Onko teillä joku oma pakkasraja, jolloin lapsen ei tarvitse kävellä kouluun?

Mun nuoruudessa hiihdettiin kouluun kesät talvet eikä valitettu turhista.

Vierailija kirjoitti:

Itse kävelin pienenä vähä alle kilsan matkan myös -40 pakkasessa, enkä kyllä ikinä muista, että olisi paleltanut. Vaatteet olivat toki säähän sopivat.

T. Lappilainen

Minä muistelen vähän eri lailla. Silloisen toppavaatteet päästivät esimerkiksi tuulen aivan eri lailla läpi kuin nykyiset. Minä ja kaverini oltiin useinkin ihan jäässä kun päästiin koulusta kotiin. Matkan varrella oli lähikauppa jossa käytiin lämmittelemässä jos oli kova pakkanen.

Mutta, aivan kuten Lapissa yleensäkin, koska julkinen liikenne on olematonta, kaikkialle mennään autolla, ja meitäkin kuskattiin usein koska ihmiset kuitenkin kulkivat joka paikkaan autolla. Se vanhempi joka oli kyydisysvuorossa  pakkasi kaikki mukelot autoon limittäin ja lomittain niin että kaikki saatiin mahtumaan, ennätys oli 11 lasta yhdessä autossa. :) 

Meillä matkaa kouluun n. kilometri, jos pakkasta on enemmän kuin -10, niin lapsi saa jäädä kotiin.

Mulla ei omia lapsia ole, mutta muistan, että jos pakkanen laski -30 asteen tienoille, saatiin jäädä kotiin, jos ei kyyditys ollut mitenkään mahdollista. Muutoin kuljettiin se n. 4km koulumatka pyörällä tai kävellen. Mulla tosin oli jo lapsena rasitteena astma ja pakkasilla sain (ja saan edelleen) pahoja nenäverenvuotoja.

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten lämmintä maitoa ja pullaa....

Missä koulussa saa lämmintä maitoa ja pullaa aamulla, vai senkö pitäisi mieltä lämmittää, että vasta kotona näitä olisi tarjolla?

Meillä koulumatka 200m, joten helpoiten pääsee kävellen, säässä kuin säässä. Jos on kova pakkanen mies ei viitsi rasittaa sutoa vaan menee itsekkin bussilla töihin.

Vierailija kirjoitti:

Meillä matkaa kouluun n. kilometri, jos pakkasta on enemmän kuin -10, niin lapsi saa jäädä kotiin.

Taidat olla samaa sarjaa yhden tutun kanssa, joka ajatteli että lapsensa jää 6 viikoksi koulusta kotiin kun sillä on jalka kipsissä eikä pääse a) portaita alas keppien kanssa, b) 300m matkaa kävellen kouluun keppien kanssa ja c) ruokailussa kannettua tarjotintaan keppien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi ei kävele kouluun koskaan, matkaa 4 km. Katson pääasiassa sitä, minkä matkan vielä itse kävelisin - kipuraja on jossain kilometrin tietämissä.

Jos siitä ei kohtuutonta haittaa ole esim. vanhempien omien työmatkojen takia, en oikein ymmärrä, miksi lapsen pitäisi ihan elämäntapakulttuurin vuoksi elää hankalasti, etenkin jos auto kumminkin on.

Mites olisi ihan se arkiliikunta ja peruskunto???

Lapsen hyvän peruskunnon voi hankkia muutenkin kuin venyttämällä siirtymävaiheita pelkästään periaatteen vuoksi. Aika harva aikuinen haluaisi tallustella työpäivän jälkeen painava reppu selässä kilometritolkulla, ja lapsi on päivänsä jälkeen ihan yhtä väsynyt ja nälkäinen kuin aikuinenkin. Paitsi että se lapsen päivä jatkuu kotona vielä läksyjen teolla. Jos koulupäivä + matkat + läksyt alkaa viedä kohtuuttoman suuren osan päivästä, niin missä vaiheessa lapsi nauttii ainoasta lapsuudestaan? Lomilla?

Meillä on tehty näin, että aikuiset ja lapset tekee sen työnsä, siirtymät on mahdollisimman lyhyitä ja tehokkaita, ja liikunta saa olla hauskaa, ei mikään rangaistus niihin hetkiin kun muutenkin väsyttää ja on vähän kiirekin. Mieluummin niin, että lapsi ehtii illalla käydä kavereiden kanssa luistelemassa, pelaamassa jalkapalloa ja uimassa, kuin että ilta menisi siitä päivästä palautumiseen.

Ja joo, meillä ei tarvitse lapsen kävellä kovilla pakkasilla.  Siinä kelissä missä aikuinen ei kävele, ei kävele lapsikaan.

Meilläkin lapsella on usein niin painava reppu, että selkä on jumissa jo lyhyestä koulumatkasta. Usein saatamme, jotta voimme kantaa reppua lapsen puolesta. Kyse ei siis kunnosta vaan selän terveydestä.

Tuossa yks äippä vie autolla kouluun lapsosensa. Ja matkaa 100m. Kunnon jalkakäytätäväkin on.

Hän myös pysäköi autonsa suojatien päälle estäen kaikenhuipuksi muun autoliikenteen hiljaisessa t-risteyksessä. Tämä on tosi juttu eräästä curlingmutsista.

Ei oo ollu. Koko lapsuuden kuljettiin itse kouluun kelillä kuin kelillä. Joskus jos äidillä/isällä oli aikaa tai töihin meno samaan aikaan tai keli oli äärimmäisen huono niin sai autokyydin. Pyöräilin monesti jopa -32 pakkasella, sillä vaikka autolla olisi kouluun päässytkin, niin olisi pitänyt kävellä takaisin (ei ollu pyöräkoukkuja eikä linja-autot kulkeneet sinne, missä asuimme). Hyvin pärjättiin :-). 

Meidän perheessä toisella lapsella koulumatka noin 1,5 km ja toisella vähän alle kilsa. Molemmat kävelevät kouluun säässä kuin säässä. Ei ole tullut mieleenkään mikään muu. Meillä ei ole autoa, joten heittää en voi. Tuo pidemmän koulumatkan omaava voisi matkustaa noin 0,5 km verran tuosta matkasta bussilla, mutta joutuisi joka tapauksessa kävelemään bussipysäkille ja odottamaan bussia siellä ja kävellä taas bussilta kouluun, joten siinä ei olisi mitään järkeä. Toisen lapsen koulumatka bussilla olisi vielä järjettömämpi (yksi pysäkin väli, mutta kävellen pääsee nopeammin, kun bussipysäkki on eri suunnalla kuin koulu). Molemmat lapset (koko meidän perhe) ulkoilevat myös 20 asteen pakkasilla. Ja jos itselläni olisi tuollainen 1,5 km työmatka (tai vähän pidempi), todellakin kävelisin sen (sen lisäksi, että harrastan muuta liikuntaa lähes joka ilta). Pidemmät työmatkat kulkisin pyörällä ja kun olisi oikeat varusteet, niin pyöräilisin myös pakkasilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko sitä kouluun on mentävä. Tosin meillä koulumatka 500 metriä ja mies vie pojan kouluun ja hakee. Poika vitosella. No tätä onnea kestää vielä pari viikkoa ja sitten se on ohi.

Me kyllä katsottiin mihin muutetaan ja en kyllä kävelyttäisi lasta 3km näillä pakkasilla.

Yhteiskyytiä, bussia tai jotain keksisin.

Ei se hyvää lapselle tee tuo pakkasessa tarpominen koska muistan oman lapsuuteni niin kyllä oli turvaton olo.

tuo 500 m on sen verran mitätön matka, että sen kyllä 5.-luokkalainen kävelee, ellei ole astmaatikko tms.

Miksi kävelisi, kun mieheni on työtän ja tän kuun lopulla pääsee taas töihin. Poika on muutenkin urheilee paljon niin ei ole kävelyn varassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi ei kävele kouluun koskaan, matkaa 4 km. Katson pääasiassa sitä, minkä matkan vielä itse kävelisin - kipuraja on jossain kilometrin tietämissä.

Jos siitä ei kohtuutonta haittaa ole esim. vanhempien omien työmatkojen takia, en oikein ymmärrä, miksi lapsen pitäisi ihan elämäntapakulttuurin vuoksi elää hankalasti, etenkin jos auto kumminkin on.

Mites olisi ihan se arkiliikunta ja peruskunto???

Suurimmalla osalla se kunto tulee niissä urheiluharrastuksissa.

Vierailija kirjoitti:

Mun nuoruudessa hiihdettiin kouluun kesät talvet eikä valitettu turhista.

Koska oli pakko. Muistan kyllä nuo paskat koulumatkat ja toivookaan ei ollut että pääsisi lämpimän auton kyytiin. Itse olen 50v. ja muistan ne ajat kun uimarannalle pääsi polkupyörällä ja sinne matkaa 10km. Kyydittäminen on rakkautta ja antaa lapselle tunteen että hänestä välitetään ja huolehditaan.

Aika harvan on nykypäivänä pakko olla työpaikalla klo 7 tai aiemmin. Esim. meillä lapsi menee 8:ksi ja kumpi tahansa vanhemmista ehtii hyvin töihin vaikka veisi lapsen  ensin kouluun.[/quote]

Aika harvan? Missä maailmassa sinä oikein elät :D

Vierailija kirjoitti:

Kyydittäminen on rakkautta ja antaa lapselle tunteen että hänestä välitetään ja huolehditaan.

Merkillistä, mutta totta. Oma lapsi on ihan myrtsinä jos en kuskaa yhtenä päivänä viikossa kouluun ja takaisin (äitinsä kuskaa loput päivät).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko sitä kouluun on mentävä. Tosin meillä koulumatka 500 metriä ja mies vie pojan kouluun ja hakee. Poika vitosella. No tätä onnea kestää vielä pari viikkoa ja sitten se on ohi.

Me kyllä katsottiin mihin muutetaan ja en kyllä kävelyttäisi lasta 3km näillä pakkasilla.

Yhteiskyytiä, bussia tai jotain keksisin.

Ei se hyvää lapselle tee tuo pakkasessa tarpominen koska muistan oman lapsuuteni niin kyllä oli turvaton olo.

tuo 500 m on sen verran mitätön matka, että sen kyllä 5.-luokkalainen kävelee, ellei ole astmaatikko tms.

Miksi kävelisi, kun mieheni on työtän ja tän kuun lopulla pääsee taas töihin. Poika on muutenkin urheilee paljon niin ei ole kävelyn varassa.

 

Eikö se enemmän autoa rasita tuolla matkalla? Omalla 5.-luokkalaisellani on suunnilleen sama koulumatka, enkä todellakaan vie häntä autolla, vaikka koulu on työmatkan varrella.

Kyllä on kävelty vielä -30 asteen pakkasessa kouluun, reilut kolme kilometriä. Yhtenä vuonna pakkanen pysyi useamman viikon -40 asteessa, silloin sain mennä bussilla. Naamaan oli kylmä, muuten ei tuo menoa haitannut. Nykyään -25 alkaa olla kipuraja, jos pyörällä pitää kulkea. Kävellen ok.

-20 on jo tosi kylmä

Itse asun maalla lasteni kanssa ei bussit kulje ja matkaa voi olla autollakin pelkästään 45min. Itse asumme lähellä kyläkoulua (matkaa koululle vain 5km) ja lapset ovat aina kyllä kouluun saaneet kävellä. Jos pakkasta on reilummin niin vaatetta vain päälle ja hiihtämään.