Epäilen olevani alkoholisti / alkoholisoitumassa. Mitäs nyt?
Olen huomannut, että ajatukseni pyörivät usein alkoholissa ja koen mielihyvää ajatellessani, että tänään saa juoda. Huomaan ajattelevani, etteivät alkoholittomat juhlat ole mkstään kotoisin ja keksin tekosyitä juomiselle. Sinänsä juomani määrät eivät ole isoja, yleensä noin yksi viinipullo viikossa, mutta näistä ajatuksistani olen enemmänkin huolissani.. Ajatus juomattomuudesta tuntuu ankealta.
Olen vaativassa työssä ja minulla on poeniä lapsia. Koen, että alkoholin avulla pääsen irti kaikesta hetkeksi. Harrastan myös urheilua paljon ja tapaan ystäviäni jne. Mutta alkoholi auttaa rentoutumiseen paremmin kuin mikään muu..
Onko muita, jotka kokevat samoi ? Mitä kannattaisi tehdä?
Kommentit (20)
Kannattaa lopettaa.Saattaa käyttö karata pikku hiljaa hallinnasta.Minä lopetin, kun huomasin samaa.Kannatti.Enää ei tarvitse kelata mielessään.
Ensinnäkin: ole iloinen että olet havahtunut ennen kuin tilanne on edennyt pitemmälle. Nyt sun kannattaa pitää korkki kiinni ihan totaalisesti pitemmän aikaa. Anna itsellesi tilaisuus oppia se rentoutuminen ja palkitseminen jonkun muun kuin alkoholin avulla. Se rentoutuminen on pelkästään kemiallista, eikä oikeastaan rentouta, aiheuttaa vain pitemmällä tähtäimellä enemmän väsymystä.
Pari ensimmäistä kuukautta voi tuntua tyhjältä, ja todennäköisesti aivosi yrittävät kertoa sulle, että voit ihan hyvin ottaa, koska eihän sulla oikeastaan mitään ongelmaa olekaan. Älä kuuntele sitä. Mitä pitempään olet juomatta, sitä paremmin näet sen, miten vähän oikeasti alkoholia tarvitset mihinkään.
Mä olen ollut 5 vuotta raittiina. Elämäni parhaimmat vuodet.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa lopettaa.Saattaa käyttö karata pikku hiljaa hallinnasta.Minä lopetin, kun huomasin samaa.Kannatti.Enää ei tarvitse kelata mielessään.
Kaipaatko alkoholia? Tuntuu, ettei elämäni olisi enää niin kivaa, jos jättäisin sen pois..
Ap
Minulla oli sama tilanne. Oma ratkaisuni oli ottaa täydellinen tauko koko alkoholista. Valmistelin asiaa mielessäni ja aloin miettimään, että millä voisin korvata juomista. Aluksi ostin alkoholittomia juomia ja join niitä ja pidin itseni kanssani herkullisia teehetkiä. Pikkuhiljaa tajusin, että ei kyse nyt oikeastaan ollut alkoholismista vaan siitä että juomisesta oli tullut tapa, joten alkoholin korvaaminen muilla juomilla oli hyvä juttu. Erittäin harvoin kaipasin hiprakkaa. Nykyään suhde alkoholiin on taas ok ja juon alkoholia vain seurassa erityisissä tilaisuuksissa ja toisinaan saatan ostaa saunaoluen.
Itse en ole juoppo, vaan syöppö, mutta tunnistan hyvin nuo ajatukset. Alkoholi on siitä helpompi, että sen voi jättää vaikka kokonaan pois. Syömistä ei voi lopettaa kokonaan, joten se on omalla tavallaan vaikeampi saada hallintaan.
Kerrot, että koet alkoholin avulla pääseväsi irti kaikesta hetkeksi. Voisiko tuohon löytyä jokin muukin keino? Kylpy tai sauna? Joku mietiskelyn tyyppinen? Ristipistotyöt? Kuten itsekin tiedät, ei tuo nykyinen alkoholinkulutuksesi mitenkään hälyttävää ole, mutta noiden ajatusten vuoksi se tuntuu kuitenkin jollain tapaa hallitsevan elämääsi.
Minä yrittäisin saada nuo ajatukset kuriin torjumalla ne aktiivisesti. Ja saattaisin pitää juomisessa taukoa nähdäkseni, pystynkö siihen ja auttaako se löytämään alkoholin tilalle jotain parempaa.
Älä osta sitä viinipulloa enää kotiin tai vaihda se alkoholittomaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa lopettaa.Saattaa käyttö karata pikku hiljaa hallinnasta.Minä lopetin, kun huomasin samaa.Kannatti.Enää ei tarvitse kelata mielessään.
Kaipaatko alkoholia? Tuntuu, ettei elämäni olisi enää niin kivaa, jos jättäisin sen pois..
Ap
Kivasta viis. Nyt korkki kiinni ja heti. Jos alkoholisoidut niin lapsesi saavat kokea mukavan pikku helvetin, jota muistavat "lämmöllä" vielä aikuisenakin. Lastesi hyvinvointi on tärkeämpää kuin sinun oletettu kivasi. Ja kivaa löytyy vielä muustakin kuin viinasta. Fiksu olet, kun ajoissa huomasit ongelman ja olet valmis toimimaan. Tsemppiä!
Viitisen vuotta raittiutta minullakin ja ehdottomasti parhaat vuodet vaikka raitistuin vasta viisikymppisenä. Mitä enemmän raittiita päiviä kertyy, sitä vieraammaksi ajatus alkoholin tarpeettomuudesta käy, toisaalta minun on muistettava tuon ajatuksen petollisuus etten jossakin tilanteessa kuvitte pystyväni ottamaan sivistyneesti vähän, minulle yksi huikka on liikaa ja sen jälkeen tuhat liian vähän .
Siis alkoholin tarpeellisuudesta...
On jännä, että niin monet kokevat, kuten ap, että laukaisevat stressiä alkoholilla. Kun oikeasri lääketieteellinen tutkimus osoittaa, että alkoholi pitää yllä ja pahentaa stressiä, lisää stredsihormonien määrää elimistössä ja saa sydämen ja ruoansulatuselimistön rasittumaan samalla tavalla kuin steresissä.
Itse lopetin tuossa tilanteessa alkoholinkåytön kokonaan. Ja ei. Ensimmäisen 2 viikon jälkeen en ole sitä kaivannut. Elämäni on kivempaa näin koska pystyn tekemään haluamani ja tarvitsemsni asiat työssä ja vapaa-ajalla sen sijasta että narisisin niiden raskaudesta ja stressaavuudesta.
Jos et peru muuta elämää, kuten harrastuksia tai ystävien tapaamisia, alkoholin vuoksi, ei hätää.
Terveisin entinen alkoholiongelmainen, joka löysi sisältöä elämäänsä ja hallitsee nyt oman juomisensa.
Tekstisi sai minut pohtimaan omaa suhdettani alkoholiin. Minäkin toisinaan viikolla mietin, että ihanaa kun tulee lauantai ja tehdään ruokaa yhdessä alkupaloista jälkkäriin ja saan miettiä ruualle sopivan viinin ja joskus alkudrinkin tai jälkiruoan avekin. En tosin ole potenut tästä huonoa omaatuntoa, vaan pidän sitä viikon nautiskeluhetkenä, joka kruunaa arkisen viikon. Viikkomääräksi minulle tulee puoli pullollista viiniä, alkudrinkki, joka yleensä lasi kuohuvaa ja lasi jälkiruokaviiniä tai portviiniä jälkkärin seuraksi. Viikolla en yleensä juo alkoholia lukuunottamatta esim. nyt joulunaikaan muutaman glögin kylläillessä. Kun sanoin odottavani joskus jo viikolla tuota lauantain ruokailua ja viiniä, niin ennen kaikkea odotan innolla sitä ruoan ja viinin makuyhdistelmää, en hiprakkaa saati juopumista. Kyseessä on minun ja mieheni tapa nauttia lauantaisin ruoan laittamisesta ja makujen yhdistelemisestä ei kännin hakemisesta. En tiedä olisiko alkoholittomien yhdistäminen ruokaan yhtä kiinnostavaa, jotenkin koen viinit osaksi ruokaharrastustani.
Kiitos vastauksistanne, niissä oli paljon viisautta. Tiedän, että juomani määrät eivät ole isoja, eikä elämäni "kärsi" juomisestani, eli en peru menoja tai pode krapulaa tms, harrastan, hoidan työn ja lapset jne
Mutta enemmänkin olen huolissani tästä ajatusmaailmastani. Elän ruuhkavuosia ja tuntuu, että on vain helppo etsiä nopeaa pakotietä arjesta, kun illalla on 1-2 tuntia omaa aikaa. Pelkään kuitenkin että tämä ajatusmalli jää päälle, enkä saa enää iloa muusta kuin alkoholista. Lisäksi rakastan nousuhumalan tunnetta, joka tulee, kun juo 1-2 kuohuviinilasillista. Rehelinen kun olen nyt päättänyt olla, voisin sanoa, ettei sitä tunnetta voita melkein mikään.
Ap
Tiedätkö, sen nousuhumalan hyvänolon tunteen menetät varsin pian. Oletko jo huomannut ettei tule aina? Näin ainakin mulla kävi, sen jälkeen viini vain nosti olon normaalitasolle masennumaisesta. Ja sitten lopetin, 5 vuotta sitten. Ei sitä lasia enää kaipaa, ihan oikeasti. Sen sijaan aistit auki nauttii enemmän ihan muista arkipäiväisistäkin asioista ja on oppinut rentoutumaan terveellisemmillä keinoilla.
Vierailija kirjoitti:
Tiedätkö, sen nousuhumalan hyvänolon tunteen menetät varsin pian. Oletko jo huomannut ettei tule aina? Näin ainakin mulla kävi, sen jälkeen viini vain nosti olon normaalitasolle masennumaisesta. Ja sitten lopetin, 5 vuotta sitten. Ei sitä lasia enää kaipaa, ihan oikeasti. Sen sijaan aistit auki nauttii enemmän ihan muista arkipäiväisistäkin asioista ja on oppinut rentoutumaan terveellisemmillä keinoilla.
Hienoa kuulla. Minulla on kestävyysurheilutausta, ja nautin paljon myös urheilusta. En tiedä, miksi ajatus elämästä ilman alkoholia silti tuntuu vaikealta. Kokemuksenne vahvistavat kuitenkin tahtoani yrittää..
Ap
Lopeta juominen vielä kun voit. Tuosta kun jatkat vielä muutaman vuoden, ei olekaan enää niin helppoa.
Ei alkoholia ole mikään pakko juoda, mutta tämä "alkoholismisi" menee luulosairauden puolelle.
Käyttäjä953 kirjoitti:
Ei alkoholia ole mikään pakko juoda, mutta tämä "alkoholismisi" menee luulosairauden puolelle.
Ei ole pakko ei, muta ap:lla tuntuu olevan eli ihan hyvä paikak hahavahtua.
Käyttäjä953 kirjoitti:
Ei alkoholia ole mikään pakko juoda, mutta tämä "alkoholismisi" menee luulosairauden puolelle.
Jos kaikki olisivat itselleen rehellisiä samassa vaiheessa kuin ap, tässä maassa ei olisi ensimmäistäkään alkoholistia.
Minä olen ollut 6 vuotta ilman alkoholia, enkä päivääkään vaihtaisi mihinkään hiprakkaan tai pöhnään tai kankkuseen! Elämäni paras päätös :)
Hienoa että tunnistat asianwse on ihan kaiken lähtökohta. Alkoholismi on sairaus joka vaatii juomattomuutta. Tee itsellesi testi ja jätä alko. Älä mittaa pärjäämistäsi ajassa vaan juurikin tuntemuksissasi selvin päin olemiseen. Ehkä voit löytää muita keinoja rentoutumiseen. Siihen kannattaakin panostaa. Jos pidemmän tauon jälkeen alat jälleen lipsua samaan juomatapaan ja ajatusmaailmaan niin kannattaa hakea vaikka apua j tukea. parempi nämä asiat on huomata ennemmin kuin myöhemmin. tsemppiä.