Pelkään, että minusta tulee alkkis

Molemmat vanhemmat olivat alkoholisteja, äiti kuollut mutta isä kittaa vieläkin. En ole nähnyt häntä vuosikymmeneen.

Oon 18v. Ensimmäisen kerran join kunnolla muutamaa kuukautta ennen kuin täytin 18. Ei tarvitse varmaan erikseen sanoa, että päähän nousi jo yksi lasillinen kuoharia. Sen jälkeen olen juonut (bileissä vain) ja aina on mennyt "yli". Kerran olen putkastakin herännyt.

Alkoholi nousee herkästi päähän enkä oikeastaan osaa sanoa ei. Lapsuudessani alkoholia ei ollut esillä ollenkaan. Alkoholi ja sen juominen oli tabu, lukuunottamatta yhtä tai kahta kaljaa kesässä. Eli, kukaan aikuinen ei käytännössä juonut lainkaan. Musta tuntuu, että en tiedä mikä on normaali määrä juoda. Tiedän nyt omat rajani enkä enää juo sen yli. Kuitenkin, jos mulle tarjotaan juomaa en osaa sanoa ei.

Vaikka juomiskertani ovat laskettavissa yhden käden sormilla tulee joskus himo alkoholiin. Enkä tiedä edes miksi. Toisaalta on kiva olla humalassa, koska ei ahdista ja olen sosiaalinen. Kaverini ovat sanoneet, että kun olen selvä vaikutan oudolta, mutta juodessani olen "normaali". En ole ostanut kotiin mitään, koska pelkään että siitä tulee tapa.

En kuitenkaan halua olla absolutisti. Jos totta puhutaan niin en tiedä mikä tämän keskustelun pointti on. Ehkä se, että älkää peitelkö alkoholia lapsilta.