Amin asikaisen ero: uusperhe ei toimi!!
Sanokaa mita sanotte, uusperheen "perhiytyminen" on todella vaikeaa ja aiti/isapuolen tuntema ulkopuolisuus on usein syyna siihen ettei homma vaan toimi.
Aina ilkeat aitipuolet saavat kaikki syyt niskaan, mutta minusta tassa tapauksessa Nilufer teki vaikean paatoksen lahtemalla itse eika pakottanut Aminia valitsemaan tyttaren ja vaimon valilta. Tosin hyt heidan yhteiset pojat joutuvat elamaan ilman ydinperhetta.
http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1452131859887.html
Viime elokuussa ex-nyrkkeilijämiehestään Amin Asikaisesta avioeroa hakenut Nilüfer Asikainen kertoo avoimesti eron syistä Me Naiset -lehden haastattelussa.
Ex-nyrkkeilijä Amin Asikainen ja Nilüfer Asikainen ehtivät olla neljä vuotta naimisissa, kunnes elokuussa Nilüfer muutti pois perheen yhteisestä kodista ja jätti avioerohakemuksen. Parilla on kaksi yhteistä lasta, 4- ja 2-vuotiaat pojat, ja ero tuli Nilüferin aloitteesta.
– Ymmärrän, että Aminin oli vaikea käsittää lähtöäni. Se varmasti loukkasi, olinhan luvannut rakastaa häntä lopun elämääni, Nilüfer Asikainen sanoo torstaina ilmestyneessa Me Naiset -lehdessä.
Nilüferin mukaan ex-pariskunta on päässyt jo hyviin väleihin eron jälkeen ja hän kuvailee Aminia ystäväkseen. Nilüfer sanoo Me Naisten haastattelussa, ettei ero johtunut rakkauden loppumisesta, vaan kyse oli muusta.
– Koen hävinneeni tämän taistelun. Päätin laskea aseeni, kun en jaksanut enää.
Kaksi kertaa naimisissa olleen Nilüferin mukaan ero johtui pääosin siitä, ettei Asikaisten uusperhekuvio ottanut toimiakseen, koska Nilüfer koki suhteessa runsaasti ulkopuolista painetta.
– Aika pian aloin huomata, että minut nähtiinkin pahana. Vilpittömyyttäni ei otettu todesta. Kun tein jotain kilttiä tytärpuolelle, lapselle selitettiin toisaalla, että tavoittelen omaa etuani. (...) Tunsin, ettei minulla ollut minkäänlaista mahdollisuutta päästä tytön sydämeen, Nilüfer sanoo Me Naisissa.
Uusperheen arki muuttui hiljalleen paineen myötä osittain tukahduttavaksi.
– Pahimmillaan tunnelma kärjistyi sellaiseksi, että tunsin olevani ulkopuolinen omassa kodissani.
– Voidakseni jälleen hyvin minulla oili kaksi vaihtoehtoa: joko rikkoisin oman perheeni tai sitten rajaisin arjestamme Aminille tärkeitä ihmisiä. En yksinkertaisesti voinut elää saman katon alla hänen (Aminin) menneisyytensä kanssa. Samalla tajusin, etten ikinä voisi ola nainen, joka vaatisi miestään kääntämään selkänsä läheisilleen, Nilüfer sanoo Me Naisten tuoreessa haastattelussa.
Kommentit (172)
No ei tullut yllätyksenä tama uutinen
Jutusta sai sen käsityksen, että Asikaisen ex-vaimo pisti piikkejä Aminin uuteen perheeseen. Mitäkähän hän sillä voitti? Hyvän mielen rikkoessaan lapsensa isän uuden ihmissuhteen? Varmaankin hän sai nyt hyvän mielen... Voi vain ihmetellä, että aikuiset ihmiset viitsivätkin. Olisi hänkin vaan jatkanut elämäänsä eteenpäin ihan rauhassa.
En ymmärrä, että parempi vaihtoehto oli rikkoa perhe. Eikö sitä voi niellä ylpeyden ja olla tavallinen äitipuoli. Sellainen, joka on vähän ulkopuolinen entisten lasten elämään. Ei tarvitse kilpailla mistään suosiosta, olla vain välittävä, turvallinen aikuinen. Eikä mennä lapsen tasolle, jos hän välillä kääntää selkäänsä. Mutta täysillä mukana puolison ja yhteisten lasten elämässä. Ei puolisoa voi 100% omistaa. Pitää osata jakaa hänet kaikkien lasten kanssa, myös niiden, joiden vanhempi ei itse ole. Ja kohta siellä on näille nuorimmillekin äitipuoli. Joskus voisi vähän "tukahtua omassa kodissaan", lapset kasvaa, aikuistuu, asiat muuttaa muotoaan.
Oma exäni haukkui minua tunnekylmäksi ja huonoksi ihmiseksi kun en koskaan tuntenut olevani tasavertainen perheenjäsen hänen ja exänsä lapsen kanssa. Lapset ovat ykkönen –ok ymmärrän sen mutta jos sen varjolla voidaan kohdella uutta puolisoa kaltoin omassa kodissaan niin onko sekään oikein?! Haluaisin kovin Aminin puolen tähän, hän kun ei ole tästä uusperhekuviosta pihahtanut julkisuudessa sanaakaan. Viitteitä siihen on ettei osannut laittaa omalle exällensä kampoihin ja puolustanut riittävästi nykyistä vaimoa.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, että parempi vaihtoehto oli rikkoa perhe. Eikö sitä voi niellä ylpeyden ja olla tavallinen äitipuoli. Sellainen, joka on vähän ulkopuolinen entisten lasten elämään. Ei tarvitse kilpailla mistään suosiosta, olla vain välittävä, turvallinen aikuinen. Eikä mennä lapsen tasolle, jos hän välillä kääntää selkäänsä. Mutta täysillä mukana puolison ja yhteisten lasten elämässä. Ei puolisoa voi 100% omistaa. Pitää osata jakaa hänet kaikkien lasten kanssa, myös niiden, joiden vanhempi ei itse ole. Ja kohta siellä on näille nuorimmillekin äitipuoli. Joskus voisi vähän "tukahtua omassa kodissaan", lapset kasvaa, aikuistuu, asiat muuttaa muotoaan.
Vähän toisinaan joo, muttei vuosikaupalla jatkuvasti. Ja luulen että tässä ei sitäpaitsi ollut kyse ulkopuolisuudesta sen entisen liiton lapsen elämässä, vaan ulkopuolisuuden tunteesta siinä ihan omassa (uus)perhe elämässä. Se on tuttua minullekin. Vaan täytyy kyllä ihmetellä miten loppu Nilüferin on täytynyt olla, kun jättää pienet poikansakin taakseen ja karkaa vain oman esikoisensa kanssa. Tuntuu jotenkin epätoivoiselta.
Kivaa yleistystä taas aloituksessa:) Meillä uusperhe, miehellä lapsia, en todellakaan tunne oloani ulkopuoliseksi, koska suhde miehen kanssa on läheinen ja toimiva. Vekaroita komennan siinä missä isäkin ja tykkäävät minusta. Eikä ole riitaa edes lapsien äidin kanssa.
kuka on amin asikaisen eka vaimo? millainen tapaus?
Niin, tämä on tietysti vaimon näkökulma. En epäile, etteikö jotain tuollaista olisi ollutkin, mutta oliko sellaista, ettei sitä MITENKÄÄN voitu ratkaista toisin? Sen ymmärrän, että jos Amin ei ole menoa ottanut tosissaan ja tällä tavoin ikään kuin jättänyt puolustamatta vaimoaan. Mun mies on juuri sellainen, että hän ei koskaan puolusta minua esim. siskonsa hyökkäyksiä vastaan. Sanoo vaan, ettei halua ottaa puolia - ja sillä tavoin ottaa puolensa, ettei puolusta omaa vaimoaan. Se on asia, joka on niin perustavanlaatuinen, että ymmärrän kyllä eron.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, että parempi vaihtoehto oli rikkoa perhe. Eikö sitä voi niellä ylpeyden ja olla tavallinen äitipuoli. Sellainen, joka on vähän ulkopuolinen entisten lasten elämään. Ei tarvitse kilpailla mistään suosiosta, olla vain välittävä, turvallinen aikuinen. Eikä mennä lapsen tasolle, jos hän välillä kääntää selkäänsä. Mutta täysillä mukana puolison ja yhteisten lasten elämässä. Ei puolisoa voi 100% omistaa. Pitää osata jakaa hänet kaikkien lasten kanssa, myös niiden, joiden vanhempi ei itse ole. Ja kohta siellä on näille nuorimmillekin äitipuoli. Joskus voisi vähän "tukahtua omassa kodissaan", lapset kasvaa, aikuistuu, asiat muuttaa muotoaan.
Vähän toisinaan joo, muttei vuosikaupalla jatkuvasti. Ja luulen että tässä ei sitäpaitsi ollut kyse ulkopuolisuudesta sen entisen liiton lapsen elämässä, vaan ulkopuolisuuden tunteesta siinä ihan omassa (uus)perhe elämässä. Se on tuttua minullekin. Vaan täytyy kyllä ihmetellä miten loppu Nilüferin on täytynyt olla, kun jättää pienet poikansakin taakseen ja karkaa vain oman esikoisensa kanssa. Tuntuu jotenkin epätoivoiselta.
Ai se onkin nyt epätoivoista, eikä vastuutonta? Älä selitä. Miksi? Yleensä tuollainen ratkaisu leimataan vastuuttomaksi, minusta Nilüfer on vain selittelyn mestari, itse pihvi eli asia ei sillä miksikään muutu. (Erossa on mukana niin Aminin virheitä, kuin hänen, Nilüferin, omia, itsekkäitä syitään.)
Siis en vastusta Nilüferin ratkaisua sinänsä, huvittaa vain, miten kaikki ovat heti valmiita ymmärtämään, kun eroajalla on Tuhannen ja yhden yön kootut selitykset tarjottavanaan.
Pthyi selityksille.
Vierailija kirjoitti:
kuka on amin asikaisen eka vaimo? millainen tapaus?
mw mutta eivät kai olleet naimisissa?
Exä on wikipedian mukaan Minna Walther
Jos hakee nimeä, niin löytyy blogi.
Vierailija kirjoitti:
kuka on amin asikaisen eka vaimo? millainen tapaus?
Avovaimo Minna Walther http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288338939560.html, nykyään Walther-Haaksikari http://www.raggarimorsian.fi/2015/03/kun-mandariinimies-muutti-elaman.h…;
Olemme ex.näni kanssa "ystäviä" ja hän jäi usein iltaa istumaan kun erosta oli vuosi.
Eli tunnelatauksia ei ollut jäljellä.
Hänellä oli tyttöystävä ja homma toimi, ex puhui kun näin saisi aina olla. Ex.n nykyinen on todella mukava ihminen ja lapset tykkäävät hänestä tosi paljon, varsinkin kun eron jälkeen mä olin ihan pa ja äitipuoli ja tytär kävivät paljon kaksin kahviloissa, kaupoissa, viettivät sellaista laatuaikaa mitä mulla ei ollut varaa tarjota.
Ex ei halunnut lisää lapsia mutta uusi vaimo halusi.
Nyt asiat ovat niin toisin. Mun ja ex.n lapsilla on yhteinen huone, ovat siellä joka toisen viikon ja vauva on nukkunut vanhempien kanssa.
Viime vuoden lopulla nyksän piti mennä takaisin töihin mutta työpaikka on siirtynyt muualle, taapero on haastava,,asunto pieni, ex tekee paljon ulkomaan matkoja, on aina tehnyt, rahat loppu, uutta työtä pitäisi saada ja ei pääse edes haastatteluihin.
Ja miehen lapset ovat lähes koko ajan nurkissa, poikaa pitää kuskaa treeneihin ja hakea jne jne.
Heillä on taatusti 100 x haastavampaa vaikka meillä välit ovat kaikilla kunnossa. Itse olin joulukuun lomautettuna mutta sain sitten tilapäisen joulutuurauksen, olin 206,24-26.12 lukuunottamatta joka päivä aamusta iltaan ja lapset olivat joulua lukuunottamatta koko kk ex.llä ja tiedän ex kävi ainakin 3 krt ulkomailla.
Uusperheet harvoin menee kuin saduissa
Meillä esim kaikki kulut menevät puoliksi, maksan ne ex.n luottokortilla ja kuun lopussa maksan puolet summasta ex.n tilille. Kumpikaan ei saa elatusmaksuja, rahasta ei olla kertaakaan tapeltu. Ei naimisissa ollessa eikä nyt.
Ottamatta kantaa Aminin asioihin, olen samaa mieltä että ei toimi uusperhe. Aloitin aikoinaan suhteen miehen kanssa, jolla oli jo lapsia ja vielä vuosienkin päästä ex-naikkonen hankaloittaa elämäämme, vaikka minä en heidän suhdettaan katkaissut. Korkeintaan aloitimme suhteen, kun naisella oli vielä erosta surutyöt kesken. Olen koittanut olla lapsille hyvä aikuinen, mutta exulilla on pää pipi ja syyttää minua kaikesta, vaikka haavasta sormenpäässä. Tähän asti olen hammasta purrut, mutta pakko myöntää että enää ei ole kaukana lähtö. Kyllä harmittaa miehen lapset, koska sen verran kauan olen kuvioissa pyörinyt, että kai se on heille taas iso muutos jos/kun otan ja lähden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, että parempi vaihtoehto oli rikkoa perhe. Eikö sitä voi niellä ylpeyden ja olla tavallinen äitipuoli. Sellainen, joka on vähän ulkopuolinen entisten lasten elämään. Ei tarvitse kilpailla mistään suosiosta, olla vain välittävä, turvallinen aikuinen. Eikä mennä lapsen tasolle, jos hän välillä kääntää selkäänsä. Mutta täysillä mukana puolison ja yhteisten lasten elämässä. Ei puolisoa voi 100% omistaa. Pitää osata jakaa hänet kaikkien lasten kanssa, myös niiden, joiden vanhempi ei itse ole. Ja kohta siellä on näille nuorimmillekin äitipuoli. Joskus voisi vähän "tukahtua omassa kodissaan", lapset kasvaa, aikuistuu, asiat muuttaa muotoaan.
Vähän toisinaan joo, muttei vuosikaupalla jatkuvasti. Ja luulen että tässä ei sitäpaitsi ollut kyse ulkopuolisuudesta sen entisen liiton lapsen elämässä, vaan ulkopuolisuuden tunteesta siinä ihan omassa (uus)perhe elämässä. Se on tuttua minullekin. Vaan täytyy kyllä ihmetellä miten loppu Nilüferin on täytynyt olla, kun jättää pienet poikansakin taakseen ja karkaa vain oman esikoisensa kanssa. Tuntuu jotenkin epätoivoiselta.
Ai se onkin nyt epätoivoista, eikä vastuutonta? Älä selitä. Miksi? Yleensä tuollainen ratkaisu leimataan vastuuttomaksi, minusta Nilüfer on vain selittelyn mestari, itse pihvi eli asia ei sillä miksikään muutu. (Erossa on mukana niin Aminin virheitä, kuin hänen, Nilüferin, omia, itsekkäitä syitään.)
Siis en vastusta Nilüferin ratkaisua sinänsä, huvittaa vain, miten kaikki ovat heti valmiita ymmärtämään, kun eroajalla on Tuhannen ja yhden yön kootut selitykset tarjottavanaan.
Pthyi selityksille.
No ei minusta lasten jättäminen isälleen ole vastuutonta, mikäli kyseessä ei ole joku täysin epäkelpo mies. Ja tarkastelen tilannetta omasta näkökulmastani. Jos minä lähtisin lataamaan tästä uusperheestä ja jättäisin yhteiset lapsemme taakseni, olisin epätoivoisen ahdistunut, väsynyt ja loppu koko pskaan. Toki voi olla että Nilüfer haluaa vain lisää vaikka shoppailurauhaa, mutta epäilen.
Kohta voidaankin lukea lehdestä tämän Aminin ensimmäisen exän näkemys asiaan, onhan tama aika kutkuttava tilanne kun syytetään julkisesti perheen rikkomisesta! Uusperheet ovat todellakin haastavia, varsinkaan kun ihmiset eivät osaa katkeruuksissaan katsoa omaa nenäänsä pidemmälle
En kyllä ymmärrä ihmisiä, jotka tällaisista henkilökohtaisista asioista tilittää lehdistössä. Varsinkaan, kun kyseessä on vielä lapsia, oli ne sitten omia tai jonkun muun. Kiva tuon tytön nyt mennä kouluun jne kun kaikki saavat lukea tällaisia asioita hänen perheestään ja hänestä. En voi tuollaista naista ymmärtää, ei ihme, että suhde kariutui, jos kyky asettua toisten asemaan on tuollainen.
Ihmettelen myös tätä uusperheäitien hinkua miehen aiemmasta suhteesta olevien lasten osalta "päästä lapsen sydämeen". Eikö kannattaisi ottaa tavoitteeksi se, että arki sujuu ja että kaikki osapuolet tulevat ok toimeen keskenään. Miksi pitäisi olla jokin paine siihen, että ne aiemman suhteen lapset nyt niin kovin sydämellisiä olisivat? Siis tosi hienoa, jos niin läheiseen suhteeseen päästään joskus, mutta se vaatii varmasti aikaa. Vuosikausia. Yhteistä elettyä elämää. Turha odottaa, että vain liehittelemällä ja miellyttämällä siihen pääsisi edes 4-5 vuodessa. Aikuisen ihmisen pitäisi ymmärtää ja hyväksyä tämä ja luovia tilanteessa. Olla ystävällinen mutta ei yrittää liikaa.
Jos on tehnyt sen valinnan, että rakentaa elämää miehen (tai naisen ) kanssa, jolla on jo lapsia, niin pitää aikuisena kantaa sen valinnan seuraukset. Hyväksyä se, että ehkä ei "pääse sydämeen" niiden puolison lasten kanssa. Eikä vaan nillittää. Ei kaikilla ihmisillä synkkaa niin hyvin keskenään, että onnistuisi jokin sydänystävyts vaikka olosuhteet olisi mitkä. Silti voi elää ihan hyvää arkea rinnakkain.
Lisäksi mietin, miten tämän naisen asenne ja tällainen julkinen tilitys vaikuttaa tytön ja hänen veljiensä väliseen suhteeseen. .. Pitäisi olla joku roti siinä, ettei lapsia koskevia asioita ruodittaisi julkisesti. Mitä hän tuolla voittaa? Lisää epäsopua vaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, että parempi vaihtoehto oli rikkoa perhe. Eikö sitä voi niellä ylpeyden ja olla tavallinen äitipuoli. Sellainen, joka on vähän ulkopuolinen entisten lasten elämään. Ei tarvitse kilpailla mistään suosiosta, olla vain välittävä, turvallinen aikuinen. Eikä mennä lapsen tasolle, jos hän välillä kääntää selkäänsä. Mutta täysillä mukana puolison ja yhteisten lasten elämässä. Ei puolisoa voi 100% omistaa. Pitää osata jakaa hänet kaikkien lasten kanssa, myös niiden, joiden vanhempi ei itse ole. Ja kohta siellä on näille nuorimmillekin äitipuoli. Joskus voisi vähän "tukahtua omassa kodissaan", lapset kasvaa, aikuistuu, asiat muuttaa muotoaan.
Vähän toisinaan joo, muttei vuosikaupalla jatkuvasti. Ja luulen että tässä ei sitäpaitsi ollut kyse ulkopuolisuudesta sen entisen liiton lapsen elämässä, vaan ulkopuolisuuden tunteesta siinä ihan omassa (uus)perhe elämässä. Se on tuttua minullekin. Vaan täytyy kyllä ihmetellä miten loppu Nilüferin on täytynyt olla, kun jättää pienet poikansakin taakseen ja karkaa vain oman esikoisensa kanssa. Tuntuu jotenkin epätoivoiselta.
Ai se onkin nyt epätoivoista, eikä vastuutonta? Älä selitä. Miksi? Yleensä tuollainen ratkaisu leimataan vastuuttomaksi, minusta Nilüfer on vain selittelyn mestari, itse pihvi eli asia ei sillä miksikään muutu. (Erossa on mukana niin Aminin virheitä, kuin hänen, Nilüferin, omia, itsekkäitä syitään.)
Siis en vastusta Nilüferin ratkaisua sinänsä, huvittaa vain, miten kaikki ovat heti valmiita ymmärtämään, kun eroajalla on Tuhannen ja yhden yön kootut selitykset tarjottavanaan.
Pthyi selityksille.No ei minusta lasten jättäminen isälleen ole vastuutonta, mikäli kyseessä ei ole joku täysin epäkelpo mies. Ja tarkastelen tilannetta omasta näkökulmastani. Jos minä lähtisin lataamaan tästä uusperheestä ja jättäisin yhteiset lapsemme taakseni, olisin epätoivoisen ahdistunut, väsynyt ja loppu koko pskaan. Toki voi olla että Nilüfer haluaa vain lisää vaikka shoppailurauhaa, mutta epäilen.
Minäkin jättäisin lapset isälleen, hän haluaa hoivata heitä minua enemmän ja on parempi siinä. Ärsyttää vaan, että KAPPAS, kun joku SELITTÄÄ asioita kovasti, niin heti uskotaan, että "se on niin epätoivoinen", mutta jos mä vain kertoisin että tein näin, niin mä olisin taatusti vastuuton ja itsekäs äiti. Jos nyt miettii, millaisia ketjuja aiheesta on koskaan tällä palstalla ollut.
Vaikka itse olen AINA ollut sitä mieltä, että lapsistaan eroavilla äideillä on aina helvetin hyvä syy. Jos se on alkoholismi tai halu mennä uuteen suhteeseen niin se äiti ei olisi voinut toimia sen paremmin, muutenhan olisi toiminut. Miksi hitossa siis milloinkaan tuomita naisia, jotka jättävät lapsensa hyviin käsiin?
Katkerat ex vaimot katsovat toivottavasti peiliin. Tässäkin tapauksessa jo toinen perhe rikkoutui