapuloita rattaisiin, kielsi naista menemästä ja saarnasi siitä, kuinka imetys vaarantuisi. Kyse ei siis ollut mistään koko viikonlopun festarireiveistä, vaan yhden päivän poissaolosta ja yöksi kotiin palaamisesta. Minusta miehen reaktio oli vastenmielinen, keho on kuitenkin naisen. Eri asia olisi ollut, jos hän olisi vaikkapa alkanut väitellä siitä, voiko vauvalle antaa sillä välin maitoa halvemmasta muovipullosta (voi liueta kemikaaleja) vai lasipullosta, tai sitten vaikkapa väitellyt noista aiemmin mainituista kiinteistä ruoista, mutta toisen kehosta määräileminen on minusta uskomattoman vastenmielistä.
Itselläni käynnistettiin synnytystä pari päivää, sikiön veriarvot huononi ja tehtiin hätäsektio nukutuksessa. Lapsi täysin terve ja sektiohaava parani nopeasti. Aion jatkossakin yrittää synnyttää alateitse, jos joudun sektioon, se ei ole ongelma.
Ihanaa,että isä sentään oli "oikean" synnytyksen kannalla. Se kun sattuu isäänkin niiiiiin kamalasti. Rohkea mies. Meillä mies oli aina sitä mieltä ,että pitäisi saada sektio , kun sitä pelotti niin paljon se synnytys. Ja aika ihanaa ,että vastasyntynyt on "Nähnyt" äitinsä. Varmaan paljon ymmärtääkin näkemästään.
Mä jouduin teholle alatiesynnytyksen jälkeen ja oli hengen lähtö lähellä. Että eipä se synnytys aina ole parempi vaihtoehto. Tuon jälkeen sain myöhemmin lapsen sektiolla (syynä edellinen synnytys) ja kaikki meni täydellisesti. Että näinkin voi käydä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapasin osastolla naisen, jolle oli suositeltu sektiota, mutta nainen oli halunnut välttämättä normaalisti synnyttää. Kuulin kun lääkärin kanssa asiaa kävivät läpi synnytyksen jälkeen. Ja lääkäri kehui niin kovasti sitten naista, että yritti kuitenkin. Vauva oli juuttunut kiinni ja seurauksena hätäsektio ja onneksi vauva selvisi.. Itseä vähän kauhistutti kuunnella, että miten joku voi väkisin haluta sitä alatiesynnytystä, jos lääkäri jo etukäteen sen voi kertoa, että ei kuule onnistu..
Tämä on kaikkein ällöttävintä, että nainen, joka lähtee riskillä synnyttämään alateitse esim. perätilavauvaa tai vauvaa, jonka suhteen on suuri riski, ettei tämä mahdu, saa silti osakseen kehuja ja kiitosta reippaudestaan ja rohkeudestaan. Miksi alatiesynnytys on niin valtavan suuri itseisarvo, että menee vauvan hengenkin suojelemisen edelle? Riskialatiesynnytyksessä on kuitenkin paljon suurempi kuoleman ja hapenpuutteesta syntyvien aivovaurioiden vaara. Sektioon liittyvät tavanomaiset suurten leikkausten komplikaatio-ongelmat, ja ehkä joku lapsen kasvava allergiariski, mutta aika eri mittaluokan asioista ja todennäköisyyksistä tuossa on kyse. Vaikka toisinaan varmasti äitiä on tähän reippauteen ja rohkeuteen kannustanut hoitohenkilökunta omalla asenteellaan, eivätkä äidit kaikki välttämättä ymmärrä, miten suureen vaaraan ovat lapsensa vapaaehtoisesti asettamassa.
Sektion demonisointi menee välillä aivan käsittämättömiin mittasuhteisiin, samaten kuin alatiesynnytyksen jalustalle nostaminen. Alatiesynnytys on useimmiten varmasti kaikkein tarkoituksenmukaisin ja paras synnytyskeino. Poikkeustilanteita kuitenkin on, ja niihin tulisi suhtautua asianmukaisella vakavuudella. Ihmisvauvan pää on suurempi ihmisen lantioon nähden kuin millään muulla nisäkkäällä. Ilman nykyaikaista lääketiedettä synnytyskuolleisuus olisi suurta (synnytyskomplikaatiot ovat olleet historiallisesti jopa syy monien lajien sukupuuttoon kuolemiselle), ja on käsittämätöntä, että näin vakavassa vaarassa siitä tietoisesti kieltäydytään. Samat ihmiset varmaan jättävät lapsiltaan kaikki rokotteetkin ottamatta?
Näissä arvioissa kannattaa ottaa huomioon myös se, että leikattu kohtu on heikompi kestämään seuraavia raskauksia ja synnytyksiä kuin leikkaamaton. Siksi lapsen suojelemiseksi tehty sektio yhdessä raskaudessa riskeeraa lapsen (ja äidin) hengen ja terveyden kaikissa seuraavissa.
Olen syvästi kiitollinen että mulle tehtiin aikanaan kiireellinen sektio vauvan takia. Kaikki meni hyvin, vauva syntyi terveenä ja itselle ei tullut komplikaatioita. Viikko sairaalassa ja kotona täyttä elämää.
tiedän yhden joka vammautui alatiesynnytyksessä pahasti joten ei sekään aina parempi ole.toivottavasti ystäväsi paranee!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapasin osastolla naisen, jolle oli suositeltu sektiota, mutta nainen oli halunnut välttämättä normaalisti synnyttää. Kuulin kun lääkärin kanssa asiaa kävivät läpi synnytyksen jälkeen. Ja lääkäri kehui niin kovasti sitten naista, että yritti kuitenkin. Vauva oli juuttunut kiinni ja seurauksena hätäsektio ja onneksi vauva selvisi.. Itseä vähän kauhistutti kuunnella, että miten joku voi väkisin haluta sitä alatiesynnytystä, jos lääkäri jo etukäteen sen voi kertoa, että ei kuule onnistu..
Tämä on kaikkein ällöttävintä, että nainen, joka lähtee riskillä synnyttämään alateitse esim. perätilavauvaa tai vauvaa, jonka suhteen on suuri riski, ettei tämä mahdu, saa silti osakseen kehuja ja kiitosta reippaudestaan ja rohkeudestaan. Miksi alatiesynnytys on niin valtavan suuri itseisarvo, että menee vauvan hengenkin suojelemisen edelle? Riskialatiesynnytyksessä on kuitenkin paljon suurempi kuoleman ja hapenpuutteesta syntyvien aivovaurioiden vaara. Sektioon liittyvät tavanomaiset suurten leikkausten komplikaatio-ongelmat, ja ehkä joku lapsen kasvava allergiariski, mutta aika eri mittaluokan asioista ja todennäköisyyksistä tuossa on kyse. Vaikka toisinaan varmasti äitiä on tähän reippauteen ja rohkeuteen kannustanut hoitohenkilökunta omalla asenteellaan, eivätkä äidit kaikki välttämättä ymmärrä, miten suureen vaaraan ovat lapsensa vapaaehtoisesti asettamassa.
Sektion demonisointi menee välillä aivan käsittämättömiin mittasuhteisiin, samaten kuin alatiesynnytyksen jalustalle nostaminen. Alatiesynnytys on useimmiten varmasti kaikkein tarkoituksenmukaisin ja paras synnytyskeino. Poikkeustilanteita kuitenkin on, ja niihin tulisi suhtautua asianmukaisella vakavuudella. Ihmisvauvan pää on suurempi ihmisen lantioon nähden kuin millään muulla nisäkkäällä. Ilman nykyaikaista lääketiedettä synnytyskuolleisuus olisi suurta (synnytyskomplikaatiot ovat olleet historiallisesti jopa syy monien lajien sukupuuttoon kuolemiselle), ja on käsittämätöntä, että näin vakavassa vaarassa siitä tietoisesti kieltäydytään. Samat ihmiset varmaan jättävät lapsiltaan kaikki rokotteetkin ottamatta?
Näissä arvioissa kannattaa ottaa huomioon myös se, että leikattu kohtu on heikompi kestämään seuraavia raskauksia ja synnytyksiä kuin leikkaamaton. Siksi lapsen suojelemiseksi tehty sektio yhdessä raskaudessa riskeeraa lapsen (ja äidin) hengen ja terveyden kaikissa seuraavissa.
Samoin sellainen seikka kannattaa ottaa huomioon, että sektiossa lapselta jäävät tärkeät bakteerit saamatta, josta voi koitua ongelmia myöhemmin. En nyt muista tarkalleen mitä, mutta ainakin vastustuskykyyn liittyviä asioita.
Sektio pelasti henkeni ja keskoslapsen elämän myös. Vaikka jouduimme teholle molemmat. Molemmat myös selvisimme terveiksi. Saimme hyvää hoitoa. Kiitos etenkin Lastenklinikan vauvateholle. Olen tyytyväinen, että uusi sairaala saadaan. Aina ei voi valita miten käy.
Kuinka kauan tolla AP:lla oikein riittää noita. öh...ystäviä, kun ne kaikki on aina kuolemassa? Kumma tyyppi, kun sille itselle ei ikinä tapahdu mitään, mutta sitäkin enemmän tapahtuu ystäville, jotka muuten, kumma kyllä, kaikki aina tilittää AP:lle kaiken pikkutarkasti, että se voi sitten levitellä ne pitkin nettiä.
Vierailija kirjoitti:
Tutkitusti sekstion riskit ovat suuremmat äidille kuin alatiesynnytyksessä. Vastaavasti alatiesynnytyksen riskit ovat tutkitusti suuremmat vauvalle kuin sektiossa. Tästä syystä halusin itse sektion aikoinaan, otin riskin mieluummin itselleni kuin lapselleni.
Sama täällä. Minua ensisynnyttäjää kovasti rohkaistiin synnyttämään perätilavauva ja oikeasti harkitsin asiaa, kun luotin lääkärin arvioon. Otin sitten itse selvää asiasta ja vaadin suunniteltua sektiota kun tarpeeksi lueskelin riskeistä. Sektiossa tuli komplikaatio, ei mikään hengenvaarallinen, mutta ei siis ihan oppikirjan mukaankaan mennyt. Siitä huolimatta sektio oli tähän astisen elämäni fiksuin päätös, tiedä mitä olisi käynyt jos olisin alkanut tuusaamaan päälle nelikiloista vauvaa pylly edellä. Kyllä kannattaa oikeasti itsekin ottaa asioista selvää ja luottaa äidinvaistoon näissä asioissa vaikka lääkärit johonkin suuntaan rohkaiseekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapasin osastolla naisen, jolle oli suositeltu sektiota, mutta nainen oli halunnut välttämättä normaalisti synnyttää. Kuulin kun lääkärin kanssa asiaa kävivät läpi synnytyksen jälkeen. Ja lääkäri kehui niin kovasti sitten naista, että yritti kuitenkin. Vauva oli juuttunut kiinni ja seurauksena hätäsektio ja onneksi vauva selvisi.. Itseä vähän kauhistutti kuunnella, että miten joku voi väkisin haluta sitä alatiesynnytystä, jos lääkäri jo etukäteen sen voi kertoa, että ei kuule onnistu..
Tämä on kaikkein ällöttävintä, että nainen, joka lähtee riskillä synnyttämään alateitse esim. perätilavauvaa tai vauvaa, jonka suhteen on suuri riski, ettei tämä mahdu, saa silti osakseen kehuja ja kiitosta reippaudestaan ja rohkeudestaan. Miksi alatiesynnytys on niin valtavan suuri itseisarvo, että menee vauvan hengenkin suojelemisen edelle? Riskialatiesynnytyksessä on kuitenkin paljon suurempi kuoleman ja hapenpuutteesta syntyvien aivovaurioiden vaara. Sektioon liittyvät tavanomaiset suurten leikkausten komplikaatio-ongelmat, ja ehkä joku lapsen kasvava allergiariski, mutta aika eri mittaluokan asioista ja todennäköisyyksistä tuossa on kyse. Vaikka toisinaan varmasti äitiä on tähän reippauteen ja rohkeuteen kannustanut hoitohenkilökunta omalla asenteellaan, eivätkä äidit kaikki välttämättä ymmärrä, miten suureen vaaraan ovat lapsensa vapaaehtoisesti asettamassa.
Sektion demonisointi menee välillä aivan käsittämättömiin mittasuhteisiin, samaten kuin alatiesynnytyksen jalustalle nostaminen. Alatiesynnytys on useimmiten varmasti kaikkein tarkoituksenmukaisin ja paras synnytyskeino. Poikkeustilanteita kuitenkin on, ja niihin tulisi suhtautua asianmukaisella vakavuudella. Ihmisvauvan pää on suurempi ihmisen lantioon nähden kuin millään muulla nisäkkäällä. Ilman nykyaikaista lääketiedettä synnytyskuolleisuus olisi suurta (synnytyskomplikaatiot ovat olleet historiallisesti jopa syy monien lajien sukupuuttoon kuolemiselle), ja on käsittämätöntä, että näin vakavassa vaarassa siitä tietoisesti kieltäydytään. Samat ihmiset varmaan jättävät lapsiltaan kaikki rokotteetkin ottamatta?
Näissä arvioissa kannattaa ottaa huomioon myös se, että leikattu kohtu on heikompi kestämään seuraavia raskauksia ja synnytyksiä kuin leikkaamaton. Siksi lapsen suojelemiseksi tehty sektio yhdessä raskaudessa riskeeraa lapsen (ja äidin) hengen ja terveyden kaikissa seuraavissa.
Niin, onhan se nyt selvä, että äidin kuolema edellisessä raskaudessa ehkäisee tehokkaasti kaikki ongelmat seuraavissa raskauksissa!
Vierailija kirjoitti:
Minä menetin lapseni ja kohtuni ns. normaalin alatiesynnytyksen ansiosta. Olin teholla 2 vko. Halusin sektion, mutta lääkärin mielestä siihen ei ollut aihetta.
miksi? M6tä tapahtui?
Huono provo, ihan yhtälailla on riskit alatiesynnytyksessäkin. Usko tai älä niin äitejä on todella kuollut ja invalidisoitunut alatiesynnytyksessä...
Vierailija kirjoitti:
Minusta tässä provossa epäuskottavinta on tuo että mies olisi halunnut alatiesynnytyksen. Täytyisi olla täydellinen istukkaa syövä ituhippimies että olisi ylipäätään joku mielipide synnytystavasta. Miesten ainoa toive on että kunhan se on nopeasti ohi.
:,D istukkaa syövä ituhippimies sai täällä kyllä kunnon naurut aikaan!!!
Tutkitusti sekstion riskit ovat suuremmat äidille kuin alatiesynnytyksessä. Vastaavasti alatiesynnytyksen riskit ovat tutkitusti suuremmat vauvalle kuin sektiossa. Tästä syystä halusin itse sektion aikoinaan, otin riskin mieluummin itselleni kuin lapselleni.