Kuinka vanha on mielestäsi vanha äiti?

ainakaan montaa vuotta, jos se oma lapsi jattaa lapsenteon yhta myohaiselle ialle eli 40- vuotiaaksi.

HELLITÄ VÄHÄN IHMINEN!

Minä sain kolme lastani 30-36 -vuotiaana. Olen kyllä jaksanut valvoa vauvojeni kanssa, sen mikä oli tarpeen. Minun vauvani eivät valvottaneet.



Täytin juuri 40v. Menen sujuvasti lasteni kanssa niin leikkipuistoon kuin snoukkamäkeen tai rock konserttiinkin.



Millaisten äitien lapsia te olette, jotka olette sitä mieltä, että ihminen on VANHA yhtään mihinkään, kun on yli 30v.?!?!?!? Teillä täytyy olla tosi vanhanaikaiset äidit itsellänne, kun olette tuota mieltä.

Vierailija:

Ennen aikaan jätettiin lapset rauhaan, nyt niitä aletaan panna jo ala-asteella.

Vierailija:

No jos puhutaan nuorista äideistä, niin miksi ei voisi puhua vanhoista äideistä?

JA loppujen lopuksi enemmänhän nuoria äitejä ennen löytyi kuin tänä päivänä!!

Olkoonkin, että tuo nykyisin on jo melko tavallista, niin itse teen lapsilukuni täyteen ennen 30. ikävuotta.

29, oot aika kypsymätön ihminen. Epäilen, että pysyisit perässäni jumppatunnilla, ammatillisisessa osaamisessa, ehkä et edes hoikkuudessa ja fyysisessä kunnossakaan.



Älä yleistä! Se on sivistymättömyyden merkki.

Ei kaksikymppinenkään voi vuotta putkeen valvoa vaikka haluaisikin. Toisaalta eivät kaikki vauvat valvota. Kyllä on masentuneita äitejä niin nuorissa kuin vanhoissakin.



Koliikkia tms ongelmat eivät äidin ikää katso.

vaikka sai mut 25-vuotiaana. Miehen äiti sai hänet 41-vuotiaana ja on jasanut ja viitsinyt huolehtia hänestä. Mun äiti juoksee nytkin miesten perässä eikä viitsi ajatustakaan antaa omalla lapsenlapselleen. Miehen äiti on kuollut liikenneonnettomuudessa, joten hänestä ei ole kokemusta.

eikä 25-30-vuotiaatkaan tahdo jaksaa tämän päivän elämää. Ei ole iästä kiinni.

10 vuotta ja sitten teillä suuremmalla osalla alkaa se vanhuus, kun täytätte 35-40 vuotta.

jos 35-vuotias on vanha äiti.

vanhuus alkaa siinä 35-40-vuotiaina. Ajatelkaa, mitä teillä on edessä. Enää ehkä muutama vuosi tai korkeintaan 10 nuoruutta ja sitten edessä vain ikuinen vanhuus ja kuolema. Elämänne on kohta lopuillaan.

Esikoinen ja kuopus olivat koliikkivauvoja, ja täytyy sanoa, että kyllä oli rankkaa esikoisen kanssa, alle kolmekymppisenä. Tuntui, ettei siitä hengissä selviä. Sitten syntyi kolme " normaalia" lasta, jotka eivät valvottaneet muuten kuin yösyönneillään. Viidennen lapsen sain 42-vuotiaana, koliikkivauvan. Yhtään ei tuntunut elämä vaikealta, ei todellakaan tehnyt tiukkaa jaksamisen kanssa. Ehkäpä vain osasin suhteuttaa asiat oikein ja tiesin, että koliikki varmasti loppuu aikanaan. Muutenkin touhuan pienimmäisen kanssa vähintään yhtä paljon kuin isompien lasten kanssa. Vastapainoksi pikkulapsen kanssa touhuamiselle käyn sitten isompien kanssa shoppailemassa tai rokkikeikoilla ja -festareilla, kun mukaan pyytävät.

Minä ainakin myönnän pitäväni 40-vuotiasta jo melko iäkkäänä (itselläni on ikää 23), mutta toki tiedän itsekin jonain päivänä neljänkympin kerhoon siirtyväni. Ei täällä tarvitse alkaa todistella mitään paremmuudestaan (kunnostaan, hoikkuudestaan, osaamisestaan), tai ainakaan en minä sellaista tarkoittanut. Kuulostaa vain siltä, että ei taida olla oikein ikää hyväksytty vielä itsekään?



Minun mielestäni 40-vuotias on jo vanha esikoisen synnyttäjä, mutta te kaikki 40-vuotiaat jotka olette esikoisenne siinä iässä tehneet, varmaankin olette asiaa harkinneet pitkään ja olette iloisia valinnoistanne.

Vierailija:

10 vuotta ja sitten teillä suuremmalla osalla alkaa se vanhuus, kun täytätte 35-40 vuotta.

Ei ollut kyse vanhuudesta vaan käsitteestä ' vanha äiti' . Jos joku saa esikoisen yli 35, on se mun mielestä vanha äiti. Muuten 35-vuotias ei tosiaankaan ole mun mielestä vanha. Turha tästä on palkoa nenäänsä vetää.

ja ikuinen vanhuus alkamassa te alle 30-vuotiaat???????? Ei ihme että puhutaan siitä kolmenkymmenen kriisistä, joka on niin paha, sillä silloin juuri ihminen tuntee, kun alkaa vanhuus lähestymään toden teolla.

Tunsin olevani vanha 10-vuotiaana ja sitten 15-vuotiaana ja 20-vuotiaana olin jo täysin haudassa. Luulin, etten ikinä näksi 30 tai saatikka 40 ikävuotta, mutta näin se vain on tullut eteen. Nyt tuntuu jo, että ei sitä niin vanha ole vieläkään, kun joskus voi mahdollisesti täyttää 50, 60 tai 80.

Sitä ei aina voi valita, vaan se on syiden seuraus. Tuskin sitä minä ainakaan tietoisesti etsin tätä mahdollisuutta.

Ei sillä, että yli 40-vuotias ei olisi soveltuva siihen hommaan mutta onhan hän synnyttäjäksi vanha, ihan niin kuin alle 20-vuotias on nuori. Mitäs sitä nyt kiertelemään.

Silloin yli 40 tai 35-vuotiaat olivat harvinaisia synnyttäjiä. Tänä päivänä taitaa olla aika yleisiä nämä tapaukset, mutta tietysti on aina nuoriakin synnyttäjiä. Eikö se ole hyvä, että meitä on kaikenikäisiä. Muuten taas entisaikoina, kun ei ollut ehkäisyä lapsia saatin lähemmäs 50-vuotiaina. Minulla on ainakin isoisoäitinäni sellainen.