Esimiehen käytös
Loukkaannuin esimieheni käytöksestä.
Äitini kuoli ja kun menin töihin, toinen esimieheni ei ole millään eleellä huomioinut asiaa. Ei sanonut "otan osaa" tms. Hän käyttäytyy niinkuin en olisi olemassakaan, jos olemme vaikka samaan aikaan kahvihuoneessa. En todellakaan odota mitään ylitsevuotavaa surkuttelua, mutta jotain sympatian osoitusta kylläkin! Hän on sentään _esimies_. Odottaisin edes katsekontaktin ottoa ja vaikka pientä nyökkäystä, en siis edes mitään lausetta tai surunvalittelua.
Jos olisi tavallinen työkaveri, en pahemmin välittäisi, hieman kurjalta tuntuisi ehkä, mutta esimiehen kohdalla mielestäni hyviin käytöstapoihin kuuluu joku pieni ele edes.
Ja kyse ei ole mistäänikivanhan mummon nukkumisesta pois, vaan minä olen 25-vuotias ja äidin kuoleman myötä olen menettänyt kaikki läheiset elämästäni, joten on todella kova paikka minulle.
Surussani ja shkokissa olen ottanut asian vakavammin, kuin ehkä normaalitilassa... kurjalta tuntuu silti.
Kommentit (11)
Mitä jeesustelemista tässä on? Jos on niin suuri suru, todellakin tuntee itsensä aivan arvottomaksi ihmisten ignoratessa. Varsinkin niiden, kenen työhön kuuluisi edes pieni huomiointi.
Ei kai yksityiselämä suoraan kuulu duunipaikalle.
Esimiehen tehtävänä todellakin on esittää suruvalittelut, usein koko yrityksen puolesta. Itse olen mennyt hieman vastaavassa tilanteessa henkilöstöpäällikön kanssa viemään suruvalittelumme työntekijän kotiin jo tämän sairasloman aikana ja olen käsittänyt tämän olevan hyvin yleinen toimintatapa eri yrityksissä, mitä tilanteesta keskustelin esimiesasemassa työskentelevien ystävieni kanssa.
Kannattais varmaan jäädä kotiin surkuttelemaan, töissä keskitytään töihin eikä huomion kerjäämiseen.
Läheisen kuolema ei edes ole nykyään mikään peruste sairaslomalle
Vierailija kirjoitti:
Läheisen kuolema ei edes ole nykyään mikään peruste sairaslomalle
No öh, onkos se joskus sitä sitten ollut? Sairaslomaa myönnetään - ja on käsittääkseni aina myönnettykin - työntekijän OMAN TYÖKYVYN perusteella. Jos läheisen kuolema järkyttää eikä henkilö kykene tekemään sen seurauksena töitä, niin kyllä se silloin on peruste sairaslomalle.
En ollutkaan sairaslomalla vaan vuosilomalla.
Lämmin osanottoni sinulle. Esimiehesi käytös on on ollut ajattelematonta. Hyviin tapoihin kuuluu olla osanottava. Ei siihen mitään erityisiä taitoja tai kykyjä tarvita. Riittää, että sanoo: Osanottoni. Jos tuntuu luontevalta, voi vaikka halata. Minun äitini kuoli kesällä, olin pari päivää pois töistä. Esimieheni lähetti fiman osaottokukkien lisäksi henkilökohtaiset kukat. Kun menin töihin, toivat työkaverit vielä heidän yhteiset kukkansa. Lisäksi lähimmiltä työkavereilta sain kynttilöitä, suklaata ja runokirjan. Lisäksi lähes kaikki työkaverit ilmaisivat henkilökohtaiset osanottonsa jollain tapaa. Kaikki tämä tuntui todella lohduttavalta. Toivottavasti sinäkin saat lohdutusta muilta työkavereilta ja läheisiltäsi. Voimia sinulle ap!
Ehkä sinun kohtaamisesi on vaikea paikka hänelle eikä hän tiedä mitä sanoa, miten käyttäytyä tms. Ainakin itselle tulee semmoinen olo, että miten pitäisi olla kun ei tiedä haluaako toinen että asiasta puhutaan vai ei..