Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen kasvanut kovassa kurissa, enkä näe sitä pahana asiana
02.01.2016 |
Televisiota sai katsella 1h per päivä. Yläasteikäisenä sain neuvoteltua tämän 1,5 tuntiin. Viikonloppuisin sai katsoa elokuvan, jonka vanhemmat yleensä valitsivat.
12-vuotiaasta eteenpäin minulla oli 1 ruoanlaittovuoro per viikko. Vähän vanhempana tein ruoan 2 kertaa viikossa.
Tiskit hoidimme vuoronperään veljen kanssa.
Joka toinen viikko minä ja veli siivosimme koko talon, joka toinen viikko vanhemmat siivosivat. Joka viikko kuitenkin piti siivota oma huone kunnolla.
Läksyt piti tehdä heti kun tuli kotiin. Myös perjantaisin.
Kotona piti olla arkena klo 18.30 viikonloppuisin klo 19.30. Kesällä sai olla pihalla välillä klo 20 asti. Perjantai-iltaisin oli perheilta. Näin myös teininä.
Kuukausirahaa ei saanut jos ei lukenut vähintään yhtä kirjaa per kuukausi.
Kavereita nähtiin joko heidän tai meidän kotona/pihalla. Minnekään ostareille/puistoihin ei saanut mennä hengaamaan. Pääsin kaupungille ystävän kanssa ensimmäisen kerran 15-vuotiaana.
Kokeisiin piti lukea kunnolla, vanhemmat kuulustelivat ennen joka koetta.
Yläasteella sain luvan käyttää ripsiväriä, muut meikit oli ehdoton ei lukioikään asti.
Puumetsällä oltiin joka loppukesä/syksy monta viikonloppua.
************
Näin 90-luvulla. Monet nykyiset ystävät järkyttyvät kun kuulevat nämä säännöt. Minä olin kuitenkin hurjan onnellinen lapsi ja olin todella läheinen perheeni kanssa. En tiedä onko minut aivopesty vai mitä koska itse en näe noissa säännöissä paljonkaan pahaa :D Voisin aivan hyvin noudattaa osaa niistä itse omien lasten kanssa.
Muita, joilla on ollut kova kuri? Miten te olette asiaa aatelleet jälkeenpäin?
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat lapseni saavat paljon vapaamman lapsuuden kuin minä. En ainakaan aio rakastaa kurilla.
Kurjaa, että sait kasvatuksen, joka ei sopinut sinulle.
Älä silti tee samaa virhettä kuin omat vanhempasi. Voihan olla, että sinun lapsesi puolestaan tarvitsevat kuria pystyäkseen parhaimpaansa.
Ihmiset, jopa lapset, ovat erilaisia. Osalle sopii yksi tyyli, osalle toinen.
En osaa pitää kuria, koska se merkitsee minulle väkivaltaa. Eli herran haltuun (ja miehen), mitä heistä tulee. Mutta vakavammin puhuen esikoinen on kuten minä, tarvitsee lempeyttä eikä mietikään sääntöjen rikkomusta, mutta mieheen tullut kuopus on eri maata. Mutta miten mä rrrrakastankaan hanttiin aikuisille pistävää lasta, koska minut nujerrettiin, enkä halua sitä kummallekaan lapselle. Autan ja tuen kuopusta kyllä sitten jos hän haluaa ottaa apua vastaan, mutta mä en pakota ketään kuuntelemaan itseäni. Kyllä ne lapset itse tietää, mikä heille on parasta, jos vanhemmat taustalla antavat tukensa hyvään suuntaan kulkemiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hanttiin postävästä lapsesta tietää ainakin, että hänen omaa tahtoaan ei ole nujerrettu! Kaikki maailman lapset, nouskaa barrikadeille! Olette (valtaosin) fiksumpia kuin vanhempanne!
Meillä nuo säännöt eivät onnistuisi millään. Esimerkiksi teini käy paljon kalassa, myös öisin, tai sitten muuten vain hengailee esim. vanhan laiturin nokassa kavereiden kanssa (harvemmin tosin yöllä). Viime kesänä olivat parin kaverin kanssa tuolla puolen kilsan päässä kallioilla ja istuivat pitkään yöhön nuotion ääressä. Näin siis lähinnä kesällä. Talvisin teini on mieluummin sisätiloissa kavereiden kanssa.
Keskustaan täältä on matkaa parikymmentä kilsaa eli ei nyt kauhean paljon (julkiset kulkee melko hyvin) mutta harvoin tuo teini jaksaa sinne asti lähteä ihan ilman syytä.
Totta kai arkisin (kun on koulua), pidetään kiinni kotiintuloajoista mutta kyllä niistäkin voidaan joustaa tarvittaessa. Läksyt on tehty aina melkein heti kun tulla koulusta. Ensin syödään vähän jotakin ja sitten läksyjen kimppuun. Lasten omastakin mielestä on mukavampi kun ehtoon voi sitten vain olla.
Kuukausiraha ei ole sidoksissa mihinkään tiettyyn juttuun mutta sen kyllä voi menettää jos törttöilee.
Alue: Aihe vapaa
Minulla oli kova kuri, kotona oli valtavasti sääntöjä ja vanhemmat määräsivät kaikesta. Nyt aikuisena ymmärrän, miten hyvä tuuri minulla on ollut, että aikuistuttuani olen törmännyt vain fiksuihin ihmisiin. Puolisoni tapasin jo parikymppisenä ja jos hän olisi ollut luonteeltaan samanlainen kuten isäni, niin johonkin rikolliseen luonteeseen yhdistettynä oma elämäni olisi mennyt pilalle. Minut opetettiin tottelemaan eikä ajattelemaan itse.
Omat lapseni olen kasvattanut ihan eri tavalla. Lapsia on kehuttu ja heitä on arvostettu, olen sanonut rakastavani heitä ja he ovat saaneet päivittäin halauksia. Kaikkein parhaimman ohjeen on mieheni tuonut lapsuudenkodistaan. Heillä lapsille on aina sanottu, että kotiin saa tulla aina. Minulle taas sanottiin, että jos teet niin-näin-tai-noin, lennät pihalle kuin leppäkeihäs.