Kannattaako 7,4 keskiarvolla lähteä lukioon?

Vierailija kirjoitti:

Jos tuo on paras mihin pystyy kovalla yrittämisellä niin sit ei lukiossa pärjää. Jos tuo taas on tullut helpolla niin sit pärjää ihan hyvin jos yhtään innostuu opiskelusta.

Huonoilla yo-papereilla ei pääse yhtään mihinkään.

Paitsi yliopiston pääsykokeisiin, joiden kautta taas voi päästä yliopistoon sisään, jopa ihan "koville ja arvostetuille" aloillekkin.

Vierailija kirjoitti:

5

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli 7.2 luin lähihoitajaksi ois kannattanut ottaa lukio siihen samaan. Amislukioon vaan jos voimia riittää tai sitten 4 vuodessa lukio jos haluaa ottaa kevyemmin ja keskittyä joka kokeeseen. Oon lukenut myös toisen ammatin mut lukio olisi kannattanut käydä.

Miksi lukio olisi kannattanut käydä?

16 Ärsyttää olla 30v tuplaamis kun voisi olla lukenut kunnon ammatin.

Kannattaa, kunhan opiskelee koko rahan edestä. Katso että poikasi valitsee pitkän matikan ja fysiikan, muuten lukio on ajanhukkaa.

Minä menin 7 keskiarvolla lukioon. Kirjoitin v.1999 kolme E:tä (reaali, äidinkieli ja englanti), M:n ruotsista ja saksasta C:n. En tehnyt lukiossa juurikaan enempää kotiläksyjä kuin yläasteellakaan, mutta kirjoituksiin sitten luin. Tai siis lähinnä siihen reaaliin. Kieliin kertasin verbitaivutukset. Saksaa en omasta mielestäni koskaan oppinut yhtään, mutta onhan se c tyhjää parempi. Esitelmiin ja ryhmätöihin panostin, mutta sellainen päivittäinen läksyjen tai harjoitusten teko oli minulle ihan vierasta.

Lukio oli ihan parasta aikaa elämästä. Sain ihania ystäviä, seurustelin ihanien poikien kanssa ja lopulta rakastuin yhteen josta sittemmin tuli aviomieheni. Muistan sen hyvin huolettomana ja mahdollisuuksia täynnä olevana elämänvaiheena :) opettajat olivat asiastaan innostuneita ja hyviä tyyppejä, koen saaneeni niiltä vuosilta paljon henkistä pääomaa :)

Oman kokemukseni mukaan lannistuu vähemmän, jos ei "pääse" huippulukioon. Nimittäin se on sama koe ja tutkinto kaikille. Oma panostus (lukeminen!) on tärkeintä.

Mulla meni kauan, ennen kuin tajusin, että kaksoistutkinto on oikeasti vain amis, jossa lukee sen verran.neljää yo-kirjoitusainetta, että voi ne neljä kirjoittaa.

Se on kolmoistutkinto, jos haluaa myös lukiotodistuksen. Elibon suorittanut lukion.

Kannatan lukiota. Selvä ero yleissivistyksessä.

Jos poika on laiska mutta fiksu niin lukio voi hyvinkin kannattaa. Jos taas tekee läksyt yms. hommat mutta ei silti pärjää eli ei ole se penaalin terävin kynä niin amk/yliopisto-linjalta voi olla vaikea valmistua ja työllistyä mihinkään järkevään ammattiin vaikka lukiosta selviytyisikin.

Vierailija kirjoitti:

Pääsee sieltä lukiosta vaihtamaan amikseen sitten jos huomaa, ettei se ollutkaan hyvä ratkaisu. Kannattaa sitä nyt ainakin kokeilla, jos kerran itsekin haluaa ja kaveritkin menee. Ei tuo 7,4 keskiarvo mikään toivoton tapaus ole.

Ja haaskaantuu aikaa, kyllä aikakin on rahaa. Meidän yläkoulun vanhempainillassa reksi sanoi, että yli 60% valitsee nykyään jonkun muun vaihtoehdon kuin lukion. Ammtikouluun on nykyään hankalampi päästä, kuin lukioon (siis tietyille linjoille). Kaksoistutkinto kuulostaa fiksulta.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa, kunhan opiskelee koko rahan edestä. Katso että poikasi valitsee pitkän matikan ja fysiikan, muuten lukio on ajanhukkaa.

Ei näin. Pitää arvioida, mihin haluaisi esimerkiksi yliopistossa tai AMKissa. Sen jälkeen luetaan pääsyvaatimuksista, tarviitaanko pitkää matematiikkaa tai fysiikkaa. Kaikkeen ei todellakaan tarvita.

Vierailija kirjoitti:

Minä menin 7 keskiarvolla lukioon. Kirjoitin v.1999 kolme E:tä (reaali, äidinkieli ja englanti), M:n ruotsista ja saksasta C:n. En tehnyt lukiossa juurikaan enempää kotiläksyjä kuin yläasteellakaan, mutta kirjoituksiin sitten luin. Tai siis lähinnä siihen reaaliin. Kieliin kertasin verbitaivutukset. Saksaa en omasta mielestäni koskaan oppinut yhtään, mutta onhan se c tyhjää parempi. Esitelmiin ja ryhmätöihin panostin, mutta sellainen päivittäinen läksyjen tai harjoitusten teko oli minulle ihan vierasta.

Lukio oli ihan parasta aikaa elämästä. Sain ihania ystäviä, seurustelin ihanien poikien kanssa ja lopulta rakastuin yhteen josta sittemmin tuli aviomieheni. Muistan sen hyvin huolettomana ja mahdollisuuksia täynnä olevana elämänvaiheena :) opettajat olivat asiastaan innostuneita ja hyviä tyyppejä, koen saaneeni niiltä vuosilta paljon henkistä pääomaa :)

Mulla n. samat arvosanat kirjoituksista, ja menin 9,1 keskiarvolla lukioon. Joten ei se keskiarvo, millä lukioon menee, todellakaan ole välttämättä suoraan verrannollinen siihen, millaiset yo-paperit tulee :)

Arvosta lapsesi koulumenestystä, yläasteen keskiarvoksi tuo ei ole huono. Lukioon poika menee... Huonommillakin arvosanoilla siellä pärjätään. Kasvaa siellä kolme vuotta ja etsii omaa polkuaan, sitä ei kuulu lukita millään amislinjalla vanhempien käskystä tässä vaiheessa. Lukion suorittamisen jälkeen ne ovet sitten aukeavat. Eikä se keskiarvo silloinkaan kaikkea sanele, itse pääsykokeilla pääpaino. Ties mikä yhteiskunnan tukipilari pojastasi aikanaan kuoriutuu. Tiedäthän että moni nuori oppii lukutekniikan vasta peruskoulun jälkeen, jolloin asia helpottuu.

Riittämättömyyden tunne vanhempien silmissä on raskas kantaa, älä äitinä puutu poikasi valintoihin äläkä päivittele asiaa keskustelupalstoilla. Valitettavan moni nuori lopettaa koulut peruskouluun, olisit ylpeä.