Hulluin/erikoisin sääntö, jonka tiedät jossain perheessä olevan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos joku vielä kirjoittaa letuista, poistatan tämän ketjun ylläpidolla. Suhteet on.

Lätty.

Lettu.

Räiskäle.

Plätty.

Plätti.

Läikönen.

Ohukainen.

Blini.

Linni.

Kakkara.

Korpulla.

Rakkaalla lapsella on monta nimeä! Minusta on ollut hauskaa lukea lätynpaistojutuista!

Se että sinä niistä häiriinnyt ei tarkoita että muut niitä inhoaisivat. Lisää räiskäletavoista, kiitos! 😍

Perusta oma lettuketjusi. Täällä aihe on jo loppuun kaluttu.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli lapsuus kodissani vierashuone, johon vieraat aina ohjattiin kun heitä kävi ja siellä myös tarjottiin vieraille kahvit. Muuten sitä huonetta ei käytetty ja varsinkaan me lapset emme saaneet mennä sinne, ellei ollut vieraita kylässä.

Lelut, pelit, kirjat ja muut tavarat täytyi aina pitää omassa huoneessa eikä niitä saanut viedä esimerkiksi olohuoneeseen, jossa olisi ollut enemmän tilaa leikkiä ja jos meillä lapsilla oli kavereita kylässä, niin heidän kanssaan piti ehdottomasti olla vain omassa huoneessa. Heille ei saanut myöskään tarjota mitään, ei edes lasillista vettä, koska meillä ei muka olisi ollut varaa ruokkia vieraiden kakaroita. Mutta että joku vesilasillinen oli kielletty, vaikka kaverilla olisi ollut kova jano.

Kaikki ruoka oli pakko tehdä alusta asti itse ja mitään valmiina ei voitu ostaa. Äiti aina valitti, että kuinka raskasta oli tehdä aina ruoka itse, mutta kun koskaan ei siis voinut ostaa mitään valmisruokaa. Leivätkin oli pakko leipoa itse, vaikka kaupasta olisi saanut valmista leipää.

Pihalla oli omenapuita ja marjapensaat. Joka vuosi omenat ja marjat oli kerättävä talteen ja tehtävä niistä mehuja ja hilloja, vaikka niitä ei sitten juuri koskaan syöty tai juotu. Kauhea vaiva vain siksi, että ne mehut ja hillot sitten heitettiin pois.

Kiinnostaa, oliko niissä mehuissa ja hilloissa sokeria?

Nuorena ystäväni luona (iso ok-talo, piha täynnä marjapensaita ja hedelmäpuita) mehuissa ei ollut sokeria, ja hilloissakin todella vähän. Mehut maistui karvaalle. Ihmettelin sitä, ja sanoivat että voihan siihen mehuun lisätä itse sokeria, mutta jälkeenpäin kylmään mehuun sekoitettuna sokeri/ mehu maistui pahalle. Ei tuollaiset happamat mehut houkuttele.

Tiedän siskoset joiden piti mennä koulusta suoraan kotiin, tehdä läksyt ja laittaa ruokaa sekä siivota ennekuin vanhemmat tulivat töistä. Sitten saivat mennä ulos leikkimään jos ehtivät.  Muistan että olivat hirmu laihoja ja surullisen näköisiä pikkutyttöjä. Kutsuin heidät kerran synttäreille mutta toivat vaan lahjat ja lähtivät.. siivoamaan.

Kun aikuistuivat eivät muuttaneet kotoa mihinkään, eivät opiskelleet vaan jatkoivat kotiorjina olemista. Heidät oli ihan täysin lytätty .(  Ei ystäviä, ei poikakavereita, ei harrastuksia. Vain   lapsuuskodin lattioiden luuttuamista ja perunoiden keittelemistä.

Nykyään toinen siskoksista painaa nyt varmaan jo 300 kiloa, liikkuu rollaattorin kanssa ja käy taksilla kaupassa itselleen  ja isälleen. Asuu samassa talossa, samassa  rapussa isänsä kanssa. Välillä riitelevät niin että koko talo raikaa.

Äitinsä ja siskonsa ovat kuolleita, äiti sairauskohtaukseen ja sisko oletusti tapaturmassa. Sanon oletusti koska en olisi yhtään yllättynyt, että olisikin ollut tahallinen teko... 

Minun perheessäni on yhä toi lumipenkka sääntö. :D Taka ja sivu pihan lumessa saa olla, mutta etupihan lumi kohdat on pidettävä siistinä. Lapsena en sitä ymmärtänyt, mutta nykyään ymmärrän ja noudatan mielelläni sitä, sillä piha näyttää siistimmältä. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pekka Pekan Pekka kirjoitti:

Isovanhempieni mökillä savusaunan kiukaalle ei saanut ikinä heittää kylmää vettä vaan sen piti olla kuumaa padasta otettua vettä ettei muka kiuaskivet kylmety.

Ei tiennyt vaari mitä minä nyt diplomi-insinöörinä tiedän, että kylmä vesi & kuuma vesi viilentävät kiviä melkotavalla saman verran. Veden kaasuuntuminen höyryksi (kun siis löylyä otetaan) kuluttaa satakertaisesti enemmän energiaa ja siis kylmentää kivet.

Meillä ukki selitti tuon asian niin, että jos kylmää vettä heittää kuumille kiville, niin ne saattaa "räjähtää" ja haljeta. Edelleen heitän kiukaalle kuumaa vettä. Varmuuden vuoksi :)

Muutaman kymmenenkään asteen lämpötilaero ei tunnu kuumissa kivissä juurikaan. Meillä tuntui olevan, että löylyvesi oli aina vääränlämpöistä saunassa, jos joku muu kuin isä sen laittoi.

Mutta kuin kiuaskivet ovat toista sataa astetta, kylmä vesi tosiaan vaurioittaa niitä

Aha, meillä on monia vuosia heitetty aina kylmää vettä kiville, ja ei ole tullut ollenkaa halkeamia tai menneet rikki...

Jos lattialle tippuu jotain, se on saastainen ja heitetään roskiin tai jätetään siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lettujen paistaminen on musta inhottavaa, en tykkää siitä ollenkaan. Inhoan myös sitä, kun ruokaa tullaan närppimään etukäteen. Letut katoavat ja mukavan yhteisen lettuhetken sijaan mulle jää vain ne mutanttiletut yksin syötäväksi ja rasvainen keittiö siivottavaksi. Joten, jos minä ruoan valmistan, niin minä myös päätän milloin syödään. Muut saavat tehdä tavallaan, minä teen näin em. syistä.

Sama meillä. Minä paistan letut, eikä kukaan tule härppimään kesken paistamisen. Yhdessä ne sitten syödään pöydän ääressä istuen. Tämä on meillä laki.

Kuulostaapa leppoisalta perhehetkeltä. Not.

Se on hyvin leppoisa hetki. Kutsun kaikki syömään, kun letut on paistettu. Istutaan ja jutellaan, ja jokainen saa koota mieleiset lisukkeet letuille. Tykkään lettujen paistosta, siihen tulee mukava rytmi ja joutuisasti paistuvat. Vieraatkin tykkäävät käydä meillä lettukutsuilla. Itse letunpaistajana haluan myös osallistua niiden syömiseen muiden kanssa.

Lapseni leikkikaverilla on marmorilattia keittiössä ja sillä ei saa kävellä paljain jaloin, kun siitä jää nin ikävät jäljet.

Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu.

Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu.

Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu.

Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu.

Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu.

Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu.

Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu.

Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu.

Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu.

Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu.

Done?

Vierailija kirjoitti:

Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu.

Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu.

Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu.

Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu.

Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu.

Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu.

Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu.

Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu.

Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu.

Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu.

Done?

Ei ole! Lettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- leipää ei koskaan saanut syödä tuoreeltaan "ettei se heti lopu"

Tää on sitä samaa kategoriaa, että juuri leivottuja leipiä/pullia ei saa syödä, vaan ne jäähdytetään ja pakastetaan. Ja sitten pakkasesta otetaan niitä vanhempia leipä/pulla-pusseja, mikrotetaan ja vedetään naamariin.

Meillä on tavallaan tuo sääntö. Leipää syödään ihan satunnaisia määriä, joskus menee monta pussia viikossa, joskus taas yksi pari. Siksi tavallinen ruisleipä menee aina pakkaseen ja pakkasesta syödään, muuten voi mennä loppupussi roskiin, jos on pöydällä.

Mutta jos leivotaan itse tai ostetaan jotain erikoisleipää, niin silloin toki syödään tuoreeltaan.

Oudointa on nuo säännöt jotka koskevat lapsia, mutta ei aikuisia. On meilläkin varmaan sääntöjä, jotka eivät kaikille sovi, mutta säännöt on kyllä kaikille perheessä samat.

Samoin outoa se, jos säännöistä pidetään väkisin kiinni. Toki silloin kun lapset ovat vielä pieniä, niin rutiinit ja sovitut tavat on tärkää pitää kiinni. Mutta sitten kyllä viimeistään kouluikäiset tajuaa, että vaikka joku päivä voidaan jättää lelujen siivous väliin, ei tarkoita sitä, että kaikki tavarat on pitkin taloa koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos joku vielä kirjoittaa letuista, poistatan tämän ketjun ylläpidolla. Suhteet on.

Lätty.

Lettu.

Räiskäle.

Plätty.

Plätti.

Läikönen.

Ohukainen.

Blini.

Linni.

Kakkara.

Korpulla.

Rakkaalla lapsella on monta nimeä! Minusta on ollut hauskaa lukea lätynpaistojutuista!

Se että sinä niistä häiriinnyt ei tarkoita että muut niitä inhoaisivat. Lisää räiskäletavoista, kiitos! 😍

Yksi unohtui: crepe 😊

Vierailija kirjoitti:

Minun perheessäni on yhä toi lumipenkka sääntö. :D Taka ja sivu pihan lumessa saa olla, mutta etupihan lumi kohdat on pidettävä siistinä. Lapsena en sitä ymmärtänyt, mutta nykyään ymmärrän ja noudatan mielelläni sitä, sillä piha näyttää siistimmältä. :D

Meillä lapset sai mielin määrin kavereittensa kanssa leikkiä talon ympärillä olevissa lumipenkoissa ja isänsä kolasi lisää lunta ettei leikit kärsineet!!

Oli kiva katsella lasten lumi-intoa:)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu.

Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu.

Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu.

Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu.

Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu.

Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu.

Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu.

Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu.

Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu.

Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu. Lettu.

Done?

Ei ole! Lettu.

Lettupa hyvinnii.

Paljon tuttuja juttuja tässä ketjussa. Muutamia omia lapsuudenmuistoja:

- Pitää pysyä omassa huoneessa ellei kutsuta erikseen esim. syömään keittiöön. Vessassa sai käydä.

- Olohuoneeseen tai muihin asunnon tiloihin ei ollut asiaa.

- Joulut ym. pyhät eivät olleet lapsille mitään juhlia. Väkinäinen hymy huulilla sai avata sen paketin kun käskettiin. Sitten takaisin omaan huoneeseen.

- Ulkoilupakko. Joka päivä, säästä riippumatta. Tietyt kellonajat.

- Ruokaa sai ruokailuaikoihin. Keittiöön ei ollut asiaa kuin ruokailuaikoihin.

- Jos "valehtelit" sait remmiä. Epäilys valehtelusta riitti syyksi.

Minusta tuli silti ihan normaali hyvin menestynyt ihminen. Äitipuolen kanssa en ole tekemisissä, kotoa muutin pois 16-vuotiaana. Jokainen voi miettiä miksi...

Vierailija kirjoitti:

Paljon tuttuja juttuja tässä ketjussa. Muutamia omia lapsuudenmuistoja:

- Pitää pysyä omassa huoneessa ellei kutsuta erikseen esim. syömään keittiöön. Vessassa sai käydä.

- Olohuoneeseen tai muihin asunnon tiloihin ei ollut asiaa.

- Joulut ym. pyhät eivät olleet lapsille mitään juhlia. Väkinäinen hymy huulilla sai avata sen paketin kun käskettiin. Sitten takaisin omaan huoneeseen.

- Ulkoilupakko. Joka päivä, säästä riippumatta. Tietyt kellonajat.

- Ruokaa sai ruokailuaikoihin. Keittiöön ei ollut asiaa kuin ruokailuaikoihin.

- Jos "valehtelit" sait remmiä. Epäilys valehtelusta riitti syyksi.

Minusta tuli silti ihan normaali hyvin menestynyt ihminen. Äitipuolen kanssa en ole tekemisissä, kotoa muutin pois 16-vuotiaana. Jokainen voi miettiä miksi...

Tämä kuulostaa ihan joltain  vankilan meiningiltä. Pysytään omassa sellissä josta poistutaan vain syömään ruokailuaikona ja ulkoilemaan ulkoiluaikoina. 

Vierailija kirjoitti:

Paljon tuttuja juttuja tässä ketjussa. Muutamia omia lapsuudenmuistoja:

- Pitää pysyä omassa huoneessa ellei kutsuta erikseen esim. syömään keittiöön. Vessassa sai käydä.

- Olohuoneeseen tai muihin asunnon tiloihin ei ollut asiaa.

- Joulut ym. pyhät eivät olleet lapsille mitään juhlia. Väkinäinen hymy huulilla sai avata sen paketin kun käskettiin. Sitten takaisin omaan huoneeseen.

- Ulkoilupakko. Joka päivä, säästä riippumatta. Tietyt kellonajat.

- Ruokaa sai ruokailuaikoihin. Keittiöön ei ollut asiaa kuin ruokailuaikoihin.

- Jos "valehtelit" sait remmiä. Epäilys valehtelusta riitti syyksi.

Minusta tuli silti ihan normaali hyvin menestynyt ihminen. Äitipuolen kanssa en ole tekemisissä, kotoa muutin pois 16-vuotiaana. Jokainen voi miettiä miksi...

Ankea lapsuus sulla, ihan pahaa tekee!

Kertoisitko mikä sun isän rooli oli, oliko hän ns turvallinen vai...?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun perheessäni on yhä toi lumipenkka sääntö. :D Taka ja sivu pihan lumessa saa olla, mutta etupihan lumi kohdat on pidettävä siistinä. Lapsena en sitä ymmärtänyt, mutta nykyään ymmärrän ja noudatan mielelläni sitä, sillä piha näyttää siistimmältä. :D

Meillä lapset sai mielin määrin kavereittensa kanssa leikkiä talon ympärillä olevissa lumipenkoissa ja isänsä kolasi lisää lunta ettei leikit kärsineet!!

Oli kiva katsella lasten lumi-intoa:)

Niin meilläkin sai remuta lumessa missä halusi ja iskä oli monesti mukana,rakensi lumihevosia kolasi liukurimäen. Kesäisin sai nurmikolla tallustaa ja leikkiä kunhan pysyi poissa kukkapenkeistä ja marjapuskista paitsi jos söi tai keräsi. Talossa sai leikkiä ja rakentaa vaikka majoja.

Meillä oli kirjoittamattomia sääntöjä eli oli ruoka-ajat, mutta sai välipalaakin syödä esim. hedelmiä, leipää, pullaa. Äiti teki kunkin lapsen lempiruokaa vuorotellen. Nukkumaan mentiin ajoissa, ja viikonloppuisin ja lomilla voitiin nukkua pitempään. Oma huone piti siivota ja muitakin tiloja. Pakkoa ei ollut oikein mihinkään, paitsi tietenkin koulussa piti käydä ja läksyt tehdä. Lapsena ei saanut olla kavereiden luona kovin myöhäseen, mutta teininä sitten sai, kun rippikoulu oli käyty.