Lue keskustelun säännöt.
Hulluin/erikoisin sääntö, jonka tiedät jossain perheessä olevan?
Tästä oli keskustelu demi.fi:ssä joskus vuonna nakki ja kivi ja siellä sai hyvät naurut joten ajatettelin tehdä tännekin :)
Tämä ei ole omani mutta joku kirjoitti sinne että hänen tuttavaperheessään oli sellainen sääntö etteivät tytöt (teinejä) saaneet käyttää mitään hajusteita, siis edes deodoranttia. Syystä että vanhemmat eivät halunneet että he tutustuvat poikiin ja hyväntuoksuisena se onnistuisi helpommin :D
Kommentit (3002)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli kirjoittamattomia sääntöjä eli oli ruoka-ajat, mutta sai välipalaakin syödä esim. hedelmiä, leipää, pullaa. Äiti teki kunkin lapsen lempiruokaa vuorotellen. Nukkumaan mentiin ajoissa, ja viikonloppuisin ja lomilla voitiin nukkua pitempään. Oma huone piti siivota ja muitakin tiloja. Pakkoa ei ollut oikein mihinkään, paitsi tietenkin koulussa piti käydä ja läksyt tehdä. Lapsena ei saanut olla kavereiden luona kovin myöhäseen, mutta teininä sitten sai, kun rippikoulu oli käyty.
Mikä näissä oli hullua tai erikoista?
Väipaloista ei ole kuin haittaa. Niin terveydelle kuin hammasterveydelle.
Terveellinen välipala auttaa pitämään verensokerin tasaisempaa, ei pääse laskemaan liian alas. Ja huom! Terveellinen. Ei mikään suklaapatukka tai muu mihin on lisätty sokeria. Niitä syömällä verensokeri nousee ja laskee nopeasti.
Itse asiassa suklaapatukka yleensä nostaa verensokeria hitaammin kuin esim. leipäpala, sillä se sisältää rasvaa joka hidastaa sokerin imeytymistä. Hiilihydraatti on hiilihydraatti (eli sokeria kaikki tyynni) ja suurin piirtein yhtä nopeasti se verensokeria nostaa, tuli mistä lähteestä tahansa.
Terv. 1-tyypin diabeetikko
Bullshit. Suklaa ja muu puhdas sokeri heittää verensokerin heti taivaisiin, eikä rasva sitä hidasta. Päin vastoin, leivässä oleva kuitu hidastaa verensokerin nousua. Ja hiilihydraatti ei ole sama asia kuin sokeri, toinen on pitkiä glukoosiketjuja, toinen pelkkiä glukoosiyksiköitä.
Ei taida sinulla olla sairaus kovin hyvässä hoitotasapainossa, jos näin pielessä on uskomukset.
Terv. Biokemisti
Tää on hauskaa kun on näitä virallisia tahoja, jotka tietävät tasan tarkkaa miten hiilarit vaikuttaa. Esim. kaurapuuro on hyvä, nostaa vs tasaisesti.
Sitten diabeetikkona kun katsoo sensorista ( näyttää koko ajan miten vs käyttäytyy) niin joku kaurapuuro on pahin mahdollinen. Nostaa vs taivaisiiin ja sitten romahtaa alas. Sipsit ja suklaa näkyy käyrässä tasaisempana nousuna, juuri tuon rasvan takia. Karkit tekevät saman mitä kaura, pasta jne. Silti tämä on virallisesti mahdotonta, koska asiaa on tutkittu ja eikä asia voi olla toisin, vaikka verensokereille konkreettisesti tapahtuisi aivan toisin.
T. Toinen 1- tyypin dibeetikko
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-Kavereilla tai ulkona ei saanut olla iltaisin, heti viiden jälkeen (kun vanhemmat olivat tulleet töistä) tuli viestiä/puhelua, että nyt äkkiä kotiin. Tämä jatkui samana ala-asteen, ylä-asteen ja lukion ajan. Kotona piti olla aina, kun vanhemmat olivat itse kotona. Lähempänä täysi-ikäisyyttä sain jo olla lähikahvilassa parhaan ystäväni kanssa alkuillastakin, käskyä kotiin tuli "vasta" joskus seiskan jälkeen illalla.
-Yökyläilyä ei sallittu, tai ehkä kerran vuodessa, jos äiti oli sopinut asiasta kaverin vanhempien kanssa puhelimessa viikkoja aiemmin. Silloinkin soitteli illalla perään, että miten menee ja eihän olla vaan ulkona. Perusteluna tällaisiin kieltoihin oli "siksi koska minä sanon niin". Ja piti pitää yllä mielikuvaa, että meidän lapsi ei ole mikään kyläluuta vaan viihtyy parhaiten kotona perheen kanssa.
-Äitini yritti jatkuvasti mollata kavereitani ties mistä syystä, jotta voisi kieltää minua näkemästä heitä. En ikinä kertonut esim riidoista, koska riidan syy oli tietysti kaverissa joka on tyhmä eikä sitä siis kannattanut enää nähdä. Tai jos olin eri mieltä äitini kanssa, mielipide oli automaattisesti kopioitu joltain kaverilta ja sen "tyhmän perheen mielipiteitä ei meille kaivattu".
-Harrastuksia ei oikein saanut olla, max kerran viikossa jotain, kunhan ei mennyt myöhään. Erään harrastuksen kauden päätösiltana (kun esiinnyimme) jouduin lähtemään heti esityksen jälkeen kotiin, kun muut jäivät siivoamaan ja purkamaan kauden fiiliksiä. Oli viikonloppu, sijainti noin 500 metriä kotoa, kello jotain 22-23 ja ikää 18.
-Elokuvissa sai teininä käydä, mutta sieltä olisi pitänyt olla kotona tasan sillä sekuntilla kun leffa loppui. Eli jos loppumisaika oli vaikka klo 22, tuli 22:02 viestiä, että nyt kotiin sieltä.
-Myöskään liikunnan harrastamiseen ei kannustettu, koska silloin olisi joutunut olemaan ulkona eli poissa kotoa. Se saattoi myös olla merkki anoreksiasta, jos halusi vaikka käydä kävelyllä.
Muuten kotona ei ollut mitään erikoisia sääntöjä, ruokaa sai syödä ihan kun halusi ja suihkussa läträtä vaikka tunnin. Kaikkea sai tehdä, kunhan pysyi turvassa neljän seinän sisällä eikä kapinoinut. Ja esitti iloista.
Olin niin ahdistunut, etten nykyään halua kyläillä kuin kerran vuodessa. Tunsin eläneeni vankilassa, jossa piti esittää viihtyvänsä. Kun muutin omilleni, äitini soitteli pari vuotta minulle joka ikinen päivä samaan aikaan illalla. Vastasin, valehtelin olevani menossa nukkumaan, ja lähdin opiskelijabileisiin. Hän ei voinut nukkua, jos tiesi minun olevan jossain, vaan valvoi ja lähetteli tekstareita pitkin yötä.
Vierailija kirjoitti:
Bullshit. Suklaa ja muu puhdas sokeri heittää verensokerin heti taivaisiin, eikä rasva sitä hidasta. Päin vastoin, leivässä oleva kuitu hidastaa verensokerin nousua. Ja hiilihydraatti ei ole sama asia kuin sokeri, toinen on pitkiä glukoosiketjuja, toinen pelkkiä glukoosiyksiköitä.
Ei taida sinulla olla sairaus kovin hyvässä hoitotasapainossa, jos näin pielessä on uskomukset.
Terv. Biokemisti
Eri: Kyllä ja ei. Ensinnäkin, sokeri on hiilihydraatti, mutta kaikki hiilihydraatti ei ole sokeria.
Tumman suklaan sokeri imeytyy hitaammin kuin maitosuklaan tai valkosuklaan tai puhtaan sokerin. Mutta parempi tietysti sokeriton suklaa.
Itse söisin sen puuron jonkin rasvapitoisen kanssa. Rasva on hitaasti sulavaa, jos se on isompina "pisaroina". Pienet "tihkupisarat" taas imeytyy melkein yhtä nopeasti kuin sokeri. Sopivana määränä ja muodossa rasvallakin on monta positiivista puolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähävarainen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverit lähetetään omiin koteihinsa ruoka-aikana
Mitä outoa tässä on ? Meillä ei lapsuudenkodissa ruokittu koskaan muita lapsia koska ruokaa ei ollut jaettavaksi muille. En ole omassa kodissanikaan ruokkinut lasteni kavereita vaan joko pyytänyt odottamaan huoneessa tai lähtemään välillä itsekin kotiin syömään.
Eiköhän se ole muillakin ruoka-aika suurin piirtein samoihin aikoihin.
Hulluin sääntö onkin tuo ruoka aika kello 5 ja just eikä melkeen ja kaikki syö kellon mukaan aina.
Meillä ei ole ruoka-aikoja vaan syödään kun ruoka valmista tai on nälkä.
Tuota ruoka-aikaa en ole koskaan ymmärtänyt ja lapsia minullakin on, mutta sama se niiden kanssa.
Syödään kun syödään, ei kello kaulassa.
Tuo syönti klo 5 on yksi järkevä tapaa järjestää syönti. Jatkuva syönti ei ole ihmiselle normaalia. Hyvä syödä välillä liikaa ja välillä olla nälässä. Sama kuin välillä rehkiä ja välillä levätä.
Vierailija kirjoitti:
Mä en saanut istua poikaystävän vieressä auton takapenkillä, koska äiti väitti, että auto on sen jälkeen vaarallisesti epätasapainossa. No, menin sitten vänkärin penkille, kun äiti ajoi ja poikaystävä istui takapenkillä. Olin hoikka tyttö silloin ja autokin oli kohtuu uusi euroauto, mutta kaikki valheethan tuli silloin uskottua ja toteltua.
Kiitos hyvästä vihjeestä!
T. "Teinitytön isä"
Koululaisena muistan kuinka opettaja kielsi käyttämästä vanhan tien paikalle syntynyttä oikopolkua. . . Jota käytti itsekin joka aamu. Kun huomattiin tuo, päätettiin ala-asteelaiset että jos ollaan jälki-istunnossa, niin on ihan oikein että opettaja joutuu istumaan saman ajan. Kukaan ei joutunut jälki-istuntoon siitä syystä koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun aikoinaan aloin seurustella nykyisen mieheni kanssa, saatoin joskus syödä makkaralenkkiä kylmiltään. Mieheni sanoi, että se on pultsarin evästä.
Meillä se oli koiranmakkaraa, kun koira oli hulluna siniseen. Itse otin pätkän toiseen käteen ja ruisleivän toiseen, ja siitä sitten vuorotellen. Lasillinen maitoa kaveriksi... ööhh... kolmanteen käteen.
Vierailija kirjoitti:
-Kavereilla tai ulkona ei saanut olla iltaisin, heti viiden jälkeen (kun vanhemmat olivat tulleet töistä) tuli viestiä/puhelua, että nyt äkkiä kotiin. Tämä jatkui samana ala-asteen, ylä-asteen ja lukion ajan. Kotona piti olla aina, kun vanhemmat olivat itse kotona. Lähempänä täysi-ikäisyyttä sain jo olla lähikahvilassa parhaan ystäväni kanssa alkuillastakin, käskyä kotiin tuli "vasta" joskus seiskan jälkeen illalla.
-Yökyläilyä ei sallittu, tai ehkä kerran vuodessa, jos äiti oli sopinut asiasta kaverin vanhempien kanssa puhelimessa viikkoja aiemmin. Silloinkin soitteli illalla perään, että miten menee ja eihän olla vaan ulkona. Perusteluna tällaisiin kieltoihin oli "siksi koska minä sanon niin". Ja piti pitää yllä mielikuvaa, että meidän lapsi ei ole mikään kyläluuta vaan viihtyy parhaiten kotona perheen kanssa.
-Äitini yritti jatkuvasti mollata kavereitani ties mistä syystä, jotta voisi kieltää minua näkemästä heitä. En ikinä kertonut esim riidoista, koska riidan syy oli tietysti kaverissa joka on tyhmä eikä sitä siis kannattanut enää nähdä. Tai jos olin eri mieltä äitini kanssa, mielipide oli automaattisesti kopioitu joltain kaverilta ja sen "tyhmän perheen mielipiteitä ei meille kaivattu".
-Harrastuksia ei oikein saanut olla, max kerran viikossa jotain, kunhan ei mennyt myöhään. Erään harrastuksen kauden päätösiltana (kun esiinnyimme) jouduin lähtemään heti esityksen jälkeen kotiin, kun muut jäivät siivoamaan ja purkamaan kauden fiiliksiä. Oli viikonloppu, sijainti noin 500 metriä kotoa, kello jotain 22-23 ja ikää 18.
-Elokuvissa sai teininä käydä, mutta sieltä olisi pitänyt olla kotona tasan sillä sekuntilla kun leffa loppui. Eli jos loppumisaika oli vaikka klo 22, tuli 22:02 viestiä, että nyt kotiin sieltä.
-Myöskään liikunnan harrastamiseen ei kannustettu, koska silloin olisi joutunut olemaan ulkona eli poissa kotoa. Se saattoi myös olla merkki anoreksiasta, jos halusi vaikka käydä kävelyllä.
Muuten kotona ei ollut mitään erikoisia sääntöjä, ruokaa sai syödä ihan kun halusi ja suihkussa läträtä vaikka tunnin. Kaikkea sai tehdä, kunhan pysyi turvassa neljän seinän sisällä eikä kapinoinut. Ja esitti iloista.
Olin niin ahdistunut, etten nykyään halua kyläillä kuin kerran vuodessa. Tunsin eläneeni vankilassa, jossa piti esittää viihtyvänsä. Kun muutin omilleni, äitini soitteli pari vuotta minulle joka ikinen päivä samaan aikaan illalla. Vastasin, valehtelin olevani menossa nukkumaan, ja lähdin opiskelijabileisiin. Hän ei voinut nukkua, jos tiesi minun olevan jossain, vaan valvoi ja lähetteli tekstareita pitkin yötä.
Oletkohan mun sisarus? Meillä oli ihan sama. Lopulta en teininä edes jaksanut kutsua kavereita kotiin tai olla missään yökylässä, kun äiti aina sen jälkeen haukkui kaverit ja sen, että sain vaikutteita näiltä kavereilta. En nyt tiedä, mitä ne vaikutteet olivat. Kaverit olivat jälkikäteen ajatellen ihan normaaleja ja tavallisia.
Kun olin opiskeluaikana kavereiden kanssa bileissä, äiti pommitti viesteillä koko yön ja soitti aamulla klo 6. Saattoi myös mököttää myöhemmin. Todellakin valehtelin, että menen nukkumaan ja oikeasti menin juhlimaan. En käyttänyt alkoholia mitenkään erityisen paljon eli siitä ei ollut kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä kotona 90-luvulla:
-ruokaa oli yleensä liian vähän 6henkiselle perheelle, saattoi olla esim rasiallinen maksalaatikkoa ja pelkkiä keitettyjä perunoita. Makkara ja lihatuotteet kuuluivat ensisijaisesti perheen miespuoleisille. Viikonloppuisin oli lähinnä maitopohjaisia vellejä ruokana. Jos jäi nälkä, sai syödä niin paljon pullaa ja kaakaota ruokailujen välillä.
-vaatteet piti vaihtaa aina heti koulun jälkeen. Samoin koulukenkiä ei saanut pitää kotona. Kouluvaatteita täytyi pitää koko viikko.
-puusauna lämpesi keskiviikkona ja lauantaina. Muina päivinä ei saanut käydä pesulla, meillä ei ollut suihkua ollenkaan ja saunaa ei saanut lämmittää varsinkaan pyhäpäivinä.
-en saanut pitää hiuksia auki koulussa enkä kotona koko alakoulun aikana, äiti letitti hiukseni joka aamu.Ja me ei edes kuuluttu mihinkään uskonlahkoon.
Vanhemmillasi oli varmaan rahasta tiukkaa tai sitten olivat sairaalloisen pihejä. Tuo, että on kouluvaatteet ja -kengät erikseen, oli aiemmin julkinen käytäntö. Ehkei enää 90-luvulla mutta kyllä silloinkin osassa perheitä. Itse muistan myös 70-luvulta tuon, että hiukset piti olla kiinni että oli siisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä tuon nimi on edelleenkin peltipizza (niin kuin se opin lapsena -90 luvulla tuntemaan.. pizzapohja tehtiin itse puolikarkeista vehnäjauhoista. Kohonneelle pohjalle esikypsennys ja sen jälkeen kastikkeet ja överitäytteet. Supermässy ja ruokaisa. <3
Kotona sai syödä vain tiettyinä kellonaikoina kun äitipuoli oli kattanut ruuan pöytään, itse ei saanut ottaa jääkaapista mitään eikä syödä esim. leipää välipalaksi. Huomautti jos otti hänen mielestään liikaa ruokaa tai leivänpäällisiä. Ruuanlaitto- ja kattausapuna ei saanut olla. Esimerkiksi jos viikonloppuna ei tullut aamupalalle klo 8.30, niin sitten piti odottaa päiväkahviaikaan eli klo 11.30 asti. Päivällinen oli klo 16-17, iltapala klo 19. Arkisin ja viikonloppuisin oli autettava muissa koti- ja pihatöissä, kuten imuroimisessa, moppaamisessa, vessan pesussa, nurmikonleikkuussa ja alle kouluikäisten siskojen aiheuttaman sotkun siivoamisessa. Lisäksi satunnaisesti maataloustöitä. Näiden töiden tekeminen oli ihan ok, ymmärsin kyllä että on tärkeää että jokainen osallistuu. Mutta jos kotityöt jätti tekemättä tai äitipuolen mielestä teki liian vähän, niin ei saanut tulla syömään iltapalaa. Eli olin välillä sitten syömättä esim. viikonloppuisin perjantai-iltapäivästä lauantain klo 11.30 asti. Olin muutenkin alipainoinen ja masentunut, niin näin jälkikäteen ajatellen ihan siinä rajalla että olisin sairastunut anoreksiaan. Muistan edelleen miten tuolloin itsekin ajattelin että syömättömyys on minulle ihan oikein, jos en ollut tarpeeksi ahkera, reipas tai laiha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on sellainen sääntö, että lettuja ei syödä ennen kuin kaikki on paistettu. Paistajana mua ärsyttää, jos se lettupino ei kasva vaan siitä tullaan hakemaan sitä mukaa kun valmistuu :)
Pelkäät että jäät ilman.
Se että lapsi tehdään niin tahdottomaksi/tolloksi että se aikuisenakin istuu vanhempiensa välissä kylässä ja kuuntelee kuin lapsi mitä toiset puhuu sanomatta itse sanaakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi kuulkaas, omassa perheessäni, ex-miehen sanelemina, tätä lajia riitti:
-käsin tiskatessa ei saanut mennä vettä kuin X määrä, kävi tarkastamassa tiskauksen jälkeen, onko määrä "hyväksyttävä" vai liiallinen
- tiskikonetta ei saanut käyttää kun max kerran viikossa, koska se kuluttaa hänen mielestään enemmän vettä kuin käsintiskaus - näinhän asia ei ole, mutta jos hän on sitä mieltä, että hauki ei ole kala vaan kissa, niin sitten se myös on kissa
- suihkussa ei saanut käydä joka päivä, koska vettä kuluu!!!11!
- valoja ei saanut pitää päällä "turhaan": eli esim jos olohuoneessa oli tv päällä, sitten ei saanut sytyttää kattovaloa, koska tv valaisee. Samoin jos sain "luvan" jouluvaloihin, niin sitten siinä huoneessa oltiin vain niiden valossa
- kaupasta sai ostaa vain samoja, ennalta sovittuja tuotteita, ei koskaan mitään ylimääräistä, söimme aina samanlaisen aamupalan, välipalan, iltapalan. Lounas sentään vaihtui aina silloin tällöin, mutta siinäkin kiersivät aina samat ruoat, uusia ei saanut kokeilla
- hänestä ei saanut vitsailla ikinä, koskaan, milloinkaan. Hän sen sijaan sai "vitsailla" aina, koko ajan kaikista, jos ei vitsi miellyttänyt niin sitten oli tyhmä tosikko
Tässä nyt muutamia mainitakseni. Sanomattakin selvää, että kyseessä oli väkivaltainen, kontrolloiva, narsistinen p*ska. Ero tuli ihan syystä.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän perheen, jossa papan pikku prinsessariiviö (opettajankin kauhu kuulemani mukaan) joutuu "tekosistaan" tyhjentämään/täyttämään tiskikoneen ja mamsellin tilillä olevat rahat muutetaan osakkeiksi. Rikkaat osaa :D!
Millaisen tulevaisuuden järkkää äiti tyttärelleen rankaisemalla (kaikille kuuluvilla) kotitöillä? huh huh, puistattaa ihan...mutta koko perhe on muutenkin olevinaan kuin brittihovissa, mitään eivät halua tehdä kotona, piiat ja siivoojat on palkattu, mutta sekään ei riitä...
Ei tarvitse olla rikas pitääkseen siivoojia.
Meillä oli lapsena sellainen sääntö, että särkylääkettä käytetään vain päänsärkyyn ja lapsilla ei voi olla päänsärkyä (en muista syytä). Mulla alkoi menkat 11-vuotiaana ja kivut oli väliin sellaiset, että tuntui kun revittäisi selkärankaa irti. Kipulääkettä ei saanut ja jos makasin itkien jossain, niin haukuttiin vaan laiskaksi. Tämä siis 90-luvulla. :)
Vierailija kirjoitti:
Toi lumihanki sääntö on hulluuden huippu. Miten sitä hankee vahditaan?
Olisin lainannut säännön keksineen aikuisen kenkiä ja tehnyt jälkiä pihalumeen :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän sellaisen perheen jossa perheenisä pyytelee lupia perheenäidiltä. Siis aikuinen mies kysyy puolisoltaan lupaa lähteä baariin, mökille kavereiden kanssa, ostaessaan itse ansaitsemilla rahoillansa moottoripyörän jne. Absurdia, mielenvikaista, naurettavaa ja täys lapanen koko ihminen.
Se on kuule kahden kauppa (ja kolmannen korvapuusti?). Parisuhde, avo-/avioliitto. Moni ei osaa nykyään toimia niin, että se kestäisi.
Tämä. Vaikka meillä olisikin rahaa kolmeen moottoripyörään tms, on mietittävä missä niitä säilytetään, ja paljonko niihin olisi menossa aikaa. Kaikilla meillä on saman verran tunteja vuorokaudessa, mutta jos on työ, rempattava okt-talo kotitöineen, puoliso, lemmikkejä, lapsia, muita harrastuksia, niin mistä aika uuteen juttuun x siivutetaan?
Yhdessä tupakassa on niin paljon nikotiinia että sen syömiseen voi kuolla ja alkoholin väkisinjuottamisesta voi olla seurauksena alkoholimyrkytys ja kuolema.
Kun jäin kiinni tupakasta isäpuoli pakotti syömään tupakan,oksensin sen kenkien päälle kostona 🤣 Enkä lopettanut polttamista.
Äiti taas pakotti mut ja poikakaverin olemaan niiden kanssa olohuoneessa tai keittiössä,varmaan siksi ettei tehtäisi seksijuttuja. Ei raukka tajunnut että oltiin nussittu pyörävarastossa ennen meille tuloa.