Hulluin/erikoisin sääntö, jonka tiedät jossain perheessä olevan?

Vierailija kirjoitti:

Lapset eivät saa koristella joulukuusta, äiti haluaa sen koristella yksin. Eikä kyseessä ole edes sellainen tapa, että äiti koristelisi sen myöhään illalla/yöllä ja kun lapset heräävät, se olisi heille valmiina yllärinä. Vaan lapset istuvat sohvalla ja katsovat kun äiti koristelee.

Äidillä sisustusblogi? Kuusesta otetuissa kuvissa pitää olla täydellinen harmonia?

Eräässä tuttavaperheessä kukaan ei saanut ostaa Rainbowin, Pirkan tai Xtran tuotteita eivätkä käydä Lidlissä ettei heitä vain kukaan pidä köyhänä.

Toisessa perhessä aikanaan kun The Sims ilmestyi tietokoneelle, he eivät saaneetkaan pelata sitä kun heidän äitinsä (super-uskovainen) näki sen kohdan kun joku kuolee ja viikatemies tuli hakemaan sitä kuollutta.

Lapset olivat jo 12- ja 14-vuotiaat että "ehkäpä" eivät olisi saaneet siitä elinikäisiä traumoja :D

Helluntailaisessa perheessä lapset eivät saaneet lukea tai katsoa mitään sci-fiä. Ilmeisesti avaruusoliot olivat jumalanpilkkaa. Sääliksi kävi kaveri..

Vierailija kirjoitti:

Meidän tuttuperheessä ei saa syödä leipää kuin max kaksi palaa. Lapset liikkuvaisia alakoululaisia. Esim. Iltapalapöydässä lapsi yrittää ottaa kolmatta palaa niin jompi kumpi vanhemmista stoppaa sen "ei sun tartte enää syödä" ja kun lapsi kysyy perusteluja "muuten leipää menee liian paljon"...

Meillä oli tämä sama. Ei saanut syödä leipää paljon, koska "muuten sitä menee liian paljon."

Ruokaa ei saanut mennä ottamaan muulloin kuin äidin päättäminä ruoka-aikoina. Toisaaltahan sen ymmärtää mutta aika ikävää oli sitten odotella nälässä. Muuten alkoi huuto miten elämme kuin pellossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on sellainen sääntö, että lettuja ei syödä ennen kuin kaikki on paistettu. Paistajana mua ärsyttää, jos se lettupino ei kasva vaan siitä tullaan hakemaan sitä mukaa kun valmistuu :)

Miehelläni oli tämä sääntö, kunnes ymmärsi että mikä järki niitä kylmiä lettuja on enää pastamisen lopuksi syödä.

Nyt syödään heti paiston jälkeen.

 

Pakko kommentoida lettuasiaa. Tässähän on kaksi koulukuntaa, ne, jotka haluavat paistajana itsekin syödä niitä lettuja ja niitä, jotka paistaa tyyliin vain lapsille.

Jos haluaa itsekin syödä lettuja, kannattaa niitä paistaa siinä vaiheessa, kun kaikilla ei ole hirveä nälkä, vaan ovat saaneet vaikkapa leipää tai jotain syötävää ensin. Valmiit letut pysyy lämpimänä, kun ne laittaa astiaan, joka on peitetty foliolla tai isolla kannella. Folio tai kansi syrjään siinä vaiheessa, kun uusi lettu tulee pinoon ja heti uudelleen kiinni, niin lämpö pysyy. Kun kaikki letut on paistettu, koko komeus nostetaan pöytään ja kaikki istuu syömään.

Toinen vaihtoehto on tämä toisille paistaminen, jolloin suoraan pannulta voi antaa toisten lautasille. Paistaja jää todennäköisesti kokonaan ilman tai saa sen yhden ekan ja epäonnistuneen ylirasvaisen letunviuhakkeen, tai jonkun palaneen. Jos paistajalle se on ok, muu porukka saa letut tuoreeltaan ja varmasti kuumana.

Aamen! Ja eteenpäin mars!

Kavereiden näkemistä ei hyväksytty. Kaverini äiti ei pitänyt tärkeänä että näkisimme vapaa-aikana.

Kerran lähdimme 17-vuotiaina pitkälle lenkille ja kaverini äidiltä tuli vihainen puhelu miten hän lähtee "hömpöttelemään turhanpäiväisesti" ja kotonakin olisi töitä tehtävänä. Ja tämä kaverini ei viettänyt kodin ulkopuolella juuri yhtään aikaa.

Yhdessä perheessä joutuu kaikki lapsen kaverit riisumaan itsensä alusvaatteisilleen, paljaat jalat jne, ettei tule pöpöjä sisään..

Vierailija kirjoitti:

Yhden kaverin kotona piti omenat syödä kokonaan. Siis myös kara, mitään ei saanut jättää roskiin paitsi sen tikun. Sain kerran siellä välipalaksi yhden omenan ja söin siitä mielestäni kaikki syötävät osat. Karan ym heitin roskiin. Perheen isä tuli töistä ja alkoi huutaa, että kuka j...lauta on heittänyt omenan roskiin enne ku se on syöty! Kyllä säikähdin.

Tähän oon kans törmänny perheessä, jossa olin lastenhoitajana. Kuten normaalit ihmiset, heitin karan roskiin, niin lapset sanoivat, ettei omenaa saa jättää syömättä. No mähän totesin, et söin jo, niin muksu vaan intti vastaan ja samalla alko nakertaa karaa. Kysyin, et mitä ihmettä tekee, niin selitti, et syö koko ompun. Minä siinä sitten monttu auki katsoin, kun 3 ja 4v muksut veti koko ompun suihinsa. Keskustelin asiasta vanhempien kanssa ja päädyimme kompromissiin eli en syö omenia heidän lasten aikana, jos olen niin nirso. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntemassani perheessä miespuoliset henkilöt (isä ja kaksi poikaa) eivät saa pissata seisaaltaan, koska äiti pelkää roiskeita... Jos jää kiinni moisesta aktista, seuraa rangaistus.

o.O

Nautitko itse pissaisen vessanpöntön siivouksesta erityisen paljon? Tai sen ympäröivän lattian? Seiniinkin sitä päätyy monesti varsinkin jos pikkupojat asialla, mutta sun lempipuuhaa varmaan onkin pissaisen vessan hinkkaaminen? :)

Ei meilläkään opeteta poikalapsia pissaamaan seisten. Ulkona kyllä, mutta vessassa istuvat. Mies myös tykkää istua, koska ei itsekään tykkää siivota niitä mahdollisia roiskeita mistään. Meillä itseasiassa mies teki selväksi että pojat ei sisällä seisten pissaa. Ei siitä mitään rankkua kyllä tule, mutta asiasta keskustellaan ja on kerrottu että siistimmin sujuu kun istuu.

Vai onko se sitten jotenkin epämiehekästä jos istuu pissalle? :D Ei mun mielestä ainakaan.

Öh, totta kai mies/poika saa pissata istualtaan, jos haluaa.

Kyse oli siitä, että äiti yksin sanelee tämän säännön ja rankaisee (siis ihan todella) jos joku jää kiinni asiasta. Pojat ovat sen verran isoja (vaikkakin niin lapsia, että vielä on vessan ovi auki kun siellä käyvät) että tähtääminen onnistuu ihan hyvin. Pojat ilmiselvästi haluavat pissiä seisten, koska tekevät niin vaikka jäävät tästä kiinni ja saavat rangaistuksen. Onko sitten kapinaa tai mitä lie, en vaan ymmärrä. Mieheni ei ole ikinä liannut vessaamme., eivätkä myöskään veljeni, isäni tai serkkuni tai heidän lapsensa.

Vierailija kirjoitti:

35-vuotias perheen poika vierailee junalla kotipaikkakunnallaan. Jos hän lähtee kaupungille tm. isä tai äiti lähtee kuskiksi. Autoon ei saa koskea eikä yksin ajaa, muuten perheenäiti saa hepulin. Mainittakoon vielä tässä vielä että perheen äiti vm. 1960 kävi elämänsä ensimmäisen kerran Helsingissä 2011 ollen samalla myös hänen pisin kotimaan matkansa. Ulkomaanmatkoja ei ole.

Arvattavasta syystä tuo 35v miekkonen ei kotonaan usein käy.

Miksi se mies ei mene omalla autollaan katsomaan vanhempia? Ei tulisi tuollaista ongelmaa.

Äläkä nyt väitä, että käytännössä keski-ikäisellä miehellä ei olisi moiseen varaa.

Lasten huoneiden ovia ei saa pistää kiinni, vaan ne pidetään aina auki. Siis ihan aina. Ei tietoakaan yksityisyydestä.

Olin pitkään naapuriperheellä lastenhoitajana, usein joka v-loppu. Vanhemmat valmistelivat lähtöään (taisivat mennä syömään jonnekin hienompaan paikkaan ja minä vahdin 2- ja kolmivuotiaita. Telkkarista tuli jokin ohjelma joka näytti lasten ohjelmalta mutta sitten ruutuun ilmestyi lause "Sinä senkin horo, älä mene sinne"

(En tiedä mitä tapahtui vai sekoittuiko teksti jostain muusta ohjelmasta)

Luin sen kohdan lapselle "Sinä senkin tyhmä, älä mene sinne" Josta äiti suuttui, sanoi että lue ne tekstit niinkuin ne siinä on, että lapset oppivat lukemaan oikein äläkä muuttele sanoja ikinä.

Ööh... Ok.

Vierailija kirjoitti:

Minullakin on tuo lettusääntö.

Sehän olisi ihan sama asia, jos teet ruokaa, ja jokainen käy kauhomassa siitä heti erikseen kun on valmista,,, paistat vaikka pihvejä, niin ette ikinä söisi niitä samaan aikaa, kun jokainen nappaa heti kun on valmis tms. ja ennenkuin joku nyt tulee vinkumaan että se pihvi on syötävä heti...joo, mutta lettu ei mene miksikään!

Letut ja pihvit pitää , huom. pitää syödä oitis pannnulta oton jälkeen.

Hei nyt jos kukaan sanoo enää sanaakaan letuista niin räjähdän!

Ap

Jos se mies asui vaikka kaupungissa, jossa omalle autolle ei ole tarvetta. Silloin ei ole rahasta kiinni miksi "keski-ikäisellä" miehellä ole autoa.

Omassa lapsuuden kodissani lettusääntö riippui siitä, kumpi vanhemmista paistoi lettuja. Isä halusi kaikkien syövän yhdessä lettuja vasta siitä isosta pinosta ja äiti antoi napsia heti paistettuna - söipä hän monta itsekin siinä jo paistamisensa aikana. Itse pidän enemmän isäni säännöstä ja aion jatkaa sitä omien lasteni kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntemassani perheessä miespuoliset henkilöt (isä ja kaksi poikaa) eivät saa pissata seisaaltaan, koska äiti pelkää roiskeita... Jos jää kiinni moisesta aktista, seuraa rangaistus.

o.O

Nautitko itse pissaisen vessanpöntön siivouksesta erityisen paljon? Tai sen ympäröivän lattian? Seiniinkin sitä päätyy monesti varsinkin jos pikkupojat asialla, mutta sun lempipuuhaa varmaan onkin pissaisen vessan hinkkaaminen? :)

Ei meilläkään opeteta poikalapsia pissaamaan seisten. Ulkona kyllä, mutta vessassa istuvat. Mies myös tykkää istua, koska ei itsekään tykkää siivota niitä mahdollisia roiskeita mistään. Meillä itseasiassa mies teki selväksi että pojat ei sisällä seisten pissaa. Ei siitä mitään rankkua kyllä tule, mutta asiasta keskustellaan ja on kerrottu että siistimmin sujuu kun istuu.

Vai onko se sitten jotenkin epämiehekästä jos istuu pissalle? :D Ei mun mielestä ainakaan.

Mun mies luki jotain tutkimuksia, joiden mukaan istualtaan pissaaminen ehkäisee eturauhasongelmia, ja on sen jälkeen opetellut ja opettanut poikansakin pissaamaan istualtaan.

Vierailija kirjoitti:

Jos se mies asui vaikka kaupungissa, jossa omalle autolle ei ole tarvetta. Silloin ei ole rahasta kiinni miksi "keski-ikäisellä" miehellä ole autoa.

Ja kun se menee vanhemmillaan käymään, sen pitää ottaa näiden auto lainaan ja lähteä kapungille piip-ralliin? Kaikki tuntemani autottomat kaupunkilaiset osaa tilata taksin.

Vierailija kirjoitti:

Lapsuudenystäväni kotona oli sääntö, että kaverit eivät saa ruokaa. Ei, vaikka vierailu olisi sovittu viikkoa aikaisemmin ja vierailu oli heti koulun jälkeen. Perhe söi aina yhdessä tiettyyn aikaan, muina aikoina ei ruokaa saanut ja jos ei ollut kotona niin voi voi ja minä/kaverit sai odottaa sen aikaa kaverini huoneessa yksin. Jos jäi yökylään sai pienen iltapalan. Eikä ollut siinä perheessä rahasta pulaa. Samainen kaveri kyllä haki meillä aina itse jääkaapista ruokaa, tulkitsin että kotona ei saanut tehdä niin.

Minua on myöhemmin aikuisena nolottanut, kun oma kotini oli niin kaukana koulusta, että meillä ei ikinä käynyt kavereitani, mutta minä taas olin melko usein ihan koulun läheisellä asuinalueella asuvien kavereiden luona jokusen tunnin koulun jälkeen. Siellä toki aina syötiin jotakin ja siksi on nolottanut, että olenkohan vaikuttanut ahneelta tai jotakin. Toisaalta sitten harvoin kun meille tuli kavereita kylään, niin ei ollut mitään kieltoja tai "outoja sääntöjä", ja aina äiti tarjosi ruokaa ja muuta kavereilleni.

Murkkuikää lähentelevällä tyttärelläni on kaveri, joka asuu uusperheessä. Eli perheessä on isä, tämä tytär, isän uusi vaimo ja heidän yhteiset lapset. Joka ikinen päivä tämä tyttö komennetaan ulos kodistaan, säässä kuin säässä, eikä kotiin ole tulemista moneen tuntiin, jotta äitipuoli voi viettää aikaa omien lastensa kanssa.