Miksi kusipäisyyttä työpaikoilla pitää vain kestää?

Tällä hetkellä olen lyhyessä työsuhteessa eräässä firmassa. Päivittäin kohtaan yht. noin 20 naamaa. Kaikki muut tervehtivät asiallisesti ja ovat muutenkin järkeviä tyyppejä. Mutta sitten työyhteisössä on se yksi tyyppi, joka ei voi tervehtiä ollenkaan. Mulkoilee vain, kun tervehtii.

Vähän ihme juttu, kun me emme ole koskaan ennen missään nähty, emmekä tunne toisiamme mistään, niin mistä tuo vihanpito voi oikein tulla? Tuommoiseen outoon käytökseen pitäisi olla joku syy, että miksei voi tervehtiä ja miksi pitää mulkoilla vihaisena. Ymmärtäisin hyvin, jos olisin tehnyt hänelle jotain pahaa, mistä hänellä olisi syytä tuollaiseen vihaan. Mutta kun ei ole mitään. Se, että naama ei miellytä, ei ole mikään puolustus ja syy sille, että täytyy mulkoilla täynnä vihaa.

Tuollainen on aika säälittävää. Mutta jos pystyy elämään kuluttavan vihan tunteen kanssa, niin siitä vaan. Ei se ole minulta pois. Hän ei tiedä minusta mitään, mutta hän on omalla käytöksellään paljastanut itsestään monta asiaa.

Noin 20 vuotta sitten oli eräässä toisessa firmassa samanlaisella mielenmaisemalla varustettu mulkero, joka ei voinut edes tervehtiä. Mulkoili vain ja vihasi ilman mitään järkevää syytä. Nyt oli sitten otollinen aika kohdata toinen samanlainen jätesäkki. No, onneksi ei tartte katsella kuin korkeintaan vuoden loppuun asti, sitten loppuu tuo jobi. Välttämätön paha, jota täytyy tässä vähän aikaa sietää.

Itselläni takana työuraa yli 25 vuotta. Viimeisin työpaikkani oli erään kusipään nuoren temmellyskenttä. 24-vuotias ihminen oli kaikkitietävä ja muita mitätöivä. Tiesi kaiken kun luki sen netistä ja otti jokaiseen keskusteluun kantaa erittäin negatiivisesti ja ilman mitään kokemusta aiheesta. Puhuttiimpa sitten hevosenhoidosta tai vaihteiston toiminnallisesta välyksestä. Itse nero oli laiska työnväistelijä ja osasi nuolla esimiestä joka oli samalla omistaja. Oli aina muiden selän takana pätemässä, mutta kun pyysit avuksi niin luikki karkuun. Tuli sitten vartin päästä utsimaan "no joko on valmis?". Oli äkkipikainen ja raivostui olemattomista, ihan äkkiarvaamatta. Kaikki muut olivat tämän mielestä osaamattomia kusipäitä. Paitsi hän ja firman omistaja.

Tämä erinomaisuuttaan ja nerokkuuttaan toitottava mestari ei tosiasiassa osannut mitään edes teoriassa ja tätä sai olla aina auttamassa, vaikka itse luikki karkuun silloin kun apukäsiä olisi tarvittu.

No kaksi vuotta katsoin ja kuuntelin. Yksi ainoa puhelinsoitto ja pääsin muualle töihin. Parasta tässä se että tämä vouhottaja joutuu tekemään nyt ne työt joita varten minut oli palkattu. Ja joista oli jo kerran kieltäytynyt. Ja tiedän että ei niitä osaa, ennen kuin joku jaksaa opettaa.. No eihän tuollaista osaajaa voi opettaa koska osaa jo kaiken.

Etenkin kunnissa kyttääminen, työntekijöiden poissulkemisen työyhteisöstä jne. Eli kiusaaminen on yleistä. Johtuukohan siitä että kunnissa työaika kuluu tällaiseen jonninjoutavaan, koska kukaan ei oikeasti valvo ja aikaa on?

Mä ainakin hakkaan teholle sen joka kiusaa. En enää jaksa tuota alentamista. Makso mitä makso.

Koska on ihmisryhmä joilla on niin heikko kyky ymmärtää ja analysoida omaa toimintaa sekä tunteitaan, että heidän egonsa on työpaikalla töissä.

Esimerkkinä eräs kollega joka mollasi jatkuvasti toista kollegaa ja levitti hänestä huhuja työpaikalla. Todellisuudessa tämä pahansuopa ihminen oli toiselle kateellinen kun hänen perheensä oli hankkinut juuri sellaisen kesämökin jonka tämä kiusaaja oli aina halunnut. Kun lopulta kiusaaja sai hankittua mieleisensä mökin, loppui kiusaaminenkin. Niin kehittymätön oli tämän henkilön oma itsetuntemus, ettei tajunnut olevansa kateellinen toiselle, vaan oksensi omaa pahaa oloaan työpaikalla.

En pidä asiakaspalvelutyöstä, mutta se on mielekkäintä mitä olen tähän saakka tehnyt, sillä saan työskennellä yksin ilman työkavereita. Välillä tulee kusipäisiä asiakkaita, mutta heidät kyllä kestää, koska kohtaamiset ovat yleensä lyhyehköjä. Heittämällä suurin osa asiakkaista on kuitenkin mukavia.

Olen aiemmin tehnyt tiimityötä ja se on helvetillistä, jos samaan porukkaan sattuu yksikin ihminen, joka jo pärstäkertoimen perusteella päättää, ettei pidä sinusta. Yleensä vielä kyseessä on joku sosiaalisessa hierarkiassa korkealla oleva ihminen, jonka käytökseen ei käytännössä voi puuttua, tai saa muunkin porukan vihat niskoilleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä täytyy sanoa sekin, että ihmiset ottavat myös nokkiinsa ihan ihme asioista. Jopa tavallinen kahvipöytäkeskustelu 10 min työpaikalla voi olla sellainen, että jos aihe ei yhdelle ole mieleen, hän kokee sen kiusaamiseksi. Itse olen saanut virallisen varoituksen siitä, että annoin toiselle työkaverille jänispadan ohjeita ruokatunnilla taukotilassa lounaan äärellä. Mulla ei ollut mitään käsitystä siitä, että yhdellä samassa tilassa olleella (meitä oli siellä varmaan tusina lounastauolla omien eväiden kanssa) oli lemmikkikaneja ja hän ahdistui jänispataohjeestani niin että joutui sairauslomalle. Minulle ei kyllä siinä tilanteessa sanonut sanaakaan vaan syöksyi pois taukotilasta sanomatta kenellekään yhtään mitään. Tilanne tulkittiin työpaikkakiusaamiseksi.

Ja tämähän on sun oma versio tilanteesta joka mitä luultavimmin oli vain piste i:n päälle eli halusitkin sun kiusaamasi hlön kuulevan. Luultavasti sun harjoittamaa kiusaamista taustalla ollut jo pidempään, ei kukaan noin vähästä muuten mene pois tolaltaan.

Myös uhriutumista voi käyttää kiusaamisen muotona. Me emme ulkopuolisina tiedä onko taustalla ollut muuta vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Tällä hetkellä olen lyhyessä työsuhteessa eräässä firmassa. Päivittäin kohtaan yht. noin 20 naamaa. Kaikki muut tervehtivät asiallisesti ja ovat muutenkin järkeviä tyyppejä. Mutta sitten työyhteisössä on se yksi tyyppi, joka ei voi tervehtiä ollenkaan. Mulkoilee vain, kun tervehtii.

Vähän ihme juttu, kun me emme ole koskaan ennen missään nähty, emmekä tunne toisiamme mistään, niin mistä tuo vihanpito voi oikein tulla? Tuommoiseen outoon käytökseen pitäisi olla joku syy, että miksei voi tervehtiä ja miksi pitää mulkoilla vihaisena. Ymmärtäisin hyvin, jos olisin tehnyt hänelle jotain pahaa, mistä hänellä olisi syytä tuollaiseen vihaan. Mutta kun ei ole mitään. Se, että naama ei miellytä, ei ole mikään puolustus ja syy sille, että täytyy mulkoilla täynnä vihaa.

Tuollainen on aika säälittävää. Mutta jos pystyy elämään kuluttavan vihan tunteen kanssa, niin siitä vaan. Ei se ole minulta pois. Hän ei tiedä minusta mitään, mutta hän on omalla käytöksellään paljastanut itsestään monta asiaa.

Noin 20 vuotta sitten oli eräässä toisessa firmassa samanlaisella mielenmaisemalla varustettu mulkero, joka ei voinut edes tervehtiä. Mulkoili vain ja vihasi ilman mitään järkevää syytä. Nyt oli sitten otollinen aika kohdata toinen samanlainen jätesäkki. No, onneksi ei tartte katsella kuin korkeintaan vuoden loppuun asti, sitten loppuu tuo jobi. Välttämätön paha, jota täytyy tässä vähän aikaa sietää.

Minulle paljastui vastaavasta tapauksesta, että mulkoilijalla oli vakava sairaus, johon sitten kuolikin. Nuori ihminen. Huono käytös on toki huonoa käytöstä, mutta tässä tapauksessa hän kuitenkin sai sympatiani jälkikäteen.